Moro teki mieli vähän avautua kansalle kun ei jaksa kaikkia asioita yksin miettiä omassa pääkopassa.
Oon 16 v poika. Joskus muinoin no ei kauankaan sitten oli ihan riittävästi kavereita ja pari ihan hyvää ystävää (en pidä, että on hirveästi kavereita)joiden kanssa pystyin juttelemaan ja soittelemaan niitä näitä ja käymään kapungilla chillaamassa yms...
Nyt kun kesäloma vihdoin alkoi olin helpottunut, että saan olla rennosti ja toteuttaa suunnitelmia mitä olin tehnyt kamujen kanssa esim. mennä porukalla vaikka lintsille ja sellaista mukavaa. Mutta olen huomannut, että minut on täysin hylätty. Koko kesäloman aikana minuun ei ole otettu yhteittä millään tavalla eikä minun soittoihin ole vastattu, mesessä kaikki katoaa heti kun minä tulen offline tilaan..
Loman ensimmäisinä päivinä ajattelin että on ihan normaalia ettei ole heti kavereiden kanssa (esim. työt, koulujenlopusta toipuminen:D) mutta eipä ole vieläkään kavereista kuulunut. (entinen) Paras kaverini on näettävästi löytänyt "parempaa" seuraa, kun ei minuun ota yhteyttä ja kaupungilla liikkuu kauhean lössin mukana, kumma homma että minua "ei oteta" mukaan vaikka olenhan kuitenkin melko samanlainen. Kaveriporukalla suunniteltiin lintsin keikkaa, mutta kävipä hassu juttu kun soitin kamulle ni se sano että "joo, me käytiin siellä jo.." Olipa mukavaa taas. Kaikki nämä pienet vastoinkäymiset ja oharit on jo liikaa.
Perus päiväni (kun ei ole harrastuksia sinä päivänä) menee suurin piirtein tätä rataa: herään klo 12, lähden mopolla "kauppaan ja etsimään kavereita". Ainakin näin sanon vanhemmilleni ja itselleni tekosyynä. Ajan kaupunkia ympäri ja joskus menen johonkin syrjäiseen paikkaan mietiskelemään maailman asioita ja änkstäämään. Joskus iltapäivällä tulen kotiin ja menen koneelle jossa olen lopunpäivää puoleenyöhön asti.
Kärsin masennuksesta, mutta minulla EI ole itsetuhoisia ajatuksia. Olisi mukavaa jos löytäisin taas kavereihin sen yhteiden joka minulla oli joskus. Nykyään on vaikeaa edes soittaa heille.
Oon 16 v poika. Joskus muinoin no ei kauankaan sitten oli ihan riittävästi kavereita ja pari ihan hyvää ystävää (en pidä, että on hirveästi kavereita)joiden kanssa pystyin juttelemaan ja soittelemaan niitä näitä ja käymään kapungilla chillaamassa yms...
Nyt kun kesäloma vihdoin alkoi olin helpottunut, että saan olla rennosti ja toteuttaa suunnitelmia mitä olin tehnyt kamujen kanssa esim. mennä porukalla vaikka lintsille ja sellaista mukavaa. Mutta olen huomannut, että minut on täysin hylätty. Koko kesäloman aikana minuun ei ole otettu yhteittä millään tavalla eikä minun soittoihin ole vastattu, mesessä kaikki katoaa heti kun minä tulen offline tilaan..
Loman ensimmäisinä päivinä ajattelin että on ihan normaalia ettei ole heti kavereiden kanssa (esim. työt, koulujenlopusta toipuminen:D) mutta eipä ole vieläkään kavereista kuulunut. (entinen) Paras kaverini on näettävästi löytänyt "parempaa" seuraa, kun ei minuun ota yhteyttä ja kaupungilla liikkuu kauhean lössin mukana, kumma homma että minua "ei oteta" mukaan vaikka olenhan kuitenkin melko samanlainen. Kaveriporukalla suunniteltiin lintsin keikkaa, mutta kävipä hassu juttu kun soitin kamulle ni se sano että "joo, me käytiin siellä jo.." Olipa mukavaa taas. Kaikki nämä pienet vastoinkäymiset ja oharit on jo liikaa.
Perus päiväni (kun ei ole harrastuksia sinä päivänä) menee suurin piirtein tätä rataa: herään klo 12, lähden mopolla "kauppaan ja etsimään kavereita". Ainakin näin sanon vanhemmilleni ja itselleni tekosyynä. Ajan kaupunkia ympäri ja joskus menen johonkin syrjäiseen paikkaan mietiskelemään maailman asioita ja änkstäämään. Joskus iltapäivällä tulen kotiin ja menen koneelle jossa olen lopunpäivää puoleenyöhön asti.
Kärsin masennuksesta, mutta minulla EI ole itsetuhoisia ajatuksia. Olisi mukavaa jos löytäisin taas kavereihin sen yhteiden joka minulla oli joskus. Nykyään on vaikeaa edes soittaa heille.
Vastaukset 17
Vanhimmat
siis kun tulen mesessä ONLINE tilaan kaikki katoaa tai alkaa selittämään ihan outoja tekosyitä että pitää lähtee tai jtn.. Mieleen tulee ekana kysymyksiä, että olenko tehnyt jotain mikä saa kaikkia kaikkoamaan luotani tai muuta sellaista..
Pahoittelen kirjoitusvirheiden määrää jos sellaisia on. kiitos ja anteeksi!
Empä tiedä oletko sitten tehnyt mitään erikoista... Ei siihen tarvitse tehdä mitään jos jotkut tyypit eivät voi sietää sinua tai halua sinua ryhmäänsä... Kyseessähän voi olla vaikka yksikin tyyppi joka on sitten suostutellut muut kaverit liittymään vastustuskampanjaansa... Voihan olla että jokin pieni juttu sitten haittaa, ei sen tarvitse olla sen kummempi kuin että "sillä on tyhmät jutut tms." että mistään sen kummemmasta asiasta ei tarvitse olla kysymys... Monesti nuokin ovat ihan henk. kohtaisia näkemyksiä... ja yksi ihminen pystyy tunnetusti käännyttämään ison ryhmänkin ihmisiä puolelleen...
On ihan hyvä yrittää ottaa yhteyttä ja saada selkoa asioihin mutta jos tuota tuntuu tapahtuvan koko ajan niin se vain kertoo siitä etti sinun kanssasi haluta olla tekemisissä...
Puhut ihan asiaa, mutta minua vain hämmentää miten kaikkia voi tapahtua muutamassa viikossa. Olen omasta mielestäni ihan mukava ja komea kaveri, en puhu muista pahaa selän takana ja olen rehellinen
On tietysti mahdollista että se on ohimeneeväkin... Mutta silti ei kannata koskaan tuudittautua nykyiseen tilanteeseensa vaan kannattaa kokeilla mennä eteenpäin.
"Ei siihen tarvitse tehdä mitään jos jotkut tyypit eivät.."
Ei, ihan normaali tyyppien kusipäisyys ja muu massa-ajattelu voi riittää. Sitä on liikkeellä paljon ihmisten keskuudessa.
Toivottavasti aloittaja löytää uusia kavereita, tai ehkä joku vanhoistakin palaisi... Ei kannata varmaan ainakaan roikkua mukana porukassa, jos siinä on "päätetty", että olet jotenkin vääränlainen ihminen. Hyvä olisi, jos voit löytää mielekkäitä tapoja käyttää aikaasi. Varmasti uusi koulu tuo uusia ihmisiä ympärille, samoin kuin muutkin edessä olevat ajat ylipäätään.
Luulette varmaan, että tällä ns. kaveriporukalla on täysi vastarinta minua kohtaan. Näin ei kuitenkaan ole. He kyllä juttelevat minulle hiukan mutta VAIN jos minä teen aloitteen. He tuntuvat kyllä paljon etäisimmiltä kuin ennen
Totta kai he juttelevat jos olet ollut heidän kanssaan pitempään... ja voihan tuo "vaihe" olla ohimeneevääkin... Tietysti en pitäisi yhtään mahdottomana tuota että joku tyyppi siitä kaveriporukasta on vain halunnut sulkea sinut ulos ryhmästä ja sitten näin on käynyt...
Aika harvat muuten uskaltavat suoraan sanoa jos eivät halua olla kanssakäymisessä jonkun tyypin kanssa... Sitä vain venytetään mahdollisimman pitkälle että ensin vältellään vähäsen ja lopulta se päättyy siihen ettei olla missään tekemisissä... Ei tietysti aina.
Ainahan näitä on, mutta nyt tuntuu että kaikki tekevät sitä.. Haluaisin että edes joku kaveri soittaisi ja pyytäisi ulos vaikka leffaan ta johonkin. Tekisi itse sen aloitteen.
Eipä tuossa taida olla muuta vaihtoehtoa kuin erottautua näistä entisistä kavereistasi... Sitähän ei tarvitse mitään erikoisempia eroja olla ihmisten välillä joka riittää syyksi siihen että "et kuulu joukkoon".
Netistäkin voit eri ilmoituksilla kokeilla löytyykö mitään tai chateista... Ok. Saattaa olla tämäkin aika huono neuvo...
Kokeile löytää uusia harrastuksia tekemisiä. Voit etsiä esim. netistä mitkä asiat kiinnostaisivat ja sitten otat vain yhteyttä paikallisiin järjestöihin toimijoihin niillä saroilla jne. Jos on jokin ala tai urheilu ym. josta pidät niin tämmöisenkin kautta voi löytyä uusia tuttavuuksia...
Musta tuntuu että en jaksa enää aloittaa uutta harrastusta kun vie tuo nykyinen niin paljon aikaa ja onhan sitä harrastettu jo 10 vuotta :D
Oon aika huono näissä uusien kaverijuttujen kanssa mutta kyllä varmaan lisää kavereita tullee kun alotan lukion elokuussa.. toivoa on vielä
Joo. No aika monet ovat huonoja... Toiset vain tulevat paremmin toimeen kuin toiset. Tietysti kannattaa itse olla aktiivinen sillä saralla ja pyrkiä tutustumaan uusiin tyyppeihin jne. Jos nyt edes jonkin verran löytyy sitä sosiaalisuutta. Tietysti jos on tilaisuuksia joihin mennä niin yleensä kannattaa mennä... Ja jos olet harrastanut jotakin juttua pitemmän aikaa niin voithan yrittää netin kautta hakea myös henkilöitä jotka harrastavat samoja juttuja...
Harvoin myös kannattaa tuudittautua siihen nykyiseen tilanteeseen että kannattaa koko ajan vain pyrkiä saamaan uusia tuttavuuksia.. Tyypillistähän tämä voi olla vaikka silloin jos löytyy vastakkaista sukupuolta olevan henkilön ja rupeaa olemaan sen kanssa... Silloin ei ehkä ajattele tämän tilanteen joskus loppuvan vaikka aika usein niin käykin... Kavereiden saaminen on kuitenkin vaikeampaa vanhemmalla iällä...
Sepä tässä kuuri mättää kun tuolla naisystävä puolella on melko hiljaista. Olen yrittänyt virittää jonkin sortin keskustelua livenä ja irc-galleriassa ja mesessä mutta ei oikein kiinnostusta heru,eipä minulla ole mesessäkään kuin 2 naispuolista henkilöä ... en pidä itseäni kuitenkaan aivan susirumana mutta silti tytöt ei tule juttelemaan/keskustele kanssani ja tuntuvat hirmu etäisiltä minulle olen kuitenkin 99% hetero
Tuo sama ongelma taitaa olla aika monilla miehistä... Varsinkin netissä on tarjontaa yllin kyllin ja se usein ylittää kysynnän määrän... Siltikin ainoa vaihtoehto saada parannusta tuollakin rintamalla on jatkaa tuota tyyliä...
Tietysti joissakin tilanteissa vastapuolikin on paljon hövelimpi kuin normaalitilanteissa. Varsinkin netissä on paljon helpompaa sanoa "ei" kuin livenä... Sitten vielä paikassa jossa jo normaalisti etsitään seuraa niin yleensä saakin helpommin seuraa... Yrityksen kautta on mahdollista saadakin... Joillakin tietysti on huonompi flaksi... Jotkut saavat kymmeniä ja joillakin voi tiukkaa saada yksikin.
Eräs kavereistani on juuri tällainen "ihmismagneetti" en voi käsittää miten hän tuntee niin paljon poika kuin tyttöjäkin kaupungilla kulkiessa hänen täytyy moikata joka toiselle vastaan tulijalle. Itse koen olevani tällainen tyyppi jonka on vaikea saada naisseuraa.
Voisitko kysyä joltain kaveriltasi ihan suoraan mikä mättää? Tuollainen yhtäkkinen kyräilyn alkaminen voi tosiaan olla vain yhden tyypin idea. Joku on voinut puhua sinusta paskaa ja siitä ehkä juttu saanut alkunsa... Tai joku on kateellinen sulle ja haluaa siksi eristää sinut.
Valitettavasti maailma ei ole oikeudenmukainen, sen saa huomata jatkuvasti kaverisuhteissakin.
Varmasti saat lukiosta kavereita. Ovatko muuten nämä nyt eroa vetävät kaverisi tulossa samaan kouluun? Hankkiudu nyt kesän aikana harrastuksiin, kurssille tms. juttuihin, ettet jää liian yksin.
Siihen ei tosiaan tarvita yhtään mitään oikeaa ja järkevää syytä, että joku ei enää halua olla kanssasi. Ymmärtääkseni tuollaiset ongelmat ovat aika monen ihmisen riesana jossain vaiheessa, etenkin juuri nuorena. Itse sain kokea sen joskus yläasteen lopulla, kun yhtäkkiä ilman mitään syytä paras ystäväni vain päätti, ettei halua enää edes tervehtiä minua aamulla koulussa. Mitään riitaa ei ollut, enkä ollut häntä loukannut millään lailla. Ilmeisesti vuosia kestänyt ystävyys alkoi käydä vanhaksi hänen mielestään. Ehkä naamani ärsytti. Yhtäkkiä olin vain ilmaa ja jos vahingossa hänelle jotain sanoin, niin vastausta en saanut ja mahdollisesti osakseni vihaisen mulkaisun. Koskaan en saanut selville mistä moinen muutos sai alkunsa, eikä se nyt enää vuosikausien jälkeen kiinnostakaan.
Sinulla kuitenkaan ei niin huonosti asiat kirjoitusten perusteella ole, että ihan raivopäisiä katseita saisit osaksesi. Älä huoli, sillä syksyllä uudesta koulusta saat varmasti taas uusia kavereita.