Aion hakea opiskelemaan yliopistoon maantiedettä tai biologiaa eli luonnontieteelliseen tiedekuntaan olisin menossa. Minkälainen siis on tavallinen "koulupäivä"? Kuinka paljon päivässä on luentoja yms. ja kuinka monta tuntia siellä koulussa ollaan? Entä paljonko itsenäistä työtä, kuten tutkielmia tai esseitä, opiskelijalta vaaditaan? Ehtiikö opintojen ohessa käydä töissä vai onko opiskelu niin aikaa vievää, ettei iltaisin ehdi istumaan siwan kassalla?
yliopisto-opiskelijan arkipäivä
.......
61330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siwan kassalle! Luentoja ei ole edes joka päivä, eikä esseiden tms. vääntämiseen aikaa liiaksi tuhraudu. Varsinkaan, jos sinulla ei ole kiirettä valmistumiseen -ehdit opetella täällä viimeistään bailaamisen ja ryyppäämisen jalon taidon.
Riippuu aika paljon siitä, kuinka paljon meinaat opiskella. Jos sen perus 50 op / vuosi, niin hyvin jää aikaa muuhunkin. Itse aina haalin enemmän, ja sitten stressaan, kun kaikki jutut kerääntyy siihen loppujaksoon. Oma (humanistin) lukujärjestykseni ei ole tuntenut perjantaita kuin muistaakseni yhdessä jaksossa. Jotkut kurssit saattavat kestää muutaman luennon ja sitten tenttikirjallisuutta lisäksi, joten kannattaa muistaa niitä päiviä suunnitellessa, että se varsinainen lukeminen saattaa jäädä siihen iltaan. Luennot ei sikäli yleensä ole raskaita, kun useimmiten siellä vain kuunnellaan ja kirjoitellaan ylös, mutta harjoitusryhmissä sitten pitää itsekin miettiä. Eli jos on 8-16 pelkkiä luentoja, niin ei se pakosta ole niin väsyttävää kuin saattaisi kuvitella. Enempi silloin väsyy, kun oikeasti pitää tehdä ja lukea ja kirjoittaa.
mutta minua ainakin väsyttää valtavasti sellaiset luennot, joiden pitäjillä ei käytännössä ole mitään kalvoja/power pointteja, vaan puheesta pitäisi itse osata poimia se olennainen. Niillä luennoilla saa kyllä joskus kirjoittaa kynä sauhuten ja pitää olla koko ajan valppaana, ettei tärkeää asiaa mene ohi.
Tai ehkä olen vielä hieman harjaantumaton luentomuistiinpanojen tekijä. Mutta jokatapauksessa, uudelle opiskelijalla tuollaiset luennot voivat olla todella raskaita.
Luentohan on tunnetusti tilaisuus, jonka aikana hoidetaan henkilösuhteita juttelemalla vieruskaverin kanssa tai lähettämällä tekstareita.
Eivätkä luennot ole muutenkaan rasittavia, koska niissä asia siirtyy luennoitsijan papereista opiskelijan papereihin kummankaan aivoja koskettamatta. Varsinkin nykyajan PowerPointit ovat tehneet tämän tiedon ohivirtauksen huomattavan tehokkaaksi.
Yleensä vanhat proffat on pahimpia pitämään luentoja. Niiltä kuulee usein juuri näitä "en halua opetella enää kaikkia monimutkaisia ohjelmia käyttämään, joten käytän kalvoja". Nuoremmat onneksi osaavat sen, että laittaa johonkin nettiin ENNEN LUENTOA, jotta voi sitten tulostella ja kirjoitella itse niihin luennolla lisää kommenttia. Noista minäkin tykkään, kun silloin ei tarvitse samaan aikaan yrittää ymmärtää uutta asiaa ja ehtiä kirjoittamaan kaikki jutut kalvolta ylös (ja pahimmillaan vielä pitäisi itse osata muokkailla niitä tekstejä lyhemmiksi, kun kaikki eivät osaa "ranskalaisilla viivoilla" laittaa). Mutta tosiaan, kaikki eivät ole niin kamalia luennoitsijoita ja kannattaa aina antaa kommenttia noista opettajille, kun eiväthän ne ole siellä vain huvikseen pälättämässä, vaan pitäisi jotain opettaakin.
Poikani aloitti viime syksynä biologian opiskelun. Minusta hän on tehnyt todella paljon töitä (ja myös saanut hyviä arvosanoja) ja istunut melkein joka päivä luennollakin enemmän kuin kaksi tuntia. Uudet opiskelijat saivat syksyllä käteensä lukujärjestyksen, jonka mukaan sitten mentiin, ja kevätkin oli hyvin ohjeistettu. Tuntuu siltä, että aika tiukkaan tahtiin oletetaan opiskelun etenevän, vähemmänkin luulisi riittävän. Tulevan vuoden ohjelmaa suunnitellessaan poika totesi, että täytyy vähän olla varovainen, ettei tule liian tiukkaa. Minusta kyllä tuntuu ihmeeltä että joku vielä ehtii ja jaksaa käydä työssäkin lukukauden aikana. Jatkossa on varmaan enemmän oman tekstin tuottamista ja myös suuntautumiseen liittyviä töitä, joten ehkä pänttääminen vähän helpottaa. Jaksamista kaikille opiskelijoille t. eräs äiti