minulla on reilu vuoden ikänen narttu, äärimmäisen kiltti, koulutettu ja ihmisrakas, mutta yksi piirre vaivaa. kun koira on onnelinen niin se "sekoaa" hyppii ja "puree" tekee useasti niin kun monta sille tärkeää ihmistä. ei johdu mustasukkaisuudesta koska silloin erinlainen.
ei tulloin usko ei sanaa, mutta ei tarkoita kuitenkaan mitään pahaa
onko hieman yliaktiivinen, ulkoilun puuttesta ei johdu
ei tulloin usko ei sanaa, mutta ei tarkoita kuitenkaan mitään pahaa
onko hieman yliaktiivinen, ulkoilun puuttesta ei johdu
Vastaukset 6
Vanhimmat
...yksinkertaisesti pistää pennulle selväksi, että puremista ei hyväksytä. Aina kun pentu puree, sitä voi läpätä hieman kuonosta. Jos tämä ei tehoa, niin sitten pitää vain rauhoittaa koira käskemällä se istumaan.
Vieraiden ei kannata yllyttää pentua hyppimään ja puremaan. Heidän kannattaa suhtautua tähän välinpitämättömästi. Jos he jotenkin reagoivat hyppimiseen ja puremiseen, se on huomionosoitus pennulle ja palkkio huonosta käytöksestä.
koirasihan ei ole mikään pentu, mutta kuitenkin murkkuikäinen... pienellä treenaamisella koira kyllä rauhoittuu
jos se "sekoaa" ja puree niin heti viet sen yksinään jömöttämään toiseen huoneeseen eli teet selväksi että jos villiinnyt niijoudut yksin!! tehoaa ja toinen pn jos tiedät aina millon se villiintyy nii laita tabascoa tms. vahvaa maustetta käteesin ja kun se puree nin saa pippuria vähän,,,tehoaa myös tuo ja auttaa kakan syönnin estoon myös, tuo tabasco, mut kokeile eka yksin jättämistä toiseen huoneeseen..
kokenut kouluttaja.
Tämä neuvo on hyvä, johonka vastaan.
Tabasco on hyvä, samoin eristäminen.
Yksi hyvä keino on myös, että kun pentu on pieni, niin kiljastaan (vaikka ei sattuisikaan) aina sydäntäsärkevästi ja tehdään koiranpennulle selväksi, että pureminen sattuu. Näin pitää tehdä ainakin pennuille, joilla ei ole sisaruksia ollut kasvamassa samaan aikaan. Pennuthan opettavat toisilleen sen, että pureminen sattuu, vinkumalla kun toinen puree liian kovaa leikeissä.
Mun mielestä todella epäloogista (no tämähän vain mun mielipide). Eihän pennulle ole tarkoitus olla sisarus, vaan emo/johtaja. Ja emokoira ei todellakaan käy kiljumaan kun pennut purevat vaan ärähtää kun riittää. Tuon ikäinen koira huomaa aika äkkiä, että pystyy "puremalla hallitsemaan" ja ego senkuin kasvaa. Meillä yritti komentaa ja hakea huomoita samalla tavalla ja mä jätin silloin kokonaan huomiotta (EI ei ollut siinä kohtaa toimiva,koska negatiivinenkin huomio poitsulle kelpasi).
Nelikuinen innostuessaan hyppii ja yrittää purra niin kuonosta kiinni ja kielto kehuja kun se rupeaa nuolemaan käsiä. Rauhallinen tapaus on mutta joskus innostuessa rupeaa hyppiin ja jäystään niin otan ns. syliin koko koiran siis itse olen kyykylleen ja pidän koiran aloilla ja silitän sitä suunpieleistä ja kyljistä. Nakerteluyrityksissä kiellän ja lopetettua kehun. En suosittele läpsäytyksiä myöskään mielestäni se vaan härnää. Päästän sen (rauhallisesti) kun koira on rauhoittunut.
En usko että on olemassakaan yhtä ja oikeaa keinoa mutta kokeilemalla selviää mikä tehoaa parhaiten ja tuskin osasin ymmärrettävästi kuvailla tuota omaa menelmääni millä opastan pentuni rauhoittumaan ja lopettamaan käden puremisen. Vastapainoksi riehumme "rievun" kanssa johon saa käyttää hampaita niin paljon kuin lystää..