Luin jostain, että buddhalaiset

eivät usko kuolemattomaan sieluun, ja välttävät
puhumasta sielunvaelluksesta, puhutaan mieluummin
jälleensyntymästä.
Mitä tämä tarkoittaa.
131092
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Joskus luin sellaisen vertauksen, että elämämme on liekki kynttilässä, ja jälleensyntymä on kuin kyseisellä liekillä sytytettäisiin uusi kynttilä. Tämä liekki on sekä sama että eri kuin "alkuperäinen" liekki.

Äänestä

atman=tajunta/tila.Tajunnantila on jokaisen oma käsitys aiheesta.Esim.lääkäreillä potilaan tajunnan tila.sielu:tajunta:tila:aihe jatkuu vielä pitkään.....

Äänestä
  • olen ymmärtänyt, että sillä on jollain tavalla
    tekemistä tietoisuuden kanssa,
    tietoisuus sammuu yksilössä, ja syntyy toisessa
    kyse olisi jonkinlaisesta universaalisesta tietoisuudesta, ei yksilösieluista.

    Äänestä

  • kys.. kirjoitti:

    olen ymmärtänyt, että sillä on jollain tavalla
    tekemistä tietoisuuden kanssa,
    tietoisuus sammuu yksilössä, ja syntyy toisessa
    kyse olisi jonkinlaisesta universaalisesta tietoisuudesta, ei yksilösieluista.

    Kävin kuuntelemassa Lama Ole Nydahlin luennon ko. aiheesta.
    Tiibetinbuddhalaisuudessa ei käytetä sanaa "sielu", vaan mind/mieli, joka on vain sellainen silmä joka seurailee ajatuksia, tunteita, havaintoja jne. Kuoleman jälkeen mieli vapautuu ruumiista ja vaeltelee vapaana viikon ajan, ja sitoutuu sitten johonkin sikiöön (ihmiseen tai toisinaan eläimeen) ja syntyy uudelleen. Kuoleman jälkeen ennen uudelleensyntymistä myös älykkyys kasvaa oliko se nyt 9-kertaiseksi, jolloin tajuaa kaikki asiat elämästä ja maailmankaikkeudesta ja pystyy lukemaan muiden ajatuksia.

    Äänestä

  • kys.. kirjoitti:

    olen ymmärtänyt, että sillä on jollain tavalla
    tekemistä tietoisuuden kanssa,
    tietoisuus sammuu yksilössä, ja syntyy toisessa
    kyse olisi jonkinlaisesta universaalisesta tietoisuudesta, ei yksilösieluista.

    tajunnan kapasiteetista on kyse.jotkut tajuaa paljon ja nopeasti,jotkut vähänhitaasti.tajunnan kehittäminen suuri haaste kaikille ihmislajeille.tajunta laajenee kuin kortsu täytettäessä vedellä.oppi on annettu 2500v.sitten
    kahdeksanpuolainen opinpyörä=meditaatiota=dharma=oppi.kohti vapautumista kärsimyksistä.kestää vuosia,mutta on sen arvoinen.ei vapahtajaa ei ,vaan vapautujaaa...

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Kävin kuuntelemassa Lama Ole Nydahlin luennon ko. aiheesta.
    Tiibetinbuddhalaisuudessa ei käytetä sanaa "sielu", vaan mind/mieli, joka on vain sellainen silmä joka seurailee ajatuksia, tunteita, havaintoja jne. Kuoleman jälkeen mieli vapautuu ruumiista ja vaeltelee vapaana viikon ajan, ja sitoutuu sitten johonkin sikiöön (ihmiseen tai toisinaan eläimeen) ja syntyy uudelleen. Kuoleman jälkeen ennen uudelleensyntymistä myös älykkyys kasvaa oliko se nyt 9-kertaiseksi, jolloin tajuaa kaikki asiat elämästä ja maailmankaikkeudesta ja pystyy lukemaan muiden ajatuksia.

    aina kannattaa tutustua opetuksiin, buddhalaisuudesta kyllä löytää vastauksia..

    Äänestä

  • kys.. kirjoitti:

    olen ymmärtänyt, että sillä on jollain tavalla
    tekemistä tietoisuuden kanssa,
    tietoisuus sammuu yksilössä, ja syntyy toisessa
    kyse olisi jonkinlaisesta universaalisesta tietoisuudesta, ei yksilösieluista.

    > kyse olisi jonkinlaisesta universaalisesta
    > tietoisuudesta, ei yksilösieluista.

    Ei näin.

    Buddhalaisuudessa ei ole olemassa mitään universaalia kollektiivisielua tms. Kukin yksittäinen "mielen jatkumo" on erillinen oma juttunsa.

    Lisää selvennystä viestissä "Pysymättömyys ja seuraava elämä".

    Äänestä

> Luin jostain, että buddhalaiset eivät usko
> kuolemattomaan sieluun, ja välttävät puhumasta
> sielunvaelluksesta, puhutaan mieluummin
> jälleensyntymästä. Mitä tämä tarkoittaa.

About seuraavaa:

Kaikki vuorovaikutteiset ilmiöt ovat pysymättömiä, joten yhdenkään elävän olennon mikään osa, kuten sielu/henki/mieli/"muu aineeton osa", ei voi olla pysyvä ja muuttumaton. (Tämä koskee myös Jeesusta, Jahvea, Allahia, Krishnaa, Indraa, Brahmaa jne.)

Mielemme muuttuu jatkuvasti. Eilinen mielemme ja huominen mielemme ovat eri mieliä, vaikka ovatkin yhden ja saman "mielen jatkumon" osia. Myös sekunnin alkuosan aikainen mieli on eri mieli kuin sekunnin loppuosan aikainen mieli. Mielemme on erittäin hetkellinen ja pysymätön.

Kun kehomme kuolee, niin mielemme kuitenkin jatkaa porskuttamista. Tämä seuraavan kehon ottava mieli ei ole sama mieli kuin yksikään edellisistä mielistä, mutta se on kuitenkin samaa mielen jatkumoa niiden kanssa. Näin ollen puhumme siitä, että mieli jälleensyntyy uuteen kehoon (oikeammin "jälleentulee uudessa kehossa").

Aivan kuten kynttilän liekki, joka siirtyessään seuraavaan kynttilään edellisen kynttilän palaessa loppuun, ei ole sama pysyvästi ja muuttumattomasti olemassa oleva liekki, on myös mielemme, joka siirtyessään seuraavaan kehoon edellisen kehon kadotessa, ei ole sama pysyvästi ja muuttumattomasti olemassa oleva mieli. (Öök, mikä virke.) Eli siis; meissä ei ole mitään sellaista pysyvää juttua, joka siirtyisi seuraavaan elämään, vaan seuraava elämä on vain jatkoa tälle nykyiselle pysymättömälle ja hetkelliselle olemassaololle.
_______

Tämä ei ole pelkkää verbaalista pelleilyä, vaikka asia noin hassusti ilmaistaankin, sillä jos sanoisimme, että "sielu vaeltaa", me itse asiassa sanoisimme, että meissä on jokin pysyvä ja muuttumaton olemuspuoli, joka sitten siirtyy seuraavaan elämään. Mitään sellaista ei kuitenkaan ole olemassa, joten asia on esitettävä tuolla hassulla buddhalaisella tavalla.

Se että miksi mokomaa pysyvää hommelia ei ole, on sitten jo toinen juttu.

Äänestä
  • olemassa, jos ymmärsin oikein.
    Vai onko se mieli se minä joka jälleensyntyy ?

    Äänestä

  • kys... kirjoitti:

    olemassa, jos ymmärsin oikein.
    Vai onko se mieli se minä joka jälleensyntyy ?

    > persoonaa siis ei ole olemassa, jos ymmärsin oikein.

    Persoona on länsimainen termi, jolle ei tietääkseni ole buddhalaisessa psykologiassa mitään suoraa vastinetta (ellei sitten skhandha nimeltä "karmisten muodostumien kokoontuma"). Näin ollen en ihan tarkkaan tiedä, mitä oikeastaan tarkoitat.

    Mutta yleisesti voidaan sanoa, että mielessämme ei ole mitään sellaista, mikä olisi pysyvää ja itsellistä, eli syistänsä ja olosuhteistansa riippumatonta. Esimerkiksi, minä olen nyt suomalainen mies, ja näin ollen persoonallisuudessani on suomalaisuus ja miehisyys vahvasti esillä, mutta jos taas jälleentulen japanilaisena naisena, olisi persoonallisuudessani vahvasti japanilaisuus ja naiseus esillä. Koska tämänkaltaiset persoonallisuustekijät riippuvat syistänsä ja olosuhteistansa, ei niitä voi pitää itsellisinä persoonan osina. Ne ovat pysymättömiä. Niinpä siis mikään nykyisen persoonamme osatekijä ei voi olla pysyvä, eli mitään pysyvää ja riippumatonta, itsellistä, persoonaa ei ole olemassa.

    > Vai onko se mieli se minä joka jälleensyntyy ?

    Minää, tai mitään sellaista, mitä voisimme nimittää minäksi, ei ole. Emme voi löytää itsestämme mitään sellaista, mikä olisi ollut aiemmin, nyt ja tulevaisuudessa riippumaton, itsenäinen ja pysyvä osa itseämme. Se minkä pohjalta me nyt ajattelemme "minä" (mielemme ja kehomme) ei ole ollut olemassa aina, eikä se kestä ikuisesti. Minuuden perusta on siis pysymätön. Kaikki mitä itsestämme löydämme on pysymätöntä ja epäitsenäistä, ja näin ollen itselliseksi minuudeksi kelpaamatonta. Mielemme ei ole minä, ja kehomme ei ole minä, mutta ajatus "minä" ei nouse muulloin kuin kehomme ja mielemme ollessa läsnä. Minuus on siis vain ajatus, eikä mitään itsenäisesti olemassa olevaa.

    Tämä ajatus "minä" nousee tai syntyy joka hetki uudelleen, eikä seuraavan kehollisen elämämme ja tämän elämämme "minuuden" välillä ole mitään eroa tässä suhteessa. Mitään minää ei siis siirry seuraavaan elämään, vaan nykyinen _minuutemme synnyttäminen_, tai itseyteen takertuminen, jatkuu läpi tämän elämämme, kuolemamme, ja seuraavan elämämme, ikuisesti. (Ellemme me vapauta itseämme samsarasta.)

    Äänestä

  • HaH kirjoitti:

    > persoonaa siis ei ole olemassa, jos ymmärsin oikein.

    Persoona on länsimainen termi, jolle ei tietääkseni ole buddhalaisessa psykologiassa mitään suoraa vastinetta (ellei sitten skhandha nimeltä "karmisten muodostumien kokoontuma"). Näin ollen en ihan tarkkaan tiedä, mitä oikeastaan tarkoitat.

    Mutta yleisesti voidaan sanoa, että mielessämme ei ole mitään sellaista, mikä olisi pysyvää ja itsellistä, eli syistänsä ja olosuhteistansa riippumatonta. Esimerkiksi, minä olen nyt suomalainen mies, ja näin ollen persoonallisuudessani on suomalaisuus ja miehisyys vahvasti esillä, mutta jos taas jälleentulen japanilaisena naisena, olisi persoonallisuudessani vahvasti japanilaisuus ja naiseus esillä. Koska tämänkaltaiset persoonallisuustekijät riippuvat syistänsä ja olosuhteistansa, ei niitä voi pitää itsellisinä persoonan osina. Ne ovat pysymättömiä. Niinpä siis mikään nykyisen persoonamme osatekijä ei voi olla pysyvä, eli mitään pysyvää ja riippumatonta, itsellistä, persoonaa ei ole olemassa.

    > Vai onko se mieli se minä joka jälleensyntyy ?

    Minää, tai mitään sellaista, mitä voisimme nimittää minäksi, ei ole. Emme voi löytää itsestämme mitään sellaista, mikä olisi ollut aiemmin, nyt ja tulevaisuudessa riippumaton, itsenäinen ja pysyvä osa itseämme. Se minkä pohjalta me nyt ajattelemme "minä" (mielemme ja kehomme) ei ole ollut olemassa aina, eikä se kestä ikuisesti. Minuuden perusta on siis pysymätön. Kaikki mitä itsestämme löydämme on pysymätöntä ja epäitsenäistä, ja näin ollen itselliseksi minuudeksi kelpaamatonta. Mielemme ei ole minä, ja kehomme ei ole minä, mutta ajatus "minä" ei nouse muulloin kuin kehomme ja mielemme ollessa läsnä. Minuus on siis vain ajatus, eikä mitään itsenäisesti olemassa olevaa.

    Tämä ajatus "minä" nousee tai syntyy joka hetki uudelleen, eikä seuraavan kehollisen elämämme ja tämän elämämme "minuuden" välillä ole mitään eroa tässä suhteessa. Mitään minää ei siis siirry seuraavaan elämään, vaan nykyinen _minuutemme synnyttäminen_, tai itseyteen takertuminen, jatkuu läpi tämän elämämme, kuolemamme, ja seuraavan elämämme, ikuisesti. (Ellemme me vapauta itseämme samsarasta.)

    Lainaus tiedelehdestä:idän guru kuolee, siirtyy kuollessaan parinirvanaan.Siihen liittyy vahva tiedollinen vakuuttuneisuus minän suhteelli suudesta ja katoavaisuudesta.minä=pohjimmiltaan vain aivojen muistiosaa lyhyt-ja pitkä,-työmuisti. "Minä"n suhteellisuus ja katoavaisuus on länsikulttuurissa vaikeinta sulattaa.minä menee itseen.muisti nollataan,mitään ei ole pysyvää.tutkimus on kesken joten .........

    Äänestä

  • Teurastamolla:teuraspuikko lävistää naudan(ihmisen) otsan,ennenkuin sen polvet osuu lattiaan nauta on kuolleiden kirjoissa.mahdollisesti kuolemalla on optinen nopeus joten "seuraavat elämät"ovat täysin kyseenalaisia.(kaikki ilmöt ovat katoavaisia...joku viisas todennu joskus.

    Äänestä

  • rape kirjoitti:

    Teurastamolla:teuraspuikko lävistää naudan(ihmisen) otsan,ennenkuin sen polvet osuu lattiaan nauta on kuolleiden kirjoissa.mahdollisesti kuolemalla on optinen nopeus joten "seuraavat elämät"ovat täysin kyseenalaisia.(kaikki ilmöt ovat katoavaisia...joku viisas todennu joskus.

    En oikein ymmärtänyt perusteluasi, voitko selittää uudelleen? Lähinnä: mitä tekemistä kuoleman nopeudella on sen olettamuksen kanssa, että jälleensyntymää ei ole?

    Jos tietoisuus kykenee sammumaan tai irtautumaan ruumiista 'valon nopeudella' tai nopeammin, niin sehän pikemminkin vain todistaa sen puolesta, että mieli ja ruumis ovat perusluonteeltaan erilaisia. Toisin sanoen, sen että ruumis kuolee, ei tarvitse tarkoittaa mielen tuhoutumista.

    Tietenkään seuraavaa elämää ei pystytä aukottomasti todistamaan, monistakin syistä. Mutta väitteenä jälleensyntymä on loogisesti kestävämmällä pohjalla kuin (materialistinen) usko siihen, että mieli jollain maagisella tavalla syntyy aineesta esim. syntymän tai hedelmöittymisen hetkellä.

    Buddhalainen peruste mielen/tietoisuuden olemassaololle tällä hetkellä on sen olemassaolo edellisenä hetkenä, jolloin ei jouduta lainkaan spekuloimaan miten tietoisuus on syntynyt. Jälleensyntyminen sopii hyvin yhteen tämän perustelun kanssa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


kyseliäs kirjoitti:

eivät usko kuolemattomaan sieluun, ja välttävät
puhumasta sielunvaelluksesta, puhutaan mieluummin
jälleensyntymästä.
Mitä tämä tarkoittaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu