Mahtaako kellään olla tietoa paljonko AD41 kuluttaa tyhjäkäynnillä tunnissa? Jospa palstalla on joku, jolla on virtausmittari asennettuna veneessä.
Kiinnostaisi tietää paljonko on akkujen lataamisen kustannus tyhjäkäynnillä putputtaessa. Itse veikkaisin paria litraa per tunti, olenko metsässä?
Kiinnostaisi tietää paljonko on akkujen lataamisen kustannus tyhjäkäynnillä putputtaessa. Itse veikkaisin paria litraa per tunti, olenko metsässä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Arviosi on hehtaarilla, mutta voi olla hieman alakanttiin.
Laturi ei tyhjäkäynnillä anna läheskään täyttä tehoa, mutta eipä akutkaan ota kovin paljon vastaan. Sähkö on siis kohtalaisen kallista tuolla tavalla tehtynä. Helposti monta euroa/kWh.
Totta. Veneessäni on 3 kpl 110 ah akkua, AD41 vakiolaturi pukkaa muistaakseni 60 ah. Edellinen omistaja on ollut kaasukammoinen, eli kaikki jääkaappi, liesi yms. yleensä kaasulla toimiva on vaihdettu sähkötoimisiksi.
Eikös se matematiikka mene yksinkertaisesti niin, että 60 ah laturilla kestää 5.5 tuntia ladata nuo 310 ah akkua tyhjästä täyteen?
Niin, ja laituripaikassa ei ole maavirtamahdollisuutta joten pakkon täytellä välillä tyhjäkäynnilla akkuja.
Juu, teoriassa, käytännössä paaaljon kauemmin, sillä akut ei ota läheskään 60A sisään enää ollessaan osittain latautuneita. Suosittelisin tuhtia aurinkokennostoa katolle ja ehkä vielä tuuligeneraattoria.
Tavallisia lyijyakkuja voi purkaa 50 %:iin. Kun akkujesi kapasiteetti on 3*110 Ah saat niistä 165 Ah ulos ennekuin ne ovat ”tyhjät”. Mikäli purkausta jatketaan pitemmälle, vioittuvat akut.
Tuon 165 Ah:n lataamiseen menee teoriassa 165Ah/60A=2,75h.
Akkujen varaustilan noustessa akkujen jännite kasvaa ja se ohjaa laturin antamaa lataustehoa. Noin 80 % täydet akut ottavat enää alta 10 A virtaa joten akkuja ei kannata käytännössä ladata täydemmäksi moottoria paikoillaan käyttäen.
Mikäli kuitenkin on tarvetta moottorilla lataamiseen, kannattaa ladata lyhyempiä ”spurtteja” esimerkiksi 10 – 15 minuuttia ja antaa sitten jännitteen taas laskea. Tällä tavoin saat akkuihin enemmän virtaa polttoainelitralla.
Mikäli joudut usein käyttämään moottoria lataamiseen suosittelen ampeerimittarin asentamista. Se yhdessä jännitemittarin kanssa kertovat tarkemmin mitä akkuihin menee ja mikä niiden tila on.
Mikäli käyttöakkusi ovat erotettu diodilla starttiakusta tarvitset erillisen jännitemittarin käyttöakuille. VOLVOn mittari näyttää toivottavasti aina yli 12 voltin lepojännitettä.
Kiitos erittäin hyödyllisestä vastauksesta. Tähän mennessä on saaressa pitempään viipyessä kerran päivässä annettu pyöriä kone kolmen vartin verran tyhjäkäynnillä. Jaamme sen jatkossa pariin kolmeen lyhyempään pöräytykseen, säästämme polttoainetta ja lataustaso pysyy korkeammalla. Hienoa!
Käyttöakut on erotettu jakodiodilla.
Pitääkö nyrkkisääntö paikkansa, että keskikokoisella aurinkopaneelilla lataa päivässä suurin piirtein saman verran kuin koneella puolessa tunnissa? Jos näin on niin 1000 euron aurinkokennoinvestointi ei kannata.
Meneekös se niin että 45 Wattinen aurinkokenno 12V järjestelmässä tuo noin 4 ampeeria tunnissa?
Ei ehkä kannata taloudellisesti jos lasketaan vain polttoaineenkulutus ja kennon hankintahinta, mutta uskoisin, että mukavuus paranee eikä se iso dieselikään ilahdu lyhyistä käyntijaksoista joiden aikana se ei ehdi kunnolla saavuttaa edes käyntilämpötilaansa.
Olen vakavasti mietiskellyt pienen generaattorin ja kunnon laturin käyttöä. Pikku genulla saisi jopa 100 A:n latauksen ja sellaisen laturin joilla akut tulevat oikeasti täyteen. Akkujen pitäminen jatkuvasti vajaana ei pidennä niiden elinikää.
45 watin kenno lataa noin 4 ampeeria jatkuvasti kunhan aurinkoa riittää. Jos jääkaappi on pieni, vie se noin 1 A ja liesi ei sitäkään, jolloin päivällä akut saattavat hieman latautua, mutta illalla jääkaappi ja lämmitin ja valot ja telkkari vievät kokonaissähkötalouden kuralle. Kuitenkin, kulutuksesta riippuen, saattavat akut riittää viikonloppuretkeen jos ne ovat olleet lähtiessä täynnä. Täyteen latautumisessa kenno on hyvä jos maasähköä ei satamassa ole tarjolla.
Teoreettinen latausvirta 45W kennolla lienee jotain 2.5 A:n tienoilla, koska latausjännite on tyypillisesti kennoilla jopa yli 17V. Tämä saadaan siis ehkä keskipäivällä, jos paneeli on kohtisuoraan aurinkoa vasten. Jos paneeli on vaakasuorassa, niin tästäkin jäädään aika paljon. Karkeana arviona luulisin, että kirkkana kesäpäivänä vaakasuoraan asetetulla 45W:n paneelilla saadaan noin 10-12Ah.
Lisäys: Unohtui mainita että vaihtovirtalaturi antaa virtaa vähän tyhjäkäyntikierroksilla. Kun käytät moottoria lataamiseen käytä sitä vähintään 1500 – 2000 kierroksella.
KYOCERA ilmoittaa Solarpanel KC 40 (Wp 43) paneelille maksimitehoksi Pmax 43W ja ulostulevan virran Pmax 2,43A. Oikosulkuvirta on 2,48A.
Nämä arvot pätevät keskipäivällä Kesäkuussa.
Itselläni on mökillä KYOCERA 80W paneeli. Sen antama maksimivirtamäärä on 4,73 A spesifikaation mukaan. Säädin näyttää parhaimmillaan paneelin antavan 4,4 – 4,5 A.
Säädin ilmoittaa päivän maksimituotoksi 24 – 28 Ah. Tästä määrästä ei ole akkuihin mennyt kuin yleensä puolet, johtuen siitä että akkujen vastajännite akkujen varaustilasta johtuen alentaa latausvirran ja jännitteen alemmaksi. Eli akut eivät ota vastaan kaikkea minkä paneeli antaa!
Sama on tilanne akkulaturin kanssa. Sateisilla ilmoilla ja syksyllä ajan aggregaatilla ja C-TEK 25 000 laturilla (25A) akkuihin virtaa. 25 A menee hyvin lyhyen aikaa ja sitten alkaa akkujen jännite nousta niin että latausvirran määrä laskee alle 10 A:n. Akkuja ei kannata aggregaatilla + laturilla ladata yli 80 – 83 % varaustilan. Loppu virtamäärä menee ”homeopaattisena” 2 – 3 A:n virtana ja K E S T Ä Ä . . . . .
Olettamasi että ”keskikokoisella aurinkopaneelilla lataa päivässä suurin piirtein saman verran kuin koneella puolessa tunnissa” voisi noin suurin piirtein pitää paikkansa, riippuen akkujen varaustilasta. Mitä tyhjemmät akut sen enemmän moottorin laturi täyttäisi akkuja. Aavistuksen vajaisiin akkuihin paneeli ehkä saisi saman virtamäärän kuin moottorikin.
Moottori antaisi teoriassa: 0,5h*60A=30Ah
Paneeli 43W noin 6h*2,5A=15Ah
Koitin etsiä edellistä hyvää keskustelua aiheesta, mutta en löytänyt. Itsellä 55W paneli, aina on jännite 14,2V kun tulee veneelle. Paneli on kotilaiturissa kaikenlisäksi kohti pohjoista jolloin lautassuunta on huonoin mahdollinen. Kapasiteettia ladattavana 1x145Ah akku, toinen akku on vain koneen ladattavana (startti akku). Pirun hyvin kompensoi kulutuksen. Jopa reissulla jääkaappi hupi elektroniikka, valot, radiot etc. kulutuksen korvaa, ainakin keväällä/kesällä. Se minkä yön aikana jännite tippuu palautuu päivän aikana takaisin. Sanoisin, että 55W lataa suorassa auringonvalossa kyllä oikeasti 4A, keskiarvo on jossain 2A-3A hujakoilla jos paiste on epäsuoraa. Kesällä valoa (huom: valo riittää) on kuitenkin helposti 12-16h päivässä joten kyllä 25Ah tulee vuorokaudessa taloon, ellei enemmänkin. Vaikka kulutus tuon ylittäisikin niin kapasitteetia on reilusti ja viikon aikana panelilla on aikaa palauttaa latauksen täydeksi.
Koneen käyttäminen tyhjäkäynnillä ei ole mitenkään kovin viisasta. Tein itse samaa aiemmin, kunnes investoin panelijärjestelmään vaivaiset 500e. Nyt ei tarvii enää. Laitoin maasähkön samalla investoinnilla, mutta en ole vielä kertaakaan sitä käyttänyt; ei tarvii. Vierassatamissa toi tyhjäkäyttäminen on lisäksi pirun epäkohteliasta muita veneilijöitä kohtaan. Vielä kun Volvon 41:llä on tapana savuttaa melko reilusti. Tyhjäkäynti kuluttaa konetta melko paljon; dieseliähän suositellaan kuormitettavaksi (kohtuudella, ei täysiä) melko nopeasti startin jälkeen jotta käyntilämpötila nousisi.
Todella lämpimästi suosittelen panelia. On helppo asentaa ja varmatoiminen. Asennuksen jälkeen ilmaista sähkö ja investointina paljon pienempi kuin esim. vaihtaisit kuluttajat kaasutoimisiin; joiden käyttö sitten lisäksi maksaa aina jotakin kun pulloja joutuu vaihtamaan.
Jännitteestä pystyy tietenkin kohtuudella olettamaan akun varaustilan. Itselläni on lataussäädin joka mittaa jännitteen ohella ulos ja sisään menevän virran määrän ja päättelee akun varaustilan. Se kertoo luotettavammin akun varaustilan kuin jännite. Kun jännitteestä halutaan päätellä akun varaustila tehdään se lepojännitteestä = akun on oltava kuormittamattomana/lataamattomana tunnin mieluummin 2 tuntia.
Kuten mainitsin aiemmin, ei paneelin antama virta mene kokonaan lähes täyteen akkuun. Säädin rajoittaa latausjännitteen joko automaattisesti tai säädettyyn raja-arvoon. Tämä siksi että akut eivät kiehu. Minulla arvona on 14,95 V estämään herkän elektroniikan hajoamista.
Eli kun tulet veneellesi ja akun jännite on mainitsemasi 14,2 V kertoo se että lataussäädin rajoittaa latausjännitteen tuohon. Se ei kerro akun todellista varaustilaa.
Täyden akun lepojännite on 12,8 V muistaakseni. Voin sen tarvittaessa tarkistaa.
agrikaatti niitä saa aikas halvalla,kulutus on hyvin pieni.
Joo halvan agrekaatin saa vaikka Biltemasta. Kuluttaakin vähän, myönnetään. Ongelma vaan on, että ne on ilmajäähdytteisiä eli pitää sijoittaa avoimeen tilaan. Useimmat tälläiset juntit (anteeksi kielenkäyttö) sijoittavat kyseisen aparaatin laiturille tai maihin huutamaan. Ei se sinne oman veneen avotilaan kuulu kun hytti vaimentaa äänen, mutta kaikkiin muihin veneisiin kyllä niin pirun hyvin. Tää on vielä huonompi vaihtoehto kuin pyörittää isoa konetta joka sentään jyriseen matalalla ja hiljaisella äänellä toisin kuin agrekaatti.
Hyvä vene käyttöön sopiva, konehuoneeseen äänieristeen taakse asennettu agrekaatti on heti luokkaa tuhansia euroja. Ne on ihan siedettäviä pelejä.
Kompressorikoneella kierrokset reippaasti alle sen kytkeytymisrajan, ellei kompresasoria saa pois pelistä kytkimellä.
41:sessä ei ole kompressoria.
Käsiini osui taannoinen Kippari -lehti, jossa oli koeajettavana pyöreäperäinen liukuvarunkoinen suurehko (about 40 jalkaa) italialainen luksusvene kahdella Volvon D6 (370 hp) koneella. En nyt muista valmistajan nimeä. Lehdessä oli taulukko kulutuslukemista eri kierrosalueilla. Alin kierroslukema (tyhjäkäynti) kulutus oli reilun litran per tunti!!! Ja kaksi isoa kuutoskonetta.
Tuohon verattuna AD41:sen ei pitäisi vielä litraakaan tunnissa tyhjäkäynnillä.