Turku naapurikuntineen kilpailee hullun lailla periferiaan sijoittuvien omakotitonttien tuotannossa.
Helsinkiläiset ovat jo huomanneet, että kaupungin keskustassa asuminen säästää rutosti sekä aikaa, vaivaa että rahaa. Onhan selvää, että lyhyet etäisyydet palveluiden haussa ja työmatkoissa antavat päivitäin useita tunteja "laatuaikaa" perheen lapsille. "Kun kerran pääkaupungissa ollaan, asutaan sitten kuin kaupunkilaiset!"
Helsingissä lapsiperheitä on viime aikoina muuttanut keskustaan huomattavasti "olettettua" enemmän! Ettei muuttovauhti vaan olisi kiihtymässä?
Toki Helsinki onkin viime vuosikymmeninä panostanut sekä rahallisesti että määräyksin keskusta-asumisen viihtyvyyteen: vanhojen asuinkortteleiden pihoja on kunnostettu istuksia ja vehreyttä lisäämällä ja kieltämällä autopaikkojen rakentaminen pihojen leikki- ja oleskelualueille. Jopa uutta viihtyisää asuintilaa on saatu runsain mitoin ullakoilta käyttööön. Ehtona on aina ollut autopaikkojen siirtäminen pihalta pysäköintilaitoksiin tai maan alle. Uusien talojen pihojen viihtyisyyteen on myös kiinnitetty erityistä huomiota.
Toisin on käynyt Turun seudulla.
Paikalliset luottamusmiehet ovat vuosikymmeniä grynderien tiukassa talutusnuorassa viitanneet kintaalla asiantuntijoiden vaatimuksiin pihojen istuttamiseksi ja autopakkojen minimoimiseksi. Edes ministeriön laatimien asuinpihojen leikkialueohjeiden ei ole katsottu koskevan Turkua - ei myöskään uusien kaavojen osalta! Meillä kuulemma keskustassa ei asu lapsiperheitä.
Jopa viimeiset lähellä keskustaa, kaupungin omistuksessa olleet, päiväkoti- ja vanhustentalotontit on myyty (monissa muissa kaupungeissa laittomiksi todettuina) "suunnitteluvarauksina" aluerakentajille ylikorkealla teholuvulla kehiteltäviksi kerrostalotonteiksi... asfalttipihoineen!
Omakotimatto puolestaan leviää naapurikuntia myöten kuin pullataikina pitkin haja-asutusalueita. Turku on jopa nimennyt omakotimaton laajentamisen rakentamisen päästrategiakseen.
Kuljeta siinä sitten päivät pääksytysten, aamusta iltaan lapsikatrasta päiväkotiin, kouluun, harrastuksiin, aja siinä välissä tuhatta ja sataa työpaikalle ja taas työrupeaman päätteeksi kuljetushommiin... Nykyhinnoilla alkaa tuntua jo kukkarossakin - dieselilläkin.
Helsinkiläiset ovat jo huomanneet, että kaupungin keskustassa asuminen säästää rutosti sekä aikaa, vaivaa että rahaa. Onhan selvää, että lyhyet etäisyydet palveluiden haussa ja työmatkoissa antavat päivitäin useita tunteja "laatuaikaa" perheen lapsille. "Kun kerran pääkaupungissa ollaan, asutaan sitten kuin kaupunkilaiset!"
Helsingissä lapsiperheitä on viime aikoina muuttanut keskustaan huomattavasti "olettettua" enemmän! Ettei muuttovauhti vaan olisi kiihtymässä?
Toki Helsinki onkin viime vuosikymmeninä panostanut sekä rahallisesti että määräyksin keskusta-asumisen viihtyvyyteen: vanhojen asuinkortteleiden pihoja on kunnostettu istuksia ja vehreyttä lisäämällä ja kieltämällä autopaikkojen rakentaminen pihojen leikki- ja oleskelualueille. Jopa uutta viihtyisää asuintilaa on saatu runsain mitoin ullakoilta käyttööön. Ehtona on aina ollut autopaikkojen siirtäminen pihalta pysäköintilaitoksiin tai maan alle. Uusien talojen pihojen viihtyisyyteen on myös kiinnitetty erityistä huomiota.
Toisin on käynyt Turun seudulla.
Paikalliset luottamusmiehet ovat vuosikymmeniä grynderien tiukassa talutusnuorassa viitanneet kintaalla asiantuntijoiden vaatimuksiin pihojen istuttamiseksi ja autopakkojen minimoimiseksi. Edes ministeriön laatimien asuinpihojen leikkialueohjeiden ei ole katsottu koskevan Turkua - ei myöskään uusien kaavojen osalta! Meillä kuulemma keskustassa ei asu lapsiperheitä.
Jopa viimeiset lähellä keskustaa, kaupungin omistuksessa olleet, päiväkoti- ja vanhustentalotontit on myyty (monissa muissa kaupungeissa laittomiksi todettuina) "suunnitteluvarauksina" aluerakentajille ylikorkealla teholuvulla kehiteltäviksi kerrostalotonteiksi... asfalttipihoineen!
Omakotimatto puolestaan leviää naapurikuntia myöten kuin pullataikina pitkin haja-asutusalueita. Turku on jopa nimennyt omakotimaton laajentamisen rakentamisen päästrategiakseen.
Kuljeta siinä sitten päivät pääksytysten, aamusta iltaan lapsikatrasta päiväkotiin, kouluun, harrastuksiin, aja siinä välissä tuhatta ja sataa työpaikalle ja taas työrupeaman päätteeksi kuljetushommiin... Nykyhinnoilla alkaa tuntua jo kukkarossakin - dieselilläkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moi, oletko tietoinen mitä maksaa esim. 4 h ja keittiö kerrostalossa Hkin keskustassa? Ja onko laatuaikaa lapsille viettää vapaa-aikaa kerrostalokorttelissa ahtaassa ja pölyisessä kerrostalon sisäpihassa? Mietippä toistamiseen mikä on edullsta ja mikä ei. Itse en ainakaan haluaisi lapsiani kasvattaa Hkin keskustan ahtaudessa!
Ja koska Helsingin kantakaupunki on niin SUOSITTU kaikkien keskuudessa, on sen hinta noussut pilviin asti, Suomessa ei mikään muu paikka tarjoa Helsingin lisäksi enää hyvää kaupunkiasumista, vaikka Turulla olisi siihen mitä loistavimmat edellytyksen, mutta eihän täällä haluta muuta kuin tappaa keskusta ja tehdä siitä automarketti lähiöasukkaiden persettä nuollen.
Turku menee metsään koko ajan. Lisää omakotitaloja, lisää autoja ja enemmän metsää eli kauemmas keskustasta, jota ei enää kasvateta. Turun tulisi täydellisesti panostaa keskustan, eli oikean kaupungin rakentamiseen.
Uusi rakennuslaki lähti ajatuksesta, että vihdoinkin ruvettaisiin rakentamaan asukkaitten toiveiden mukaisia viihtyisiä asuinalueita.
Kuinka kävi? Maankäytön suunnittelu siirtyi kokonaan kuntien hallintaan - ilman valtion viranomaisvalvontaa. Rakentajat riemastuivat. Nyt he saivat sittenkin rahastaa entiseen tahtiin!
Päättäjät hoi, olkaa kilttejä ja kuunnelkaa sitten sillä lupaamallanne "herkällä korvalla" mitä kaupunkilaiset ympäristöltään todella toivovat. Ei ne grynderit asukkaiden näkökulmista mitään piittaa. Eiks nokka hoksaa?
Kuntien päättäjät ovat nyt avainasemassa uusien asuinaluieden luomisessa. Täydellinen muutos on napinpainalluksen takana - niin helppoa se on!
Suomalaisilla, eikä turkulaisillakaan ole mitään käsitystä siitä, mikä on oikeasti hyväksi kaikille. Suomalaiset haluaisivat elää leveästi ja leväperäisesti autoilla ajaen, mikä nyt ei vain toimi.
Siksi ei voi kuunnella kansalaisia tässä asiassa. Mutta yksi asia on mihin pitäisi päästä kansan vaikuttamaan. Nimittäin laatutasoon, Turkuun rakennetaan aivan liian laadutonta paskaa.
Naapurikunnat ovat kalastelleet Turulta asukkaita lähes "ilmaisin" tontein. Ihmiset eivät ole vielä kerenneet laskeskella kuinka ilmaisia tontit todella pitkän päälle ovat!
Viime uutisten mukaan bensan hinta nousee kaksinkertaiseksi ensi vuoden aikana: Elon laskuopin mukaan litran hinta on mieluummin kolme euroa kuin kaksi ja puoli! Kannattaa ajella puoli vuosisataa kymmeniä kilometrejä monta kertaa päivässä, kunhan saa tontin maakunnasta muutaman tonnin halvemmalla?
Ketä on petkuttanut ja ketä petkutettu?
Eikö toive ladukkaammista asunnoista olekin asukkaan mielipide, jota pitäisi mietiskellä ennen lopullista päätöksentekoa? Ei ihme, jos kaupunkilaiset sankoin joukoin haluavat pientaloihin tai maaseudulle asumaan, jos ja kun Turun rakentaminen on ala-arvoista.
Jos kaupunkilaiset eivät osaakaan vaatia monipuolista viihtyisää asuinympäristöä ja toimivia kauniita koteja, heitä päätöksenteossa edustavat asiantuntijalautakunnat demokraattisesti valittuine poliittikkoineen.
Päättäjät käyvät tuon tuosta opintomatkoilla ulkomaita myöten. Kyllä heillä pitäisi olla näkemystä. Jos poliitikot eivät kuuntele sen enempää asukasta, asintuntijoita kuin valmistelukoneistoaankaan, missä vika?
Taitaa sittenkin olla totta se, mitä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoomusjäsen keretoi äsken julkisuudessa. Yritykset ja rakennusliikeet haluavat vastinetta tukirahoilleen ja pääsyä päättäjien puheille. Nopea ja toimijoiden kannalta "joustava" kaavoitus vaikuttaa oleellisesti hankkeiden kannattavuuteen. Tämä kyllä on Turussakin huomattu.
Asukkaat ovat ilmaisseet juolensa keskustan pihojen rumuudesta.
Kaupunki on yrittänyt maankäyttöä koskevissa säännöissään pitää huolta keskustan korttelipihojen viihtyisyydestä. Aikoinaan eräissä maanluovutussopimuksissa määrättiin jopa istusten vähimmäismääristä neliötä tai asuntoa kohden. Myös leikkialueiden koosta jopa sisämisnisteriö on antanut aikanaan tiukkoja ohjeita.
Osittain ohjeista on aikojen kuluessa lipsuttu jo rakennuslupia myönnettäessä (todeten, ettei keskustan pihoilla lapsia leiki), osittain sitten vuosien kuluessa asuntoyhtiöt ovat päättäneet (nyt rakennusluvatta?) raivata istutukset ja hiekkalaatikot autopaikkojen ja asfaltin tieltä.
Elinalueista kilpailtaessa autot näyttävät säännöllisesti voittaneen lasten tarpeet. Tulos on nähtävissä.
Helsingissä on menetelty viime vuosina täysin päinvastoin. Uusien rakennsulupien ehtona on ollut kaikkien(!) autopaikkojen poistaminen ydinkeskustan piha-alueilta! Autojen säilytys on pakotettu hoitamaan maan alla tai pysäköintilaitoksissa.
Koska Turussa?
Turun suhde kaupunkilaisten ja "maalaisten" välillä on suuri. n. 45 000 - 60 000 kaupunkilaista yli 100 000 lähiöläistä pitää asenteet keskustan kehittämisen suhteen todella kapeana.
Jos 100 000 ihmistä asuu Turussakin keskustan ulkopuolella plus, että 70 000 kaupunkiseudun muuta asukasta Turun rajojen ulottumattomissa, se pistää keskustan oikeudet hyvin heikkoon asemaan.
Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös päättäjien asenteisiin. He kun ovat massan asialla, koska heidän on oltava äänestäjille mieliksi. Tästä syystä keskustaa kehitetäänkin automarketiksi, eikä aidoksi eläväksi kaupunkikyläksi, jota se vuosisatoja on ollut.
Lähiöläiset suhtautuvat keskustaan lähinnä katuverkkona, mutta mikään kaupunkikeskusta ei ole syntynyt olemaan vain katuverkko, vaan nimen omaan asuinpaikaksi, jonka oloja tulisi kehittää aivan kuten kaikkien muidenkin asuma-alueidenympäristöä.
Tätä ei lähiöläiset tahdo sulattaa, heistä paljon tärkeämpää on, että itse pääsee autolla jonkun liikkeen lähelle kuin se, että joku kuka sen liikkeen yllä asuu, kokisi alueensa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Kyky ymmärtää, että ne liikkeet ovat tulleet keskustaan alunperin siksi, että siellä on asunut ihmisiä on alkanut hämärtyä ja nyt on alettu rakentamaan keskustaa liiketalouden, eteinkin suurien ketjujen ehdoilla.