On hyvin outoa korostaa opetuksessa ensisijaisesti syntejä ja syntien tekemistä. Silloin korostetaan samalla syntien alullepanijaa saatanaa.
Oikeampaa opetusta on korostaa Jumalan armoa ja rakkautta. Jos ihminen sisäistää nämä asiat, niin silloin hän myöskin ikäänkuin "kylkiäisenä" pyrkii välttämään syntejä.
Miksi vanhoillisten julistuksen ydin on SYNTI eikä Jumalan armo ja rakkaus sekä kristityn lepo ja rauha, ilo ja onni.
Tämä "syntijulistus" ilmenee selkeästi mm. seuroissa kuulijoiden ja puhujan välisenä jatkuvana "vilkutteluna".
Oikeampaa opetusta on korostaa Jumalan armoa ja rakkautta. Jos ihminen sisäistää nämä asiat, niin silloin hän myöskin ikäänkuin "kylkiäisenä" pyrkii välttämään syntejä.
Miksi vanhoillisten julistuksen ydin on SYNTI eikä Jumalan armo ja rakkaus sekä kristityn lepo ja rauha, ilo ja onni.
Tämä "syntijulistus" ilmenee selkeästi mm. seuroissa kuulijoiden ja puhujan välisenä jatkuvana "vilkutteluna".
Vastaukset 12
Vanhimmat
Synti ja sitten,nämät mainitut lepo ja rauha, ilo ja onni. siihen väliin tulee se välimies.
No sekin välimiehen naisen kautta, voi olla lapsikin.
on varmasti hyvin raskasta ja taakoitettua. Koko ajan pommitetaan synti, synti, synti...
Jeesuksen opetukset painottavat hieman eri asioita.
Tällä palstalla korostetaan syntejä.
Jos kuuntelisit, edes yhden seurapuheen vaikka netistä, tulisit huomaamaan, että nimenomaan niissä saarnataan armosta ja rakkaudesta.
Tuo puhe jatkuvasta vilkuttelusta, kertoo kuinka huonosti tunnette rakkaan seurakuntamme. Yksi ei-VL sanoo että "seuroissa vilkutellaan koko ajan syntejä pois" Kaikki kilvan uskovat hänen puhetta.
En tarkoita etteikö tätä armojulistusta kuulutettaisi seuroissa... Lutherkin opetti, että saarnaajan olisi vähintään 3 kertaa tämä synninpäästö julistaa saarnassa... ..ei se yleensä toteudu, mutta en valita vaikka puhujaveli muistaa tämän ;)
"Ihmisen syntisyys
Kirjoittanut: Justus, 9.9.2003 klo 12.47
Ei ole ihan harvoin kun julistuksessa tai Päivämiehestä löytää ajatuksen että "me löydämme itsemme syntisiksi" tai "teemme joka hetki syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin". Tämä on vaikea ymmärtää, kun ihminen ei sentään aivan joka hetki kuitenkaan ole pahan teossa. Itse olen vl, mutta en koe tätä ajatusta kohdalleni, en koe Jumalan pyhän lain vaativan sellaista epäinhimillistä täydellisyyttä, että minulle tulisi tällaiset tuntemukset, joihin sitten pitäisi evankeliumia olla pyytämässä. Ne asiat missä syntiä ja lankeemusta koen on pari asiaa, ja muuten koen olevani kelpo ihminen ja uskovainen. Onko tuo sanonta tarkoitettu vain kollektiivisesti koko maailman väelle, siis että aina joka hetkenä löytyy joku joka tekee syntiä?"
käynyt vl-seuroissa aika hiljattain.
Kyllä siellä kohtalaisen paljon "vilkuteltiin".
Room. 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
Room. 7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Room. 7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Room. 7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
Room. 7:22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
Room. 7:23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
Room. 7:24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Jumalan armo on melko tuntematon käsite vanhoillislestadiolaisuuden piirissä. Kaikki huomio keskitetään joukkojen kasassa pitämiseen, tiettyjen tapojen noudattamiseen, vain me-harhan pysyvyyteen, lastenteon aktiivisuuteen, tupakointiin sekä "syntivasaralla" päähän hakkaamiseen.
Jumala jää vähemmälle.
kovin pahasti pielessä.
julistus ja vapauttavan synninpäästön sana on se, jota kristillisyytemme haluaa kaikille julistaa. Usko on ilon, toivon ja ´riemun asia!
Mihin te sitä armoa tarvitsette, jos ette edes tunne itseänne syntisiksi?
Minä (vl) tarvitsen Jumalan armoa siihen, että vapaudun sen avulla niistä synneistä, jotka ovat omallatunnollani.
Raamatussa sanotaan" koska synti aina tarttuu..."siksi tarvitsee sitä evankeliumia kuulla usein. Etkö sinä sitten tee syntiä? Ei syntejä korosteta vaan evankeliumia,sitä korostetaan seuroissa ja keskinäisissä "kanssapuheissa" On turvallista matkaa tehdä armoevankeliumin uskojana kun ei tiedä milloin tulee lähtö...!
ovat armo ja totuus. Niin, että armo on ensin, sillä lähestytään, mutta totuus on aina myös läsnä. Jumalan sanan totuus on muuttumaton totuus. jos uskomassa oleva ihminen alkaa muuttamaan tuota totuutta oman mielensä mukaiseksi, järjen mukaiseksi, ei elävä usko voi säilyä sydämessä kovin kauaa. Eli jos alkaa kuunnella Pyhänhengen ja Jumalan seurakunnan neuvojen sijaan sielunvihollisen ja maailman neuvoja, voi huomaamatta pikku pikku hiljaa elävä usko hiipua. Tilalle on tullut omavanhurskaus. Henkilö ei ole enää elävässä uskossa, vaan itse sopivaksi muovaamassa uskossa.
Siksi on tärkeää olla kuuliainen Jumalan seurakunnalle ja omalletunnolle ja toimia sen mukaan. Synti ei saisi tulla luvalliseksi. Toki ihminen voi langeta syntiin ja lankeaakin. Silloin kun on aidosti uskomassa on kuitenkin halu korjata viat ja jatkaa puhtaalta pöydältä.
Että olisimme valmiita ja lamput palamassa, eikä nukuttaisi silloin kun ylkä tulee tai tulee oma vuoro lähteä täältä pois.