Miten toimitaan kun kova puuska kallistaa rajusti purjevenettä? Löysätäänkö ison jalusta? Ohjataanko ylös tuuleen?
raju
kallistus
245728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sekä että; vähän venetyypin ja alueen - jossa purjehditaan - mukaan. Itse hyödynnän usein tuota tuulta kohti ajamista puuskissa, jos kurssi on muutenkin tiukka ja pääsen vähän ylemmäksi aina puuskan yllättäessä. Kevytveneessä skuutin vapauttaminen on todennäköisesti se tapa jolla pidetään vene kaatumatta, koska jos ajat ylös tuuleen kevytveneellä se jää helpommin piihin kun kölipainoa ei ole. Veneessä jossa on levanki, päästetään levankin suojan puolelle puuskissa. Tapoja on siis monia.
Jos epäonnistut "puuskan hallinnassa", oikeassa balanssissa oleva purjevene kääntyy itse kohti tuulta mikäli kippari ei toimi oikein.
Mainittakoon vielä, että ajoissa tehty reivaus on tietysti a ja o.
Tässä itse kokeilemiani tapoja eri veneillä:
Optari: Nosta hetkeksi tuuleen
H-vene: Antaa kallistua, ehkä hiukan löysää skuuttiin. Tarkista purjeiden trimmi.
Swan 371,391,40 jne: Älä tee mitään, vene kestää kyllä ja pysyy hanskassa. Tai jos jännättää, kaada tilkka viiniä lisää.
Laser: Ota pari vetoa rauhallista rintauintia, kiipeä kölin päälle ja nosta vene pystyyn. Yritä uudelleen.
Kyseessä on noin 3t painava pitkäkölinen purjevene. Purjehdin siis ekaa kesää ja pääosin saaristossa tai rannikolla. Yleensä annankin kallistua, koska ko. vene on todella vakaa ja hidasliikkeinen (ja turvallinen). Pari kertaa on kallistunut "epämiellyttävän paljon", mutta puuska on laantunut ennenkuin olen tehnyt mitään asialle. Tai no, olen vaistomaisesti ohjannut vastatuuleen.
Pääset hyödyntämään puuskan ohjaamalla hetkeksi ylemmäs tuuleen. Todennäköisesti kuvaamassasi veneessä oikea tapa.
Jos purjehdus suunta on sivutuulesta vähän alaspäin, minä kyllä rajun puuskan tullessa käännän mieluummin plattikselle. Jos kääntää silloin tuuleen päin niin kallistus vain lisääntyy !
joo, riippuu tietty tuulen suunnasta. Kysymykseni jättää avoimia asioita paljon, mutta perusidea selviää.
Kiitokset vastauksista.
Akuutissa tilanteessa löysää ison jalusta.
Ennakoivasti, kun tiedät kelin olevan puuskainen, siirrä jalus levangin suojanpuelelle riittävästi, ja jos puuskia on tiheästi niin reivaa.
Outhalilla ja gunnarilla ensin pussikkutta vähemmäksi. Sitten levangilla ettei purje menetä muotoaan.
Kuitenkaan ei liikaa levankia, liika levanki kuitenkin vie vedon isosta (riippuen miten ylös olet nousemassa), joten sitten kiristetään hekkiä.
jatkossa ison skuuttia löysemmälle, jotta topista alkaa vuotamaan mutta veto säilyy alhaalla. jos kallistus tämän jälkeen menee yli 25 asteen on liikaa voimaa purjessa, joten ennemmin reivaa kuin annat skuutilla liikaa löysiä ja iso paukuttaa itsensä pilalle.
Vastuuntuntoinen purjehtija on rannassa.
Sää muuttuu ja tuuliolosuhteet varsinkin saaristossa vaihtelee. Välillä tulee isoja avoimia selkiä jne.
Saaret muuttavat tuulen suuntaa ja nopeutta.
Mahdollisuutta mennä rantaan, toisaalta avoimella merellä on turvallisempaa kuin kivikkoisissa rantavesissä. Ei täällä itämerellä ja sen lahdilla ole niin kovia tuulia, ettei riittävällä reivauksella pärjää jos on mahdollisuus valita suunta itse.
Moni ehdottelee ison skuutin löysäämistä? tätä en pidä kovinkaan hyvänä vaihtoehtona koska purjeen muoto muuttuu pussikkaammaksi (levanki väärin) tämä sitten kallistaa venettä enemmän.
Nosto kohti tuulta aiheuttaa paineen vähenemistä purjeissa usein tiukassa kryssissä helposti liikaa paine pääsee purjeista vene suoristuu vauhti tippuu, takaisin alkuperäiseen kurssiin pienestä vauhdista ja vene kallistuu holtittomasti huonolla ohjsuskyvyllä. Raskaalla veneellä pienessä aallokossa toimii varmasti paremmin.
Levangin laskeminen leen puolelle toimii parhaiten purjeen muoto säilyy ja fokka vetää yhä hyvin. Ehkä tämä ei ole niin käytettävä toppirigatussa jossa genoa on kuitenkin se mikä vie eteenpäin, ja kallistaa. Osatakila veneessä ison kanssa työskentely vähentää kallistumat. Ensialkuun hekillä sitten levangilla, sitten reiviä ja hekkiä.
Lomapurjehduksella käytän vain levankia jos puuskat pääsevät yllättämään. Toisaalta eipä yleensä kiirettä ole joten reiviä reiviä ja matka tasoittuu.
Hekillä -miten? Kiristys lisää luovikärkkäyttä, löysennys vähentää. Miten liittyy puuskiin. Levangin ja reivauksen ymmärrän, mutta valottanet hekin merkitystä.
Hekillä vaikutetaan ison pussikkuuteen eli. Hekki kireälle ja iso latistuu ja kallistava momentti pienenee. Lisäksi isoon tulee twistiä eli Iso päästää tuulta topista enemmän ja tämäkin vähentää kallistavaa voimaa. Lisäksi etustaagi kiristyy ja tämäkin vähentää kallistavaa voimaa.
Twistiä voidaan ajatella samaksi kuin fokan jaluspisteen taakseppäin siirtäminen.
Vanhoilla purjeilla hekillä ei oikein voi vaikuttaa mihinkään eli purjeiden pitää olla suht iskussa.
Korjailkaa ja lisätkää jos korjattavaa. Nämä on vuosien varrelta joku kertonut tai itse opittuja.
hekillä ajaminen on useissa veneissä erittäin raskasta ja tätävarten usein ei normaaleissa cruising veneissä tätä käytetä. Melkein kaikissa cruising käyttöön rakennetuissa veneissä on hekin välitykset alimitoitettuja jotta tätä jaksaisi kunnolla käyttää. Jos kisoissa aikoo pärjätä kannattaa ehkä tarkastaa hekin välitykset.
Tämä meni nyt ehkä enemmän tuohon kisapurjehdukseen mutta samalla tavalla se hekki vaikuttaa lomapurjehtian veneeseen. Voi sen nykäistä tappiin jos hirvittää ja suojaisaan reivauspaikkaan on viellä pikku matka. Varsinainen hekin ajaminen menee kyllä niihin solmun kymmenysten saavuttamiseen, ja lomamatkalla ehkä vähän turhaa hifistelyä.
Hekki? Mikä se on?
takaharuksen kiristystalja.
tuo hekin kiristys ei tarvitse kovinkaan suuria voimia, talja riittää ja toimenpide on melko nopea. Toppirikisessä ei välttämättä edes saavuteta haluttua etua. Toppieikisessä beibistaagin kiristys taivuttaa mastoa paremmin ja purje latistuu. Osatakilaisen hekki kireänä vene on helppo hallita puuskissakin. Mutta reivaus on tehokkaampi konsti jos vauhti ei ole pääasia.
Tämä on syy miksi en halua toppirikistä venettä. Genoa on vaikeampi trimmata ajon-aikana. Joka on toppirikisessä se tärkeämpi purje.
Tietysti kunnarilla, babystaakilla, hekillä ja skuuttipisteellä saa säädettyä genoaa mutta kaikki ovat suurempia operaatioita eli et voi ottaa puuskia ja ajaa TÄYSIII JA YLÖS :)
genoan trimmaus jos konsteina on kunnari ja babystaaki. aika usein näkee niin mutkalle vedettyjä osatakiloita ettei mitään säätövaraa ainakaan ison latistamiseksi liene enää jäljellä. onkohan tällä mitään analogiaa autojen karvanoppien ja madallettujen jousitusten kanssa.
Eli en oikeasti tiedä mitään toppirikisistä veneistä. Ja tarkemmin ajatellen tuo babystaagi ei auta genoan muotoon koska yllättäen se menee toppiin asti. Eli mastoa ei pysty taivuttamaan niin että etuharus löystyisi. Eli käytännössä takastaagi kiristää etuharusta ja babystaagi taivuttaa mastoa jos sellainen nyt sattuu olemaan...
Genoan/Fokan kunnari auttaa kyllä ja paljon viisasteliat selvittäköön itse miten.
veneessä on yleensä matalampi riki. Purjepinta-alaa on siis pyritty kasvattamaan veneen pituussuunnan mukaan. Tämän vuoksi kallistava momentti on hieman pienempi kuin korkeammassa osatakilassa.
Kultaisella (muinaisella) 70-luvulla suosittiin toppirikiä avomerikilpapursissa rikin kestävyyden vuoksi. Saaristopurjehduksessa se ei ole parhaimmillaan.
Oma veneeni on toppirikinen ja hoidan puuskien tappamisen yleensä pinnalla.
Päästät puuskassa kikiä, voima vähenee purjeesta ja vene kallistuu vähemmän. Puffi ohi, kikiä kireemmälle.
Minä kun olen ymmärtänyt koko homman päinvastoin, eli kovassa tuulessa ja puuskassa puomin alasvedin ja hekki kireälle.
Eikös tuo kikin löysääminen aiheuta vain enemmän pussikkuutta purjeeseen, joka kallistaa venettä?
Vai oonko ihan väärässä?