Tervehdys,
itseäni maatmetsä-tieteellisessä eniten aiheena kiinnostaa kotieläintiede (sekä ravitsemus että jalostus) ja olen sille alalle suunnitellut pyrkiväni.
Olen kuitenkin Helsinkiläissyntyinen tyttö, eikä varmaan ihan heti opiskelujen jälkeen ole mahdollisuutta toteuttaa sitä unelmaa että muuttaa kauas pöndelle ja oman farmin pistää pystyyn, niin työllistyykö pk-seudulla tai lähiympäristössä (nurmijärvi,hyvinkää,järvenpää.. koko uusimaa?) kotieläintiedettä opiskellu? Millaisissahan työpaikoissa he toimivat?
itseäni maatmetsä-tieteellisessä eniten aiheena kiinnostaa kotieläintiede (sekä ravitsemus että jalostus) ja olen sille alalle suunnitellut pyrkiväni.
Olen kuitenkin Helsinkiläissyntyinen tyttö, eikä varmaan ihan heti opiskelujen jälkeen ole mahdollisuutta toteuttaa sitä unelmaa että muuttaa kauas pöndelle ja oman farmin pistää pystyyn, niin työllistyykö pk-seudulla tai lähiympäristössä (nurmijärvi,hyvinkää,järvenpää.. koko uusimaa?) kotieläintiedettä opiskellu? Millaisissahan työpaikoissa he toimivat?
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.helsinki.fi/animalscience/opiskelu.html
linkit jalostus ja ravitsemus
Böndelle ei tarvitse farmia perustaa. Jos sellainen on haaveenasi, hae esim. Mustialan maatalousoppilaitokseen agronomi-linjalle. Yliopistossa tutkitaan, tehdään tiedettä.
http://www.tammela.fi/portal/matkailu/historialliset_nahtavyydet/mustiala,_hamk/
itse pääsin kotieläintiedettä opiskelemaan, aloitan kuitenkin vasta syksyllä 2009. Millaisissa ammateissa kotieläintieteilijät esimerkiksi voivat olla? en löydä sivuilta kuin että suunnittelu, neuvonta, markkinointi hallitus opetus, jo joo, mutta siis haluaisin ihan konkreettisen nimen jostain työpaikasta. ja toisekseen, kuka tietää mitä kaikkia eläimiä viikissä on, ja onko siellä oppilaiden omia eläimiä, vai ovatko kaikki koulun?
Eikö löydy ketään joka osaisi vastata? :\
Viikin opetusnavetassa on tietääkseni vain "yliopiston" eläimiä.
Kotieläintieteilijät tutkivat esim. rehun sulavuutta. Yksi koe voisi olla seuraavanlainen: kun heinä (tuleva säilörehu) on saavuttanut tietyn D-arvon (liittyy sulavuuteen) se korjataan pellolta ja siitä otetaan näytteitä, joista mitataan rehun ravinnepitoisuus. Sama voidaan tehdään 10 pellon heinille. Myöhemmin rehu(t) syötetään koenavetan lehmille, katsotaan miten hyvin maittaa ja tutkitaan millainen vaikutus lehmän elimistöön, maidon tuotantoon jne.
Tässä opetusnavetasta:
http://www.helsinki.fi/yliopistolainen/2007/08/artikkeli2.html
Jalostuksen työtehtävistä, FABA taitaa olla Suomen suurin alan yritys:
http://www.faba.fi/fabalab/