onko kellään isä jäänyt vauvan ollessa sen 2kk kotia? meillä isä haluis jäädä kotia, joten minä pääsisin takaisin opiskelemaan..
millaisia tunteita se herätti? pärjäsikö isä? kannattiko vaihto? rahallisesti en asiaa mieti.. mutta kertokaa toki kokemuksistanne, miten koitte vaihdon ja mitä isät tykkäsi..
millaisia tunteita se herätti? pärjäsikö isä? kannattiko vaihto? rahallisesti en asiaa mieti.. mutta kertokaa toki kokemuksistanne, miten koitte vaihdon ja mitä isät tykkäsi..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä mies jäi minun opiskelujen takia kotiin vauvamme ollessa vajaa 3kk.
Rehellisesti sanottuna en tuntenut vauvaamme kohtaan silloin vielä "suurta rakkautta". Varmaan senkin takia opiskelujen jatkaminen oli helppoa. Mies hoiti lastamme alusta asti niin paljon, että tunsin välillä huonoa omatuntoa siitä.
Hyvin miehellä meni päivät. Ei mitään ongelmia. Vasta hiihtoloman aikoihin tunsin rakastavani lasta täydestä sydämestä.
Viimeisen vuoden ajan mies ei ole ollut paljoa kotona töiden ja nyt armeijan takia. Eli asiat on muuttunut aika radikaalisti vuoden takaisesta. :)
Mies on sanonut jälkeenpäin, että kotona olo teki todella hyvää isä-lapsi-suhteelle.
Että tällasta.
Meillä on isä ollut kahteen otteeseen kotona vanhempain lomalla. Ensimmäisellä kerralla (toinen lapsi) vauva oli noin 4 kk ja toisella kerralla (kolmas lapsi) noin 2 kk. Todella hyvin meni molemmilla kerroilla, joten ihan yhtä hyvin isä pärjäsi kuin äitikin. Ja hänellä oli luonnollisesti hoidettavanaan myös isommat sisarukset, ei vain vauva.
Meillä oltiin siinä onnellisessa asemassa, että minun työt ja opiskelut oli järjestettävissä niin, ettei tarvinnut olla joka päivä koko päiviä poissa, joten imetys onnistui hyvin ja poissa ollessani vauvat pärjäsivät lypsymaidolla, joten korvikkeita emme tarvinneet missään vaiheessa lainkaan ja kiinteät ruuatkin on aloitettu vasta kuuden kuukauden iässä. Käytännössä lypsin edellisenä yönä (vauvat kun nukkuivat yöt hyvin) seuraavan päivän maidot jääkaappiin ja viikonloppuisin sain pakastimeen vähän hätävaramaitoa.
Jos imetys olisi kärsinyt järjestelystä, olisin ilman muuta jäänyt itse kotiin ja jatkanut töitä ja opiskeluja myöhemmin, sillä vauvan etu luonnollisesti tulee ensin ja minun työt ja valmistumiset vasta sitten.
Meidän tapauksessa siis järjestely kannatti. Minä sain opiskelut hoidettua ajallaan, mies sai olla lasten kanssa kotona ja viettää "lomaa", lapset sai olla isänsäkin kanssa enemmän ja kaikki sujui hyvin. Mutta jos esimerkiksi vauva olisi ollut kova yöhuutaja, tarvinnut rintaa koko ajan, en olisi saanut lypsettyä maitoa tai imetys olisi ollut hankalaa, minä olisin stressaantunut liikaa tai muuten kaikki ei olisi mennyt putkeen, niin silloin se ei olisi kannattanut.
Isä muuten oppi, että kodin- ja lastenhoito ei ole ihan vain makaamista. Tykkäsi kyllä kovasti ja olisi mielellään jäämässä kotiin myös nyt neljännen kanssa, mutta nyt se on mun vuoro:)