Pelkästään tämän palstan ohjeita noudattaen saataisiin miljardisäästöt veronmaksajille. Jos uudistuksen alkuun pääsemisessa tarvittujen rahojen saaminen hirvittää, voisi kotiuttaa ne tuhannet lapset, jotka on turhaan huostaanotettu puuttuvien palvelujen ja tukien takia. Lisärahaa ei tarvittaisi senttiäkään, kun turhien huostien purun jälkeen säästyvillä rahoilla voitaisiin perustaa perhekuntoutuskeskuksia eri puolille maata Vantaan malliin.
Asiasta kerrotaan alempana olevassa ketjussa otsikolla "Aiheettomien huostien irvistelijöille..." Siinä kyseisen laitoksen johtaja kertoo hyvistä huostaanottoja ehkäisevistä tuloksista, joihin heillä on päästy. Siis ykkösasiaksi merkitään
1) Perhekuntoutuskeskusten työn kehittäminen eri puolilla Suomea
Seuraavaksi katse kääntyy kouluista tehtäviin huostaanottoihin, johon on syynä 90-luvulla alkanut säästökuuri ja enää vuosiin ei olla pystytty vastaamaan perusopetuslain vaatimukseen riittävän erityisopetuksen järjestämisestä. Nyt monille opettajille ja oppilaille oltiin viimeinenkin tuki viemässä, kun suunniteltiin Lastenlinnan sairaalakoulun opettajien virkojen lakkauttamista. Järkyttävää!
2) Virkoja lisää peruskouluun niin opetuksen kuin kouluterveydenhuollonkin puolelle.
Moni nyt erityisopetuksen tarpeessa oleva oppilas menestyisi tavallisessa luokassa, jos luokkakoot olisit pienempiä ja opettajalla jäisi enemmän aikaa tuntitilanteessa yhtä oppilasta kohden lapsen henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tähän tarvitaan tietysti virkoja lisää, mutta miettiä sopii myös, onko koulujen sulkeminen sittenkään niin kannattavaa pitemmän päälle.
3) Ongelmiin joutuvat oppilaat pitäisi ohjata kouluterveyshuollosta ensin neurologisiin testeihin, eikä psykiatrian yksiköihin, kuten nykyisin tehdään. Kouluterveyshuollon virkoja lisäämällä voitaisiin enemmän tehdä karsivia testejä jo koulussa oppimisongelmien löytämiseksi.
4) Psykiatrista hoitoa tarvitsevien lasten hoitotilanteeseen on puututtava, sillä se on katastrofaalinen!
Hoitotakuulaki ei toimi, sairaalapaikkoja ja terapiaa ei ole likimainkaan riittävästi. Hoidolliset huostaanotot on kiellettävä lailla, sillä ne jättävät lapset täysin ilman hoitoa, koska laitosten sosiaalialan henkilökunta ei pysty vastaamaan erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevien lasten tarpeisiin!
Koska neurologinen tutkimus, hoito ja kuntoutus ovat kehittyneet viimeisen 10:n vuoden aikana niin, että niitä on jo meilläkin saatavilla, on neurologisten oireyhtymien lapset saatava pois psykiatrisista hoitojonoista, sillä he eivät sinne kuulu.
Voidaan ottaa myös huomioon eräiden psykiatrien jääräpäisestä vastustuksesta huolimatta se, että neurologian puolen kuntoutus on huomattavasti lyhyempää ja näin ollen reilusti halvempaa kuin vuosia kestävät psykiatrian puolen analyyttiset terapiat ja sairaalahoidot. Psykiatrinen hoito väärälle potilaalle annettuna vammauttaa lasta ja sen paikkaaminen myöhempinä vuosina se vasta kalliiksi tuleekin.
5) Verotuksen lapsivähennykset perheille takaisin 80-luvun malliin! Lisäksi avohuollon tuet toimiviksi joka kunnassa, kodinhoitoapu myös perheille takaisin.
Myös tästä aiheesta on tällä palstalla kirjoitettu jo kohta pari vuotta, mutta vasta viime kuukausina on julkisuudessa myönnetty tukien jääneen 90-luvun alun lamavuosien tasolle. Sekin on tutkimuksin todistettu, että jatkuva köyhyydessä eläminen aiheuttaa päihde- ja lisääntyviä mielenterveysongelmia. Lyhyesti sanottuna tuki on ohjattava ydinperheille, eikä pelkästään sijaishuoltoon, kuten nyt on tapahtunut!
6) Lastensuojelulakiin on sisällytettävä rangaistukset lakia rikkoville viranomaisille ja samoin lapsille ja myös vanhemmille maksettavista korvauksista, jotka ovat aiheutuneet lain noudattamatta jättämisestä.
Ja sitten ne tapaukset, jolloin
TARVITAAN HUOSTAANOTTOA:
7) Aikuisten mt-palvelut saatava tarvetta vastaaviksi. Samoin hoitoa ja kuntoutusta on tarjottava joka ikiselle päihdevanhemmalle, jotka hoitoon haluavat.
Törkeää lain rikkomista se, miten päihdevanhemmat jätetään nykyisin huostaanoton jälkeen yksin. Ja pakkohoidosta on turha puhua niin kauan kuin edes vapaaehtoisesti hoitoon haluaville ei ole paikkoja riittävästi.
Ne päihdevanhemmat, jotka eivät osoita mitään kiinnostusta raitistumiseen, on lakimuutoksella saatava luopumaan lapsestaan. Lapset sijoitetaan sen jälkeen adoptiovanhemmille, jotka hoitavat lapsen normaaleilla omasta lapsesta maksettavilla korvauksilla.
Jos huoltaja on kyvytön huolehtimaan lapsistaan vakavan psyykkisen sairauden takia, on lapset pyrittävä silloinkin sijoittamaan ensisijaisesti lähipiiriin, kuten laki vaatii. Jos sopivaa sijoituspaikkaa ei näin löydy, on pyrittävä avohuollon sijoitukseen, ellei vanhemman tilaa todeta parantumattomaksi. Jos huoltajan sairaus on kroonistunut, on lapset sijoitettava adoptioon kuten hoitoon haluttomien päihdevanhempienkin kohdalla.
Ja lisäksi:
8) Hallinnollisista oikeuksista on luovuttava huostaanottoasioiden käsittelyssä ja tilalle perustettava perheoikeuksia, joihin siirretään myös nykyisin käräjäoikeuksissa käsiteltävät tapaamis- ja huoltajuusriidat.
Näin vältyttäisiin ristiriitaisilta päätöksiltä, jotka nykyisin ovat mahdollisia. Hallinto-oikeuksista on helppo luopua, koska niiden tuomarit ovat myöntäneet olevansa ammattitaidottomia käsittelemään lastensuojeluasioita, eikä mitään muutosta tilanteeseen ole tapahtunut.
9) Kunnat on velvoitettava rangaistusten uhalla turvaamaan lasten oikeusturva niin perusopetuksen kuin terveydenhoidonkin osalta.
10) Sijaishuollon valvonta on saatava toimivaksi.
Samoin sijaishuollon työhön pääsyn kriteereitä on tiukennettava.
Tässä nyt jotain alkajaisiksi; lisätkää se mitä tästä vielä jäi puuttumaan.
Asiasta kerrotaan alempana olevassa ketjussa otsikolla "Aiheettomien huostien irvistelijöille..." Siinä kyseisen laitoksen johtaja kertoo hyvistä huostaanottoja ehkäisevistä tuloksista, joihin heillä on päästy. Siis ykkösasiaksi merkitään
1) Perhekuntoutuskeskusten työn kehittäminen eri puolilla Suomea
Seuraavaksi katse kääntyy kouluista tehtäviin huostaanottoihin, johon on syynä 90-luvulla alkanut säästökuuri ja enää vuosiin ei olla pystytty vastaamaan perusopetuslain vaatimukseen riittävän erityisopetuksen järjestämisestä. Nyt monille opettajille ja oppilaille oltiin viimeinenkin tuki viemässä, kun suunniteltiin Lastenlinnan sairaalakoulun opettajien virkojen lakkauttamista. Järkyttävää!
2) Virkoja lisää peruskouluun niin opetuksen kuin kouluterveydenhuollonkin puolelle.
Moni nyt erityisopetuksen tarpeessa oleva oppilas menestyisi tavallisessa luokassa, jos luokkakoot olisit pienempiä ja opettajalla jäisi enemmän aikaa tuntitilanteessa yhtä oppilasta kohden lapsen henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tähän tarvitaan tietysti virkoja lisää, mutta miettiä sopii myös, onko koulujen sulkeminen sittenkään niin kannattavaa pitemmän päälle.
3) Ongelmiin joutuvat oppilaat pitäisi ohjata kouluterveyshuollosta ensin neurologisiin testeihin, eikä psykiatrian yksiköihin, kuten nykyisin tehdään. Kouluterveyshuollon virkoja lisäämällä voitaisiin enemmän tehdä karsivia testejä jo koulussa oppimisongelmien löytämiseksi.
4) Psykiatrista hoitoa tarvitsevien lasten hoitotilanteeseen on puututtava, sillä se on katastrofaalinen!
Hoitotakuulaki ei toimi, sairaalapaikkoja ja terapiaa ei ole likimainkaan riittävästi. Hoidolliset huostaanotot on kiellettävä lailla, sillä ne jättävät lapset täysin ilman hoitoa, koska laitosten sosiaalialan henkilökunta ei pysty vastaamaan erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevien lasten tarpeisiin!
Koska neurologinen tutkimus, hoito ja kuntoutus ovat kehittyneet viimeisen 10:n vuoden aikana niin, että niitä on jo meilläkin saatavilla, on neurologisten oireyhtymien lapset saatava pois psykiatrisista hoitojonoista, sillä he eivät sinne kuulu.
Voidaan ottaa myös huomioon eräiden psykiatrien jääräpäisestä vastustuksesta huolimatta se, että neurologian puolen kuntoutus on huomattavasti lyhyempää ja näin ollen reilusti halvempaa kuin vuosia kestävät psykiatrian puolen analyyttiset terapiat ja sairaalahoidot. Psykiatrinen hoito väärälle potilaalle annettuna vammauttaa lasta ja sen paikkaaminen myöhempinä vuosina se vasta kalliiksi tuleekin.
5) Verotuksen lapsivähennykset perheille takaisin 80-luvun malliin! Lisäksi avohuollon tuet toimiviksi joka kunnassa, kodinhoitoapu myös perheille takaisin.
Myös tästä aiheesta on tällä palstalla kirjoitettu jo kohta pari vuotta, mutta vasta viime kuukausina on julkisuudessa myönnetty tukien jääneen 90-luvun alun lamavuosien tasolle. Sekin on tutkimuksin todistettu, että jatkuva köyhyydessä eläminen aiheuttaa päihde- ja lisääntyviä mielenterveysongelmia. Lyhyesti sanottuna tuki on ohjattava ydinperheille, eikä pelkästään sijaishuoltoon, kuten nyt on tapahtunut!
6) Lastensuojelulakiin on sisällytettävä rangaistukset lakia rikkoville viranomaisille ja samoin lapsille ja myös vanhemmille maksettavista korvauksista, jotka ovat aiheutuneet lain noudattamatta jättämisestä.
Ja sitten ne tapaukset, jolloin
TARVITAAN HUOSTAANOTTOA:
7) Aikuisten mt-palvelut saatava tarvetta vastaaviksi. Samoin hoitoa ja kuntoutusta on tarjottava joka ikiselle päihdevanhemmalle, jotka hoitoon haluavat.
Törkeää lain rikkomista se, miten päihdevanhemmat jätetään nykyisin huostaanoton jälkeen yksin. Ja pakkohoidosta on turha puhua niin kauan kuin edes vapaaehtoisesti hoitoon haluaville ei ole paikkoja riittävästi.
Ne päihdevanhemmat, jotka eivät osoita mitään kiinnostusta raitistumiseen, on lakimuutoksella saatava luopumaan lapsestaan. Lapset sijoitetaan sen jälkeen adoptiovanhemmille, jotka hoitavat lapsen normaaleilla omasta lapsesta maksettavilla korvauksilla.
Jos huoltaja on kyvytön huolehtimaan lapsistaan vakavan psyykkisen sairauden takia, on lapset pyrittävä silloinkin sijoittamaan ensisijaisesti lähipiiriin, kuten laki vaatii. Jos sopivaa sijoituspaikkaa ei näin löydy, on pyrittävä avohuollon sijoitukseen, ellei vanhemman tilaa todeta parantumattomaksi. Jos huoltajan sairaus on kroonistunut, on lapset sijoitettava adoptioon kuten hoitoon haluttomien päihdevanhempienkin kohdalla.
Ja lisäksi:
8) Hallinnollisista oikeuksista on luovuttava huostaanottoasioiden käsittelyssä ja tilalle perustettava perheoikeuksia, joihin siirretään myös nykyisin käräjäoikeuksissa käsiteltävät tapaamis- ja huoltajuusriidat.
Näin vältyttäisiin ristiriitaisilta päätöksiltä, jotka nykyisin ovat mahdollisia. Hallinto-oikeuksista on helppo luopua, koska niiden tuomarit ovat myöntäneet olevansa ammattitaidottomia käsittelemään lastensuojeluasioita, eikä mitään muutosta tilanteeseen ole tapahtunut.
9) Kunnat on velvoitettava rangaistusten uhalla turvaamaan lasten oikeusturva niin perusopetuksen kuin terveydenhoidonkin osalta.
10) Sijaishuollon valvonta on saatava toimivaksi.
Samoin sijaishuollon työhön pääsyn kriteereitä on tiukennettava.
Tässä nyt jotain alkajaisiksi; lisätkää se mitä tästä vielä jäi puuttumaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
siirtyisi pois ls:n osalta, siis sinne, mihin ne aina olisivat kuuluneetkin kuten terveydenhoitoon, ohjaisi se jo sinällään oikean rahankäyttöön ls:n sisällä. Juusi osa oppositiosta väitti, että esim. Helsinki on jatkuvasti alimitoittanut sosiaalipuolen budjettinsa.
Kun tuota arvosteltiin tällä palstalla, oli heti joku sossu selittämässä, miten on mahdollista anoa lisäbudjetointia loppuvuodesta, HEH. Niin tietysti on. Mutta eikö rahat olisi helpompi jakaa järkevästi, kun heti alkuvuodesta tiedettäisiin, paljonko mihinkin on käytössä vuoden aikana? Näin meidän perheessämme ainakin varat 'budjetoidaan' ja hyvin on pärjätty. On aika onnetonta tehdä suunnitelmia, kun ei tiedä, paljonko rahaa on käytettävissä...