Korkoshokki panee pankit kärsimään
Reuters
Korkoshokki panee pankit kärsimään
Lyhyiden markkinakorkojen äkkijyrkkä nousu on rahoituskriisin koettelemille pankeille erittäin huono käänne. Euroopan pankkiosakkeet painelevat taas alamäkeä.
Pankeissa tuskin poksahti kovin monta kuohuviinipulloa auki, kun vuoden euribor-korko teki perjantaina taas uuden ennätyksen. Lyhyiden markkinakorkojen viimeaikainen kova nousu on nopeasti pahentanut jo ennestään rahoituskriisin koettelemien pankkien tilannetta.
Perjantaina vuoden euribor noteerattiin 5,418 prosenttiin, kun se vielä torstaina oli 5,125 prosenttia. Kyseinen viitekorko on pankkien vuoden mittaisesta rahoituksesta toisiltaan perimän koron keskiarvo.
Lyhyet markkinakorot ampaisivat kovaan nousuun välittömästi, kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet torstaina varoitti keskuspankin mahdollisesti nostavan ohjauskorkoaan heinäkuussa. Markkinakorot nousivat tuntuvasti aina kahden vuoden joukkolainoja myöten.
Korkomarkkinoiden kokonaiskuvaa hahmottava niin sanottu korkokäyrä (tai tuottokäyrä) on nyt jyrkästi laskeva. Lyhyet korot ovat selvästi korkeammalla kuin pitkät korot, mikä on epätavallista ja etenkin pankeille erittäin huono asia.
Pankkiosakkeet
liukuvat alamäkeä
Osakemarkkinoille korkojen kohoaminen oli ainakin kurssikehityksen perusteella huono uutinen. Perjantaina useimmat Euroopan pörssien toimialat olivat laskussa, mutta erityisesti laskupainetta näytti olevan pankkiosakkeissa.
Euroopan pankkiosakkeet ovat nyt kuukaudessa kärsineet yli 12 prosentin kurssilaskun, ja vuoden alusta laskua on kertynyt yli 23 prosenttia. Vuodessa eurooppalaisten pankkiosakkeiden arvosta on kadonnut 37 prosenttia. Kyse on Euroopan suurimpien pankkien kurssikehitystä seuraavan DJ Stoxx 600 -hintaindeksin kehityksestä.
Pankkiosakkeet vaipuivat uuteen laskuunsa toukokuun alussa. Huhtikuun yleisessä kurssinousussa pankitkin nauttivat hetken noususta, mutta nyt ne lähestyvät taas uhkaavasti maaliskuun pohjalukemia.
Pankkiosakkeiden osuus koko Euroopan osakemarkkinoita seuraavassa DJ Stoxx 600 -indeksissä on suuri, joten iso osa koko markkinoiden kurssilaskusta johtuu juuri pankkiosakkeiden surkeasta kehityksestä.
Pankkitoiminta
muuttui vaikeaksi
Osakemarkkinoiden tulkinta vaikuttaa johdonmukaiselta. Pankkitoiminnan keskeinen idea on muuttaa lyhytaikainen rahoitus pitkäaikaisiksi luotoiksi ja yrittää tienata lyhytaikaisen rahoituksen ja pitkäaikaisten luottojen korkoerolla.
Pankkitoiminnan peruskuvio voi olla tuottoisa ainoastaan niin kauan kuin korkokäyrä on niin sanotusti nouseva, niin kuin se useimmiten onkin. Tämä tarkoittaa, että pankit saavat pitkäaikaisista sijoituksistaan kuten asiakasrahoituksesta korkeampaa korkoa kuin itse joutuvat lyhytaikaisesta rahoituksestaan kuten talletuksista maksamaan.
Nyt tämä pankkitoiminnan peruskuvio on hyvin nopeasti keikahtanut päälaelleen, kun lyhyet markkinakorot (eli pankkien varainhankinnan kustannukset) ovat yhtäkkiä ponkaisseet pitkiä markkinakorkoja (eli pankkien tuloja) korkeammalle.
Pankeilla on toki erilaisia keinoja suojautua korkoriskeiltä ja hallita omaan rahoitukseensa liittyviä riskejä, mutta karkeasti pelkistäen laskeva korkokäyrä merkitsee pankkitoiminnalle erittäin suuria haasteita.
Lainahanojen kiristyminen
haittaisi koko taloutta
Jos lyhyiden markkinakorkojen voimakas kohoaminen aiheuttaa pankeille vaikeuksia, voi se aiheuttaa pahenevia vaikeuksia myös koko taloudelle. Jos pankkien otto- ja antolainauksen välinen korkokate kiristyy liikaa tai jopa kääntyy negatiiviseksi, katoaa pankkien mielenkiinto luottojen myöntämiseen hyvin nopeasti.
Rahoituksen kiristyminen tarkoittaa käytännössä, että laina-asiakkaiden elämä muuttuu vaikeammaksi. Ensin luottoehdot kiristyvät ja lainarahan hinta nousee ja pian kasvava osa asiakkaista ei saa lainkaan lainaa.
Pitkän päälle voi olla talouskehityksellekin eduksi, jos asiakkaiden ja koko talouden velkaantuminen hieman rauhoittuu, mutta lainahanojen kiristyminen voi myös merkitä talouskasvun tyssäämistä. Velkavetoinen talouskasvu voi jatkua vain niin kauan kuin velkarahoitusta on siedettävällä hinnalla saatavilla.
Jos osakemarkkinoiden tulkinta pankkien pahenevista vaikeuksista on oikea, voivat toimialan ongelmat herkästi muuttua koko Euroopan talouden ongelmiksi.
Reuters
Korkoshokki panee pankit kärsimään
Lyhyiden markkinakorkojen äkkijyrkkä nousu on rahoituskriisin koettelemille pankeille erittäin huono käänne. Euroopan pankkiosakkeet painelevat taas alamäkeä.
Pankeissa tuskin poksahti kovin monta kuohuviinipulloa auki, kun vuoden euribor-korko teki perjantaina taas uuden ennätyksen. Lyhyiden markkinakorkojen viimeaikainen kova nousu on nopeasti pahentanut jo ennestään rahoituskriisin koettelemien pankkien tilannetta.
Perjantaina vuoden euribor noteerattiin 5,418 prosenttiin, kun se vielä torstaina oli 5,125 prosenttia. Kyseinen viitekorko on pankkien vuoden mittaisesta rahoituksesta toisiltaan perimän koron keskiarvo.
Lyhyet markkinakorot ampaisivat kovaan nousuun välittömästi, kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet torstaina varoitti keskuspankin mahdollisesti nostavan ohjauskorkoaan heinäkuussa. Markkinakorot nousivat tuntuvasti aina kahden vuoden joukkolainoja myöten.
Korkomarkkinoiden kokonaiskuvaa hahmottava niin sanottu korkokäyrä (tai tuottokäyrä) on nyt jyrkästi laskeva. Lyhyet korot ovat selvästi korkeammalla kuin pitkät korot, mikä on epätavallista ja etenkin pankeille erittäin huono asia.
Pankkiosakkeet
liukuvat alamäkeä
Osakemarkkinoille korkojen kohoaminen oli ainakin kurssikehityksen perusteella huono uutinen. Perjantaina useimmat Euroopan pörssien toimialat olivat laskussa, mutta erityisesti laskupainetta näytti olevan pankkiosakkeissa.
Euroopan pankkiosakkeet ovat nyt kuukaudessa kärsineet yli 12 prosentin kurssilaskun, ja vuoden alusta laskua on kertynyt yli 23 prosenttia. Vuodessa eurooppalaisten pankkiosakkeiden arvosta on kadonnut 37 prosenttia. Kyse on Euroopan suurimpien pankkien kurssikehitystä seuraavan DJ Stoxx 600 -hintaindeksin kehityksestä.
Pankkiosakkeet vaipuivat uuteen laskuunsa toukokuun alussa. Huhtikuun yleisessä kurssinousussa pankitkin nauttivat hetken noususta, mutta nyt ne lähestyvät taas uhkaavasti maaliskuun pohjalukemia.
Pankkiosakkeiden osuus koko Euroopan osakemarkkinoita seuraavassa DJ Stoxx 600 -indeksissä on suuri, joten iso osa koko markkinoiden kurssilaskusta johtuu juuri pankkiosakkeiden surkeasta kehityksestä.
Pankkitoiminta
muuttui vaikeaksi
Osakemarkkinoiden tulkinta vaikuttaa johdonmukaiselta. Pankkitoiminnan keskeinen idea on muuttaa lyhytaikainen rahoitus pitkäaikaisiksi luotoiksi ja yrittää tienata lyhytaikaisen rahoituksen ja pitkäaikaisten luottojen korkoerolla.
Pankkitoiminnan peruskuvio voi olla tuottoisa ainoastaan niin kauan kuin korkokäyrä on niin sanotusti nouseva, niin kuin se useimmiten onkin. Tämä tarkoittaa, että pankit saavat pitkäaikaisista sijoituksistaan kuten asiakasrahoituksesta korkeampaa korkoa kuin itse joutuvat lyhytaikaisesta rahoituksestaan kuten talletuksista maksamaan.
Nyt tämä pankkitoiminnan peruskuvio on hyvin nopeasti keikahtanut päälaelleen, kun lyhyet markkinakorot (eli pankkien varainhankinnan kustannukset) ovat yhtäkkiä ponkaisseet pitkiä markkinakorkoja (eli pankkien tuloja) korkeammalle.
Pankeilla on toki erilaisia keinoja suojautua korkoriskeiltä ja hallita omaan rahoitukseensa liittyviä riskejä, mutta karkeasti pelkistäen laskeva korkokäyrä merkitsee pankkitoiminnalle erittäin suuria haasteita.
Lainahanojen kiristyminen
haittaisi koko taloutta
Jos lyhyiden markkinakorkojen voimakas kohoaminen aiheuttaa pankeille vaikeuksia, voi se aiheuttaa pahenevia vaikeuksia myös koko taloudelle. Jos pankkien otto- ja antolainauksen välinen korkokate kiristyy liikaa tai jopa kääntyy negatiiviseksi, katoaa pankkien mielenkiinto luottojen myöntämiseen hyvin nopeasti.
Rahoituksen kiristyminen tarkoittaa käytännössä, että laina-asiakkaiden elämä muuttuu vaikeammaksi. Ensin luottoehdot kiristyvät ja lainarahan hinta nousee ja pian kasvava osa asiakkaista ei saa lainkaan lainaa.
Pitkän päälle voi olla talouskehityksellekin eduksi, jos asiakkaiden ja koko talouden velkaantuminen hieman rauhoittuu, mutta lainahanojen kiristyminen voi myös merkitä talouskasvun tyssäämistä. Velkavetoinen talouskasvu voi jatkua vain niin kauan kuin velkarahoitusta on siedettävällä hinnalla saatavilla.
Jos osakemarkkinoiden tulkinta pankkien pahenevista vaikeuksista on oikea, voivat toimialan ongelmat herkästi muuttua koko Euroopan talouden ongelmiksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
miksi kurssit söksyvät?