Hyvä on, kaikki sanovat että se on itsestäsi kiinni, kunhan sanot vain pitäväsi jostakusta. Mutta ilman lääkkeitä en vain pysty siihen, ahdistun ja masennun liikaa ja tuntuu että jos vielä yksikin juttu menee pieleen niin kaikki kaatuu niskaan, siis pelko tulla hulluksi. Ja taas lääkkeet vievät tunne elämäni enkä halua edes ottaa yhteyttä kehenkään, käyttäydyn kuin lahna. Tylsä ja kyllästynyt lääkehouruissa oleva hölmö.. :\ mikä tässä nyt on se kultainen keskitie?
Oman itsensä pelko & ihmissuhteet
crooked-
1584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tilanne, että pääsisit niistä lääkkeistä eroon jossain vaiheessa, että akuutti tila muuttuisi normaaliksi? Vai ovatko lääkkeet arkipäivää niin, että tuntuu, että niistä ei voi päästä eroon? Voisiko määriä saada kuitenkin pienemmäksi ja vaikutusta laimeammaksi, että tunnu, että tunne-elämä katoaa kokonaan?
Jos vaan jaksaisit odottaa pahimman yli, jos annostuksia saisi pienemmäksi, kohta?
Jos sulla on nyt vaan paha vaihe elämässä? Välillä tuntuu pahalta, mutta se voi mennä ohi. Asiat voi selkiytyä, eikä pelkää enää itseään ja ihmissuhteetkin alkaa tuntua paremmilta.