Aiomme istuttaa ikivihreitä max 1metriä korkeita havukasveja tukimuurien väliin. Paikka on aurinkoinen. Mitkä ikivihreät sopisivat tällaiseen paikkaan. Sekaan ajattelin pistää suikerovihmaa ja vuoriarhoa antamaan "väriä". KOkemusta on tosi vähän istutuksista joten antakaas vinkkejä.
Toinen kysymys...Minulla on 4 pesäkuusta istutettavana. Onko kivikkoryhmä vai tuo tukimuuri parempi paikka pesäkuuselle.
Tukimuurin istutus
apuja tarvitaan
19
7515
Vastaukset
- mapee
kuusi on aina kostean paikan kasvi vaikka nuo jalommat viihtyy kuivemmassakin kyllä. Jos laitat ne muuriin niin varaudu kastelemaan ainakin ekoina vuosina kuivalla.
Auringossa ikivihreistä pärjää itsekseen katajat. >Tuijat ja tuiviot on suojattava ja se on sikäli tyhmää että ne ei yleensä kasva kovin kauniinakaan paikoissa joissa ne ei itsekseen pärjää.
Tukimuuriin suikerovihma on oikein omiaan. Lisäksi miettisin lamoavia katajia, vuorenkilpeä, lamoherukkaa ja lamokirsikkaa. Kevään kukkijoita myös eli sipulikukki aja esikoita antamaan iloa keväällä.
Muurien korkutta voi hukuttaa istuttamalla alas myös pikkupuita vaikka riippamalleja tai pilareita (kasvaa aikanaan isoksi joo..) jolloin muurin vaakalinja katkeaa muutenkin kuin yli reunan tippuvilla kasveilla.
Myös esim köynnökset on omiaan muuriin joko valuvina ja peittävinä tai tukeen laitettuna esim kartioihin tms tai molempina. Esim köynnöshortensia sekä kiipeää että valuu ja on kaunis kuin mikä kukkiessaan. Alkuun kasva atuskaisne hitaasti, mutta sitten se valtaa aluetta kyllä hyvin.
Johonkin kohtaa muuri avoi tehdä myös kivikon eli suojakangas alle ja siihen istutetaan kivikkokasveja ja kiviä tai koristekiviä väliin. Näin muuriin tule evaihtelua eikä se ole kasvinäyttelyrivistö...- sinulla
Kiitos kovasti. Osaatko sanoa sopiiko seppelvarpukin havukasvien ja suikerovihman kanssa? Miten kannattaa laittaa nämä kasvit? Havukasvit esim metrin päähän toisistaan ja sitten suikerovihmaa ja seppelvarpua väliin (vai taakse/eteen havukasvien) Kiviä ajattelinkin laittaa elävöittämään muuria. Muuri on tosiaan n15metriä pitkä ja about metrin korkea.
- vielä edelliseen
sinulla kirjoitti:
Kiitos kovasti. Osaatko sanoa sopiiko seppelvarpukin havukasvien ja suikerovihman kanssa? Miten kannattaa laittaa nämä kasvit? Havukasvit esim metrin päähän toisistaan ja sitten suikerovihmaa ja seppelvarpua väliin (vai taakse/eteen havukasvien) Kiviä ajattelinkin laittaa elävöittämään muuria. Muuri on tosiaan n15metriä pitkä ja about metrin korkea.
Millaiseen paikkaan tuiviot sitten sopivat että pärjäävät suht itsekseen?
- mapee
sinulla kirjoitti:
Kiitos kovasti. Osaatko sanoa sopiiko seppelvarpukin havukasvien ja suikerovihman kanssa? Miten kannattaa laittaa nämä kasvit? Havukasvit esim metrin päähän toisistaan ja sitten suikerovihmaa ja seppelvarpua väliin (vai taakse/eteen havukasvien) Kiviä ajattelinkin laittaa elävöittämään muuria. Muuri on tosiaan n15metriä pitkä ja about metrin korkea.
seppelvarpu kasva anopeaan ja on kaunis syksyllä. Se kasvaa lähes missä vain mutta oloista riippuen rehevämmin tai vielä rehevämmin... On oma henkilökohtainen suosikkini!
Havuja kannattaa istutella vähän eri väleillä kuten muitakin kasveja. Epäsäännöllisyys on silmälle kivempi kuin rytmikkäänä toistuvat kasvit. Osan voi istuttaa ryhmään lähelle ja osan taas erilleen vähän pidemmän matkan päähän toisistaan. Noin pitkälle muurille kannattaa kasvit asetella ruukuiss aja sitten silmällä arvioida mikä miellyttää eniten.
Nuo maanpeitekasvit kasvavat aika runsaasti joten väliin voisi olla paras kohta pääsääntöisesti. Alkuun siinä on se rivistövaikutelma ja ammutaan aamunkoitossa, mutta kun kasvit kasvaa niin se katoaa.. ja rivinhän ei ole pakko olla ihan tikkusuora silti.
Noin pitkään laittaisin muutaman havuryhmän, joka nousee ylös ja väliin sitten vaikka matalampia esim rohtokatajaa tms joka myös on maata korkeammalla. Lamoavilla saa lisää talvivihreää aikaan.
Kannattaa asetella ne havut ensin sillä silloin myös näet millainen ryhmäsi on kun lehteä ei ole vielä tai talvella. Kivi havun kaverina tekee talvisesta maisemasta asetelman jne..
Sommitteluun kannattaa käyttää aikaa sillä pitkään niitä kasvejasi katselet - toivottavasti.. - kysymystä pukkaa
mapee kirjoitti:
seppelvarpu kasva anopeaan ja on kaunis syksyllä. Se kasvaa lähes missä vain mutta oloista riippuen rehevämmin tai vielä rehevämmin... On oma henkilökohtainen suosikkini!
Havuja kannattaa istutella vähän eri väleillä kuten muitakin kasveja. Epäsäännöllisyys on silmälle kivempi kuin rytmikkäänä toistuvat kasvit. Osan voi istuttaa ryhmään lähelle ja osan taas erilleen vähän pidemmän matkan päähän toisistaan. Noin pitkälle muurille kannattaa kasvit asetella ruukuiss aja sitten silmällä arvioida mikä miellyttää eniten.
Nuo maanpeitekasvit kasvavat aika runsaasti joten väliin voisi olla paras kohta pääsääntöisesti. Alkuun siinä on se rivistövaikutelma ja ammutaan aamunkoitossa, mutta kun kasvit kasvaa niin se katoaa.. ja rivinhän ei ole pakko olla ihan tikkusuora silti.
Noin pitkään laittaisin muutaman havuryhmän, joka nousee ylös ja väliin sitten vaikka matalampia esim rohtokatajaa tms joka myös on maata korkeammalla. Lamoavilla saa lisää talvivihreää aikaan.
Kannattaa asetella ne havut ensin sillä silloin myös näet millainen ryhmäsi on kun lehteä ei ole vielä tai talvella. Kivi havun kaverina tekee talvisesta maisemasta asetelman jne..
Sommitteluun kannattaa käyttää aikaa sillä pitkään niitä kasvejasi katselet - toivottavasti..Tiedätkö valtaako seppelvarpu havukasvit peittoonsa? Mitkä havukasvit kasvaa n metrin korkeaksi ja pärjää auringossa? Olen nähnyt vain pieniä tai sitten monta metriä korkeita.
Meinasit siis että peittokasvit tulee havukasvien väleihin...ei siis esim eteen tukimuurin reunalle?
Onko sinulla kokemusta kookoskankaan käytöstä rinteessä? Onko helppoa ja halpaa vai suositteletko perinteistä laudasta rakennettua tukea? Taidat olla joku pihasuunnittelija :) - mapee
vielä edelliseen kirjoitti:
Millaiseen paikkaan tuiviot sitten sopivat että pärjäävät suht itsekseen?
tuiviot pärjää ihan kaikkialla paitsi kuivassa ja sielläkin jos kastelee joskus. Se aurinkokaan ei ole tuiviolle ihan niin pahasta kuin muille tuijille. Suojaaminenkin on helpompaa/huomaamattomampaa ja jos kasvi palaa niin kun huonot leikkaa pois on kasvi vielä kohtuullisen siisti..
Eli ei ihan paahteeseen ole sopiva. Aurinkoisessa paikassakin se siis tulee toimeen se kevätpaahdehan sille on pahin kun "neulaset" haihduttaa kosteutta, mutta juuret ei ime jäisestä maasta.
Meillä on ollut ihan ladotun kivimuurin reunassakin kasvamassa, mutta maa oli hiekkapitoista eli kosteus kulki hyvin juuristoon asti. Aurinko paahtoi kesällä, mutta ei keväällä.
Tuivioitakin on eri lajeja joten sikälikin niissä on eroja ja kasvutavassa ero on todella iso. Osa lamoaa kauniisti vaikka reunan yli ja osa taas kasvaa ylöspäin ja lamoaa vasta kun oksa on todella pitkä ja painava. - mapee
kysymystä pukkaa kirjoitti:
Tiedätkö valtaako seppelvarpu havukasvit peittoonsa? Mitkä havukasvit kasvaa n metrin korkeaksi ja pärjää auringossa? Olen nähnyt vain pieniä tai sitten monta metriä korkeita.
Meinasit siis että peittokasvit tulee havukasvien väleihin...ei siis esim eteen tukimuurin reunalle?
Onko sinulla kokemusta kookoskankaan käytöstä rinteessä? Onko helppoa ja halpaa vai suositteletko perinteistä laudasta rakennettua tukea? Taidat olla joku pihasuunnittelija :)seppelvarpu alka akasvamaan korkeutta vuosien saatossa kun vanhat oksat estää uusien lamoamisen. Kasvi kyllä pysyy kauniimpana kun siitä poista avanhoja oksia ihan tyvestä asti jolloin sen kasvukin pysyy kurissa. Leikkaaminen on siis tarpeen kyllä että pysyy kauniina kuten monen muunkin pensaan kanssa.
Tuo metri on kyllä paha mitta. Malja ja rohtokatajat jää matalammiksi eli lajista riippuen puolen metrin molemmin puolin, rohto jopa tuonne lähelle metriä hyvissä oloissa. Pilarit sun muut taas kasvaa isoiksi. Sinikataja on metrin paikkeilla kyllä jos väri miellyttää.
Muista havuista vuorimänty, pensassembra, kartiovalkokuusi (keväällä suojattava jos aurinkoinen), pallotuija ja marjakuusista löytyy matalia lajeja..
Reunassa kasveilla on huonot olot. talvella pakkanen tulee sitä kautta ihan kuin maan pinnastakin ja kasvukautena taas reunassa on kuivempaa kuin keskemmällä. Maanpeitekasvit kasvavat niin runsaana että kukin peittää äkkiä liki neliönkin kunhan pääsee kasvussa alkuun kunnolla. Tällöin peittoa tulee sekä eteen että taakse eikä vain toiselle puolelle.
Kookoskankaaseen en ole tutustunut sen enempää. Tosin yhtenä kesänä sitä etsin vesiaiheeseen, mutta tuloksetta. Meillä suositaan pysyviä ja kestäviä ratkaisuja eli on ollut aikanaan niin ratapölkkyjä kuin sähkötolppiakin sekä kivimuuri aluonnon kivistä ja tietenkin muuri ja vallikiviä on betoniteollisuuden tuotteista käytetty. Lauta on sikäli ikävää, että se ei kestä vaan alkaa taipua ja vääntyillä kuivuessaan ja kastuessaan. Jotta siltä elämiseltä välttyy on sen oltava aika paksua eli patikkaa tai lankkua. Viistoja pintoja en ala edes tekemään vaan pystyseiniä tarpeen mukaan niin monta että pengerrys on valmis. Alkuperäisen yhden metrisen seinän tilalle tekisin itse ainakin osittain kaksi erikorkuista matalampaa tasoa katkaistakseni yhtenäisen linjan.
Niin ja innostunut harrastaja ollaan, mutta tokihan ajan kanssa tieto atarttuu matkaan kun pihoja on ollut omia ja vieraita työstettävänä useampiakin. Puutarhajutut on aika helppoja oppia kunhan vähän on kiinnostunut ja tykkää niistä.. - on aikaa
mapee kirjoitti:
seppelvarpu alka akasvamaan korkeutta vuosien saatossa kun vanhat oksat estää uusien lamoamisen. Kasvi kyllä pysyy kauniimpana kun siitä poista avanhoja oksia ihan tyvestä asti jolloin sen kasvukin pysyy kurissa. Leikkaaminen on siis tarpeen kyllä että pysyy kauniina kuten monen muunkin pensaan kanssa.
Tuo metri on kyllä paha mitta. Malja ja rohtokatajat jää matalammiksi eli lajista riippuen puolen metrin molemmin puolin, rohto jopa tuonne lähelle metriä hyvissä oloissa. Pilarit sun muut taas kasvaa isoiksi. Sinikataja on metrin paikkeilla kyllä jos väri miellyttää.
Muista havuista vuorimänty, pensassembra, kartiovalkokuusi (keväällä suojattava jos aurinkoinen), pallotuija ja marjakuusista löytyy matalia lajeja..
Reunassa kasveilla on huonot olot. talvella pakkanen tulee sitä kautta ihan kuin maan pinnastakin ja kasvukautena taas reunassa on kuivempaa kuin keskemmällä. Maanpeitekasvit kasvavat niin runsaana että kukin peittää äkkiä liki neliönkin kunhan pääsee kasvussa alkuun kunnolla. Tällöin peittoa tulee sekä eteen että taakse eikä vain toiselle puolelle.
Kookoskankaaseen en ole tutustunut sen enempää. Tosin yhtenä kesänä sitä etsin vesiaiheeseen, mutta tuloksetta. Meillä suositaan pysyviä ja kestäviä ratkaisuja eli on ollut aikanaan niin ratapölkkyjä kuin sähkötolppiakin sekä kivimuuri aluonnon kivistä ja tietenkin muuri ja vallikiviä on betoniteollisuuden tuotteista käytetty. Lauta on sikäli ikävää, että se ei kestä vaan alkaa taipua ja vääntyillä kuivuessaan ja kastuessaan. Jotta siltä elämiseltä välttyy on sen oltava aika paksua eli patikkaa tai lankkua. Viistoja pintoja en ala edes tekemään vaan pystyseiniä tarpeen mukaan niin monta että pengerrys on valmis. Alkuperäisen yhden metrisen seinän tilalle tekisin itse ainakin osittain kaksi erikorkuista matalampaa tasoa katkaistakseni yhtenäisen linjan.
Niin ja innostunut harrastaja ollaan, mutta tokihan ajan kanssa tieto atarttuu matkaan kun pihoja on ollut omia ja vieraita työstettävänä useampiakin. Puutarhajutut on aika helppoja oppia kunhan vähän on kiinnostunut ja tykkää niistä..oppia tällaisia taitoja lastn kanssa...ihailtavaa! Muistelen että olet pyörinyt tuolla äidit ja isätkin palstalla. Lapset ainakin meillä on suuri hidaste näissä pihajutuissa. MÄ kirjoittelen joskus nim. merkillä tellu80 mut harvoin jaksan kirjautua sisään.
Kerrohan vielä että voiko katetta laittaa tuohon tukimuurihässäkkään jos siinä on seppelvarpua ym leviävää kasvia? - mapee
on aikaa kirjoitti:
oppia tällaisia taitoja lastn kanssa...ihailtavaa! Muistelen että olet pyörinyt tuolla äidit ja isätkin palstalla. Lapset ainakin meillä on suuri hidaste näissä pihajutuissa. MÄ kirjoittelen joskus nim. merkillä tellu80 mut harvoin jaksan kirjautua sisään.
Kerrohan vielä että voiko katetta laittaa tuohon tukimuurihässäkkään jos siinä on seppelvarpua ym leviävää kasvia?Meillä lapset on aina olleet kaikissa touhuiss amukana ja kuten tiedät niin aikaa löytyy jos asia kiinnostaa. Itseasiassa täälläkin olen joka kesä luurannut, mutta en nikillä..
Vaikka lapset todella haittaa tavallaan monia juttuja niin yhdessä tekeminen on silti kivaa. Juuri kun kasvimaata laitettiin niin olihan se koomista kun teinit siellä irokeeseissaan istutti kaalia maahan jne. Eikä ne aina niin innolla lähde hommiin mukaan, mutta kun alkuun pääsevät niin sitten hyvillä mielin touhuavat.
Vauvat on ehkä hankalin asia kaikissa töissä kun niillä on paha vika heräillä väärään aikaan. No, tisille vaan pihakeinuun ja taas kukkapenkin kimppuun! Lisäksi meillä oli oiva keksintö aikanaan se, että ostettiin sellainen iso matkasänky, jonka sai taitettu akahtia keskeltä. Sieltä tenava näki ympärilleen ja oli ikäänkuin mukana, mutta samalla oli turvassa niin maan asukeilta kuin itikoiltakin. Siinä oli siis itikkaverkko tehtynä päälle..
Kate helpottaa ihan kamalasti asioita joten itse harrastan sitäkin melkein kaikkialle. Meillä vielä mies jäljitti edullisen ostopaikan josta saa haettua isoja kärryllisiä joten hinnastakaan ei tule este. Lamoavat pensaat tekee juuria jos ottavat maahan kiinni sopivasti ja juuri seppelvarpu esim tekee uusia taimia sillä konstilal helposti. Katteeseenkin se saattaa yrittää juuriaan kasvattaa. Mutta kaikille muille kate passaa paitsi maanpeiteperennoille. Ne ei pärjää katteille hennon kasvunsa takia.
Muista hoitaa lannoitus kuntoon vuosiksi sillä katteen läpi ei juurikaan lannoitteet mene vaan ne joutuu sitten laittamaan aika täsmällisesti kasvin tyveen.. Ja kastelu hyvin ennen katteen laittoa on perusjuttuja sillä kastellessa kate imee vettä itseensä ennen kuin päästää sen läpi valumaan. UUteen multaan katteen voi laittaa suoraan maan päälle, mutt avanhaan paikkaan joss saattaa olla rikkoja tai jos tahtoo ettei se maadu ihan nopsaan niin alle kannattaa laittaa sanomalehtiä ja ne on ensin liotettava kunnolla litimäriksi jotta ne pysyy aloillaan ja asettuu paremmin. Lehti kyllä tekee kastelusta edelleen haastavampaa, mutta torjuu rikkoja todella hyvin jopa paremmin kuin mitkään kankaat joista ainakin juolavehnä tuppaa pääsemään läpi ihan ihmeellisen hyvin. - minä taas
mapee kirjoitti:
Meillä lapset on aina olleet kaikissa touhuiss amukana ja kuten tiedät niin aikaa löytyy jos asia kiinnostaa. Itseasiassa täälläkin olen joka kesä luurannut, mutta en nikillä..
Vaikka lapset todella haittaa tavallaan monia juttuja niin yhdessä tekeminen on silti kivaa. Juuri kun kasvimaata laitettiin niin olihan se koomista kun teinit siellä irokeeseissaan istutti kaalia maahan jne. Eikä ne aina niin innolla lähde hommiin mukaan, mutta kun alkuun pääsevät niin sitten hyvillä mielin touhuavat.
Vauvat on ehkä hankalin asia kaikissa töissä kun niillä on paha vika heräillä väärään aikaan. No, tisille vaan pihakeinuun ja taas kukkapenkin kimppuun! Lisäksi meillä oli oiva keksintö aikanaan se, että ostettiin sellainen iso matkasänky, jonka sai taitettu akahtia keskeltä. Sieltä tenava näki ympärilleen ja oli ikäänkuin mukana, mutta samalla oli turvassa niin maan asukeilta kuin itikoiltakin. Siinä oli siis itikkaverkko tehtynä päälle..
Kate helpottaa ihan kamalasti asioita joten itse harrastan sitäkin melkein kaikkialle. Meillä vielä mies jäljitti edullisen ostopaikan josta saa haettua isoja kärryllisiä joten hinnastakaan ei tule este. Lamoavat pensaat tekee juuria jos ottavat maahan kiinni sopivasti ja juuri seppelvarpu esim tekee uusia taimia sillä konstilal helposti. Katteeseenkin se saattaa yrittää juuriaan kasvattaa. Mutta kaikille muille kate passaa paitsi maanpeiteperennoille. Ne ei pärjää katteille hennon kasvunsa takia.
Muista hoitaa lannoitus kuntoon vuosiksi sillä katteen läpi ei juurikaan lannoitteet mene vaan ne joutuu sitten laittamaan aika täsmällisesti kasvin tyveen.. Ja kastelu hyvin ennen katteen laittoa on perusjuttuja sillä kastellessa kate imee vettä itseensä ennen kuin päästää sen läpi valumaan. UUteen multaan katteen voi laittaa suoraan maan päälle, mutt avanhaan paikkaan joss saattaa olla rikkoja tai jos tahtoo ettei se maadu ihan nopsaan niin alle kannattaa laittaa sanomalehtiä ja ne on ensin liotettava kunnolla litimäriksi jotta ne pysyy aloillaan ja asettuu paremmin. Lehti kyllä tekee kastelusta edelleen haastavampaa, mutta torjuu rikkoja todella hyvin jopa paremmin kuin mitkään kankaat joista ainakin juolavehnä tuppaa pääsemään läpi ihan ihmeellisen hyvin.Minulla on 6kk vauva ja 2,5vuotias. Niiden kanssa ei kauaa voi hommia tehdä ja niitä riittäisi kun on uusi talo ja laittamaton piha. Musta taisi tulla painajainen sulle kun kyselen koko ajan sun mielipiteitäsi ja neuvojasi. Sano sitten kun riittää minun kyselyt ;)
Meillä on rinnetontti jossa on tätä tukimuuria, tasaista ruohoaluetta ja rinne johon alkuosaan istutan kasveja (seppelvarpua rinneangervoa) sekä luonnonkivestä ladon seinämää. Rinne jatkuu tämän jälkeen siistinä luonnonvaraisena alueena Mitä mieltä olet siitä että istuttelisin tähän siistittyyn luonnonvaraiseen alueeseen maanpeittokasvia ja kuivassa viihtyviä kasveja vai annanko vain tilan olla sellaisenaan? Olen haralla käynyt rinteen läpi ja siivonnut lehdet ja risut pois. Siellä kasvaa nyt pieniä vaahterantaimia, kieloa ja muita pieniä varpuja . Minulla olisi hopeamarunaa, kultatyräkkiä, patjarikkoa, mehitähteä ja vuorenkilpeä joita voisin istutella rinteeseen. Vai laitanko kasvit vaan perennapenkkiin? - mapee
minä taas kirjoitti:
Minulla on 6kk vauva ja 2,5vuotias. Niiden kanssa ei kauaa voi hommia tehdä ja niitä riittäisi kun on uusi talo ja laittamaton piha. Musta taisi tulla painajainen sulle kun kyselen koko ajan sun mielipiteitäsi ja neuvojasi. Sano sitten kun riittää minun kyselyt ;)
Meillä on rinnetontti jossa on tätä tukimuuria, tasaista ruohoaluetta ja rinne johon alkuosaan istutan kasveja (seppelvarpua rinneangervoa) sekä luonnonkivestä ladon seinämää. Rinne jatkuu tämän jälkeen siistinä luonnonvaraisena alueena Mitä mieltä olet siitä että istuttelisin tähän siistittyyn luonnonvaraiseen alueeseen maanpeittokasvia ja kuivassa viihtyviä kasveja vai annanko vain tilan olla sellaisenaan? Olen haralla käynyt rinteen läpi ja siivonnut lehdet ja risut pois. Siellä kasvaa nyt pieniä vaahterantaimia, kieloa ja muita pieniä varpuja . Minulla olisi hopeamarunaa, kultatyräkkiä, patjarikkoa, mehitähteä ja vuorenkilpeä joita voisin istutella rinteeseen. Vai laitanko kasvit vaan perennapenkkiin?ja jos ei ole niin en vastaa.. Kun on loma niin konehan on näillä sateill auki lähes koko ajan kun siellä joku on yhteydessä kaveripiiriin tai ihan vaan pelaa (hyi..)
Silloin kun aloitin puutarhajutut liki nollasta eli olinhan toki vanhempien ja mummoni apuna ollut, mutta eipä se juuri valmenna omaan pihaan. Niin siis silloin meillä nuorempi lapsista oli 8kk ja vikkelä jaloistaan ja päätön kana samaan aikaan sekä "vanhempi" n puolitoistanen. Ikäeroa siis kutakuinkin se vuosi ja olihan se yhtä sotkua kun piha oli kaivureiden jäljiltä ihan tuhottu ja vielä purettiin vajoja sun muut alisää pois kesän mittaan. Se on sellaista sissitouhua jolle mikään selviytäjät-sarja ei kyllä pane kampoihin yhtään! Jälkeenpäin sitä tulee kyllä mieleen, miten on kaiken ehtinyt, mutta ehkä nuori ja hullu auttoi asiaan ja lisäksi innostunut? Meillä mies on lisäksi mainio apu raatamishommiin eli lapion käyttö on sillä useimmiten jne ja se onkin iso apu!
Tuo kysymyksesi on aika makuasia. Vaahteroita jos on lähettyvillä niin niitä taimia riittää jatkossakin ihan kyllästymiseen asti (kuokittu tänäkin vuonna muutama kymmentä ylös..). Ainakin osaan istuttaisin noita kasveja, mutta on siinä sitten huolehtiminen että esim patjarikko siellä pärjää rikoille. Kielohan äkkiä leviää ja tekee tiiviin maton jolle ei mikään pärjää. Samoin vuorenkilpi tule ehelpolal toimeen ja valta aitselleen alaa jos sitä on tarjolla. Marunasta on huonoja kokemuksia, mutta moni pitää sitä hyvänä kasvina, meillä se ei ole misään viihtynyt jostain syystä. Kultatyrakki on ihana! Sekin pärjää melkein missä vain.
Noilla kasveilla kyllä alueesta tulee jo kukkapenkki? Jos alueen tahtoo pitää luonnonvaraisen oloisena niin kasvit olisi valittava sen mukaan. Varvut ovat pihassa harvinaisia joten vaalisin kyllä niitä. Lisäksi istuttaisin varpukasveja lisääkin esim pensasmustikkaa sun muuta alueeseen sopivaa. Ne vuorenkilvet ja mehitähdet sinne sekaan kyllä sopisi hyvin omina ryhminään tai useampanakin varsinkin jos kiviä on sielläkin käytettävissä.
Uutta pihaa tehdessä tulee usein sorrutua siihen, että ei arvosta olemassaolevaa tarpeeksi vaan muokkaa aluetta liikaa ja samalla tuhoaa jo valmista paikkaa. Hoidettavuutta on syytä myös miettiä aina. Vaikka ensin tuntuu, että äkkiähän ne rikat nyppii niin monesta paikasta sitä nypittävää kertyy kyllä paljon...
Niin ja nyt olen its evasta herännyt vähitellen siihen, että ei koko pihaa tarvitse nähdä kerralla vaan on kiinnostavampaa kun jotakin jää taakse ja piiloon. Jokin kasvi voi näkyä vain yhdestä suunnasta. Meille ilmestyykin nyt pensasryhmiä ja aidanteita vähän sinne tänne.. Kun ei vaan sataisi!!
Luonnonkivestä vielä. Onko ihan lohkareita vai pyöreitä kiviä? Lohkareiden rakoon on ihana istuttaa kasveja jotka sieltä kukkii. Siniset kellokukat on oma mielitiettyni.. - ei se ollutkaan
mapee kirjoitti:
ja jos ei ole niin en vastaa.. Kun on loma niin konehan on näillä sateill auki lähes koko ajan kun siellä joku on yhteydessä kaveripiiriin tai ihan vaan pelaa (hyi..)
Silloin kun aloitin puutarhajutut liki nollasta eli olinhan toki vanhempien ja mummoni apuna ollut, mutta eipä se juuri valmenna omaan pihaan. Niin siis silloin meillä nuorempi lapsista oli 8kk ja vikkelä jaloistaan ja päätön kana samaan aikaan sekä "vanhempi" n puolitoistanen. Ikäeroa siis kutakuinkin se vuosi ja olihan se yhtä sotkua kun piha oli kaivureiden jäljiltä ihan tuhottu ja vielä purettiin vajoja sun muut alisää pois kesän mittaan. Se on sellaista sissitouhua jolle mikään selviytäjät-sarja ei kyllä pane kampoihin yhtään! Jälkeenpäin sitä tulee kyllä mieleen, miten on kaiken ehtinyt, mutta ehkä nuori ja hullu auttoi asiaan ja lisäksi innostunut? Meillä mies on lisäksi mainio apu raatamishommiin eli lapion käyttö on sillä useimmiten jne ja se onkin iso apu!
Tuo kysymyksesi on aika makuasia. Vaahteroita jos on lähettyvillä niin niitä taimia riittää jatkossakin ihan kyllästymiseen asti (kuokittu tänäkin vuonna muutama kymmentä ylös..). Ainakin osaan istuttaisin noita kasveja, mutta on siinä sitten huolehtiminen että esim patjarikko siellä pärjää rikoille. Kielohan äkkiä leviää ja tekee tiiviin maton jolle ei mikään pärjää. Samoin vuorenkilpi tule ehelpolal toimeen ja valta aitselleen alaa jos sitä on tarjolla. Marunasta on huonoja kokemuksia, mutta moni pitää sitä hyvänä kasvina, meillä se ei ole misään viihtynyt jostain syystä. Kultatyrakki on ihana! Sekin pärjää melkein missä vain.
Noilla kasveilla kyllä alueesta tulee jo kukkapenkki? Jos alueen tahtoo pitää luonnonvaraisen oloisena niin kasvit olisi valittava sen mukaan. Varvut ovat pihassa harvinaisia joten vaalisin kyllä niitä. Lisäksi istuttaisin varpukasveja lisääkin esim pensasmustikkaa sun muuta alueeseen sopivaa. Ne vuorenkilvet ja mehitähdet sinne sekaan kyllä sopisi hyvin omina ryhminään tai useampanakin varsinkin jos kiviä on sielläkin käytettävissä.
Uutta pihaa tehdessä tulee usein sorrutua siihen, että ei arvosta olemassaolevaa tarpeeksi vaan muokkaa aluetta liikaa ja samalla tuhoaa jo valmista paikkaa. Hoidettavuutta on syytä myös miettiä aina. Vaikka ensin tuntuu, että äkkiähän ne rikat nyppii niin monesta paikasta sitä nypittävää kertyy kyllä paljon...
Niin ja nyt olen its evasta herännyt vähitellen siihen, että ei koko pihaa tarvitse nähdä kerralla vaan on kiinnostavampaa kun jotakin jää taakse ja piiloon. Jokin kasvi voi näkyä vain yhdestä suunnasta. Meille ilmestyykin nyt pensasryhmiä ja aidanteita vähän sinne tänne.. Kun ei vaan sataisi!!
Luonnonkivestä vielä. Onko ihan lohkareita vai pyöreitä kiviä? Lohkareiden rakoon on ihana istuttaa kasveja jotka sieltä kukkii. Siniset kellokukat on oma mielitiettyni..maruna vaan hopeahärkki. Ajattelin sitä laittaa ikivihreiden joukkoon.
Mä tosiaan tiedän ton selviytyjät-fiiliksen sillä meidän piha muistuttaa just sitä. Joka paikka on myllätty ja piha on savimultamössöä!! Kaivuri tulee vielä tällä viikolla kaivamaan yhden luiskan valmiiksi.
Aikaa tosiaan riittää pihahommille jos vain viitsii olla öisin istuttelemassa ja kuopsuttelemassa. Äsken lähdin istuttelemaan jaloangervoita ja loistotädykkeitä sekä haravoimaan pöheikköä itikoiden seuraksi...lapset siis laitoin eka nukkumaan ja eiku pihahommiin.
Pihassa on vaikka minkälaista kiveä. Ollaan isoista kivistä kasattu perennapenkki rinteen juurelle. Rinne kivetetään kaikella mahdollisella kivellä mitä löytyy pihasta. Oletko kokeillut sellaista että betonia heittelee kivetyksen päälle ja suihkuttaa vettä? Pitäisköhän se kiviseinän rinteessä ettei kivet vierisi alas? Huh huh tätä hommaa on...
Meiläkin mies onneksi tekee nuo lapiohommat. HÄn sanookin että mä teen suunnitelmat ja hän on vaan "apupoika". Nyt hän saa seuraavaksi alkaa rakentamaan mulle sitä kehikkoa rinteeseen että saan istutettua siihen seppelvarvut ja rinneangervot. - mapee
ei se ollutkaan kirjoitti:
maruna vaan hopeahärkki. Ajattelin sitä laittaa ikivihreiden joukkoon.
Mä tosiaan tiedän ton selviytyjät-fiiliksen sillä meidän piha muistuttaa just sitä. Joka paikka on myllätty ja piha on savimultamössöä!! Kaivuri tulee vielä tällä viikolla kaivamaan yhden luiskan valmiiksi.
Aikaa tosiaan riittää pihahommille jos vain viitsii olla öisin istuttelemassa ja kuopsuttelemassa. Äsken lähdin istuttelemaan jaloangervoita ja loistotädykkeitä sekä haravoimaan pöheikköä itikoiden seuraksi...lapset siis laitoin eka nukkumaan ja eiku pihahommiin.
Pihassa on vaikka minkälaista kiveä. Ollaan isoista kivistä kasattu perennapenkki rinteen juurelle. Rinne kivetetään kaikella mahdollisella kivellä mitä löytyy pihasta. Oletko kokeillut sellaista että betonia heittelee kivetyksen päälle ja suihkuttaa vettä? Pitäisköhän se kiviseinän rinteessä ettei kivet vierisi alas? Huh huh tätä hommaa on...
Meiläkin mies onneksi tekee nuo lapiohommat. HÄn sanookin että mä teen suunnitelmat ja hän on vaan "apupoika". Nyt hän saa seuraavaksi alkaa rakentamaan mulle sitä kehikkoa rinteeseen että saan istutettua siihen seppelvarvut ja rinneangervot.Härkki on kaunis kasvi! En ole mikään hopeakasvifani, mutta härkki on kyllä silti kaunis!
Edellisellä pihalal tosin oli härkki jelisemässä, kun sen läpi puski juolavehnää jatkuvasti. Onneksi sen saa nostettua koko mättään ilmaan ja alta pääsee viholliseen käsiksi..
Meillä anoppi asui lähellä silloin kun ekaa pihaa se aina poikkeili käymään. Siinä se hyssytteli vaunuja tai junioria keinussa ja meikä teki pihahommia. Kivaahan olisi kun aina saisi aloitta aja tehdä loppuun yhden rupeaman, mutta oppii sitä tekemään pätkissäkin. Välillä' vaan visio katosi matkan varrella..
Eilen ajelin sattuneesta syystä ekan talomme ohitse ja kasvit olivat nyt siinä rehevyydessä, johon ne aikanaan suunnittelin. Pihaan ei näy yhtään vaikka talo on tiessä melkein kiinni jne. Tosin enpä nähnyt sitten itsekkään miten se keskipiha voi tai perennamaa..
Osa opistahan on tullut myös yrityksen ja erehdyksen kautta. Eli jos kasvi ei viihdy niin sen paikka aon vaihdettu. Lähipiiri nimittää niitä kasvinvaihtoviikoiksi, vaikka eihän kasvi vaihdu vaan sen paikka.. Oikeassa paikassa se sitten kasvaa ja menestyy. Tuon ekan pihamme komein kasvi on salavapensas, jonka ostin markalla ja siinä oli kaksi piiskaa ruukussa ja kai kymmenen lehteä. Nyt se on mahtava pallo, siis todellinen läpipääsemätön pallo maassa ja tilaahan se vie, mutta on todella mainio näkösuoja ja jakaa aluetta samalla. - Meillä sitä puskee
mapee kirjoitti:
Härkki on kaunis kasvi! En ole mikään hopeakasvifani, mutta härkki on kyllä silti kaunis!
Edellisellä pihalal tosin oli härkki jelisemässä, kun sen läpi puski juolavehnää jatkuvasti. Onneksi sen saa nostettua koko mättään ilmaan ja alta pääsee viholliseen käsiksi..
Meillä anoppi asui lähellä silloin kun ekaa pihaa se aina poikkeili käymään. Siinä se hyssytteli vaunuja tai junioria keinussa ja meikä teki pihahommia. Kivaahan olisi kun aina saisi aloitta aja tehdä loppuun yhden rupeaman, mutta oppii sitä tekemään pätkissäkin. Välillä' vaan visio katosi matkan varrella..
Eilen ajelin sattuneesta syystä ekan talomme ohitse ja kasvit olivat nyt siinä rehevyydessä, johon ne aikanaan suunnittelin. Pihaan ei näy yhtään vaikka talo on tiessä melkein kiinni jne. Tosin enpä nähnyt sitten itsekkään miten se keskipiha voi tai perennamaa..
Osa opistahan on tullut myös yrityksen ja erehdyksen kautta. Eli jos kasvi ei viihdy niin sen paikka aon vaihdettu. Lähipiiri nimittää niitä kasvinvaihtoviikoiksi, vaikka eihän kasvi vaihdu vaan sen paikka.. Oikeassa paikassa se sitten kasvaa ja menestyy. Tuon ekan pihamme komein kasvi on salavapensas, jonka ostin markalla ja siinä oli kaksi piiskaa ruukussa ja kai kymmenen lehteä. Nyt se on mahtava pallo, siis todellinen läpipääsemätön pallo maassa ja tilaahan se vie, mutta on todella mainio näkösuoja ja jakaa aluetta samalla.joka paikasta...raivostuttavaa kun perennapenkkikin meinaa valoittua ihan parissa päivässä. Voiko juolavehnille tehdä mitään? Haittaako juolavehnä nurmikolla kun on niin samannäköistä? Meille laitetaan siirtonurmi. Kannattaako juolavehnä jotenkin kitkeä alta pois ennen laittoa?
- mapee
Meillä sitä puskee kirjoitti:
joka paikasta...raivostuttavaa kun perennapenkkikin meinaa valoittua ihan parissa päivässä. Voiko juolavehnille tehdä mitään? Haittaako juolavehnä nurmikolla kun on niin samannäköistä? Meille laitetaan siirtonurmi. Kannattaako juolavehnä jotenkin kitkeä alta pois ennen laittoa?
juolavehnä on niin kamala kasvi ettei toista ole! Se kyllä tunkee läpi mistä vain ainakin mun kokemukseni mukaan joten jos vaan viitsii niin kitke ja kitke pois. Se peeveli kun vielä kasvaa niin pienestä palasta uudelleen ja joskus kun saa kunnon otteen niin tulee niitä metrisiäkin juuria joissa on varsi muutaman sentin välein.
Myrkyttämällä voi saada helpoiten tuloksen kun on kasvualustasta kyse. Juolavehnälle on ihan omaakin myrkkyä maatalouskaupassa ja sen voi levittää kastelukannulla. Maasta se ei enää imeydy muualle kasveja tuhoamaan.
Meneehän se vihreänä nurmikossa niin kuin kaikki muukin vihreä, mutta kun se ei älyä pysyä siellä nurmikossa.. - menä ostamaan
mapee kirjoitti:
juolavehnä on niin kamala kasvi ettei toista ole! Se kyllä tunkee läpi mistä vain ainakin mun kokemukseni mukaan joten jos vaan viitsii niin kitke ja kitke pois. Se peeveli kun vielä kasvaa niin pienestä palasta uudelleen ja joskus kun saa kunnon otteen niin tulee niitä metrisiäkin juuria joissa on varsi muutaman sentin välein.
Myrkyttämällä voi saada helpoiten tuloksen kun on kasvualustasta kyse. Juolavehnälle on ihan omaakin myrkkyä maatalouskaupassa ja sen voi levittää kastelukannulla. Maasta se ei enää imeydy muualle kasveja tuhoamaan.
Meneehän se vihreänä nurmikossa niin kuin kaikki muukin vihreä, mutta kun se ei älyä pysyä siellä nurmikossa..myrkkyä! Onko mitää hyvää välinettä kukkapenkistä kitkemiseen vaqi ihan nyppimällä käsin? varret vaan katkeavat usein ja juuri jää multaan. Loppuuko se kasvu joskus jos jaksan nyppiä ja nyppiä vai nypitäänö samaa rataa vuosi tolkulla? Onko muuten myrkky vaarallista lapsille? Se ei siis tapa nurmikkoa jos laitetaan myrkky eka ja sit siirtonurmi? Ei ole helppoa tää pihanlaitto...koko ajan tulee uutta puuhasteltavaa ja ongelmaa!
- kysymystä
menä ostamaan kirjoitti:
myrkkyä! Onko mitää hyvää välinettä kukkapenkistä kitkemiseen vaqi ihan nyppimällä käsin? varret vaan katkeavat usein ja juuri jää multaan. Loppuuko se kasvu joskus jos jaksan nyppiä ja nyppiä vai nypitäänö samaa rataa vuosi tolkulla? Onko muuten myrkky vaarallista lapsille? Se ei siis tapa nurmikkoa jos laitetaan myrkky eka ja sit siirtonurmi? Ei ole helppoa tää pihanlaitto...koko ajan tulee uutta puuhasteltavaa ja ongelmaa!
jos on korkea rinne, esim 3metriä niin kuinka monta riviä laitetaan seppelvarpua että se kattaa joskus koko rinnepätkän. Istutus on vissiin 70-80cm riveittäin mutta paljonko jätän väliä seuraavaan riviin? Ymmärsitköhän mun kysymykseni...
- ruma risukko
kysymystä kirjoitti:
jos on korkea rinne, esim 3metriä niin kuinka monta riviä laitetaan seppelvarpua että se kattaa joskus koko rinnepätkän. Istutus on vissiin 70-80cm riveittäin mutta paljonko jätän väliä seuraavaan riviin? Ymmärsitköhän mun kysymykseni...
Millä vyöhykeellä vaikutat,seppelvarpu menestyy huonosti ainakin kolmosvyöhykkeellä, keväällä on paljon kuivia oksia ja muutenkin ruma.
- Asun pääkaupunkiseudulla
ruma risukko kirjoitti:
Millä vyöhykeellä vaikutat,seppelvarpu menestyy huonosti ainakin kolmosvyöhykkeellä, keväällä on paljon kuivia oksia ja muutenkin ruma.
Mitenhän on seppelvarvun laita täällä...kääks!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323787- 851885
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151731Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1231264VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu951251Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi351209- 691134
- 681014
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102985