Onko muille skorpioneille käynyt näin ?
Onko tämä jonkinlaista skorpionin uudistumista eli nousta alhaalta syvältä ja siivota elämänsä sotkut kasvaen isommaksi ja viisaammaksi ?
En selitä niin hienosti vaan kerron niinkuin se on : olen elänyt villiä, kapakkaelämää, töissä käyneenä ja eroneena ja menetin työn sekä ex:n ja kuitenkin jatkoin tätä valheellisutta eli viina ja muut oli tärkeemmät ja söin itseni 90 kiloiseksi suruun ja enhän sitä edes myöntänyt että on paha olo henkisesti!
Nyt yks kaks ällöttää kaikki irtosuhteet ja ruoka ja viina ja haluan takas normaaliin elämään ja hävettää kaikki menneisyys ....
Sitä ei yhtään enää kiinnosta tuo entinen aika ja onko tämä vain katumusta ja kasvua ja tyypillistä skorpioinille eli nousta syvyyksistä kohti kotkan uljuuteen ?
nouseva kotka
Onko tämä jonkinlaista skorpionin uudistumista eli nousta alhaalta syvältä ja siivota elämänsä sotkut kasvaen isommaksi ja viisaammaksi ?
En selitä niin hienosti vaan kerron niinkuin se on : olen elänyt villiä, kapakkaelämää, töissä käyneenä ja eroneena ja menetin työn sekä ex:n ja kuitenkin jatkoin tätä valheellisutta eli viina ja muut oli tärkeemmät ja söin itseni 90 kiloiseksi suruun ja enhän sitä edes myöntänyt että on paha olo henkisesti!
Nyt yks kaks ällöttää kaikki irtosuhteet ja ruoka ja viina ja haluan takas normaaliin elämään ja hävettää kaikki menneisyys ....
Sitä ei yhtään enää kiinnosta tuo entinen aika ja onko tämä vain katumusta ja kasvua ja tyypillistä skorpioinille eli nousta syvyyksistä kohti kotkan uljuuteen ?
nouseva kotka
Vastaukset 10
Vanhimmat
On ollut monta kertaa. Taas pitäisi nousta. Tuntuu vain vaikealta taas. Eiköhän se siitä. Minä ainakin olen pari kertaa elämässäni lihonut ongelmieni alla, ja aika paljon. Toinen kerta niistä on nyt menossa. On ollut elämässäni suoranaisia rakettinousujakin. Kaiholla niitä muistelen.
onhan näitä juttuja sattunu tässä matkalla eli tää on ollu semmosta jojoilua koko ajan. Joskus on menny aivan odottaman hyvin ja sitte on taas menty alas korvat heiluen. mutta kumma kuitenki että aina jollain ihme konstilla aina kuitenki pää pinnan yläpuolella keikkuu!kaippa se on tää skorpioonin ominaisuus että kaikki täytyy läpikäydä ja sittekään ei ota opikseen. ja eiko jotaki uutta kokeileen, menköön syteen tai saveen!
ja miksi? kertokoon joka paremmin tietää.
Skorpionit, pieces of shit. MINÄ FISU RULAAN.
kalat on kaloja, ei ne ookkaan skorpiooneja.
Mutta minkäs sille mahtaa!!
Että mulla ja mun skorppuystävilläni on sellasta samaa, ettei me surra todellakaan kauaa jos joku läheinen kuolee, ja vielä vähemmän jos joku kaukainen(sellanen kelle me ei olla ikinä puhuttu) henkilö kuolee. Ja jos on joutunut eroamaan jostain rakkaasta ihmisestä, niin me ajatellaan, et voihan sitä surra aikansa, mut mitä se hyödyttää? Eiks vaan kantsi jatkaa elämäänsä? Tällasta oon pistäny merkille...
Kyllä nuo aika tyypillisiä skorppari -juttuja ovat. Kun kypsyt huomaat, ettei sun tarvitse enää ulkonaisesti pistää itseäsi koville (laihtuminen-lihominen- laihtuminen ja kapakkaelämä yms. on kovaa työtä kropallesi), vaan voit kasvattaa itseäsi ennen kaikkea sisäisesti.
Skorput ovat sisäisen kasvun mestareita. Joskus sapettaa kun skorppu -kamut menevät niin syvälle ja voivat kuollakin tuosta noin vain, jos siltä tuntuu. Olette äärimmäisyysihmisiä, minkä vuoksi olisi hyvä että olisitte siellä hyvällä puolella tekemässä niitä äärimmäisyyksiä.
Kapakkaelämä, viina ja rööki ovat vieneet monet ja omalla fysiikalla ei kannata alkaa kenenkään (edes skorppujen) leikkimään. Muusta ei ole niin väliä. Välillä kunnon häpeäkin on pelastavampi kuin se ainainen kaljankittaus. Sehän se hävettävintä on, ettei mistään välitä.
Kyllä se siitä. Olet jo voiton puolella! :-)
Eikö se ole niin, tää skorppareille on kaikki tai ei mitään. Elämä heittelee ja taaksepäin ei kannata katsella. Aina on aikaa uuteen alkuun. Kannattaa nousta korkealle ja katsella niitä omia murheitaan kaukaa ylhäältä. Mitä korkeammalle nousee sitä pienemmiltä murheet ja se entinen elämä näyttää. Itse olen voimakastahtoinen skorppari. Elämä ei ole aina helppoa, mutta vauhtia ei siitä ainakaan puutu.
Kiitos ja ihana kuulla etten ole ainoa jolla nousuja ja laskuja ja kasvuja :)))
Nyt nousenkin entistä uljaammin ja kiitos teille ja jopa hymyilen tässä samalla kun kirjoitan tätä ja tiedän että onnistun !
Tsemppiä teillekin !
Nouseva kotka
Toi on meille skoppareille sitä normaalia elämää. Mullakin on tapahtunut elämäni aikana semmosia nousuja ja laskuja että itsekin miettii miten niistä on selvinnyt.Mullakin kävi toi sama, että ennen olin aina ensimmäisenä bilettämässä, mutta sitten ei vaan huvittanut ja nyt olen ollut 10 vuotta ilman viinaa, kapakoita yms. ei vaan ole huvittanut. Järjestin myös itselleni avioern ja luovuin ihän vapaaehtoisesti asunnon omistusosuudestani ja lähdin viettämään hyvin askeettista elämää.Taloudellisestikin on aina ollut vuoristorataa, välillä matkustetaan business luokassa ja joskus taas pummilla ratikalla. Mut kyllä sitä aina kummasti vaan saa järjestettyä elämänsä. Onhan se välillä järjestettävä,että sen voi taas kunnolla sotkea. Hyvää elämää sinulle.
hymyilee ja ihan kuin olisin lukenut omasta elämästäni :)))
sinulle myös onnelista syksyn aikaa ja kyllä vaan on ihana nousta aina välille korkeuksiin ja taas tipahtaa pyllylleen :))