gallupia pukkaa:)

että on ennestään lapsia vai esikoista suunnittelemassa? joka tapauksessa omalla kohdallani on että kun parisuhde on hyvä ja antoisa ja kestää alamäetkin vaikka ois pääsääntöisesti "tasaista"!! meillä on nyt suunnitteilla toinen =o)

tarvittaessa vaikka oman henkensä alttiiksi tulevan vauvan puolesta. Silloin kun ei ole mitään menetettävää. (ei kiinnosta enää huvitukset, alkot, ei juoksut...ynms.)

Silloin kun parisuhde on vakaa ja ongelmat osataan käsitellä. Olen liian paljon nähnyt kavereiden parisuhteita missä vauvat oli vahinkoja ja tehtiin liian nuorena. Muistan kun kaverini tuli luokseni itkien, viimeisillään raskaana, mies oli häipynyt juomaan (ja samalla reissulla päätyin ex:n luo). Sellaista tuskaa en haluaisi kokea enkä halua rikkonaista perhettä lapselleni.

Ihmisen täytyy myös olla henkisesti kypsä ja valmis puolustamaan lastaan leijonan lailla ;) ja pitää osata järjestää asiat ja huolehtia kaikesta.

Kyllä sen vaan tietää kun on siihen valmis. Ei sitä mielestäni pysty lokeroimaan sen kummemmin.

Ajatuksesta hankkia lapsi tulee vain hyvä ja varma olo. Ei ala epilyttää yhtään, että "ehkä en olekaan valmis..." tai "mitä jos..."

Nii, sen vaan tietää. En osaa selittää sen kummemmin. :D

Itse nimittäin se tilanne, että avomiehen kanssa aletaan ens kuussa yrittään.

Minua on jo pidemmän aikaa pelottanut että tällä menolla jälkikasvua ei tule ikinä, kun ei 30v mennessä ole löytynyt mitään pitkäaikaisia parisuhteitakaan tms. Pari viikkoa sitten kuitenkin löytyi lopultakin tyttö jolla on kova vauvakuume, ja jonka kanssa muutenkin synkkaa erityisen hyvin. Viimeiset pari viikkoa ovatkin menneet ahkerasti vauvantekoyrityksissä.

suurinosa edellisistä. Eli kun kumppaninsa tuntee tarpeeksi hyvin, pystyy keskustelemaan asioista, talous kestää lapsen tulon ja haluatte kumpikin oikeasti lasta!

Epävarmuuksia saa olla, tottakai, kuten kaikessa muussakin. Itsekin välillä tulee mieleen, että entä jos ja mitäs sitten.. Mutta olen kuitenkin varma että meistä tulisi hyvät vanhemmat, ja kaipuu lapsesta ohittaa pelon 100-0 :) Eli tähän malliin mietiskelen..

Ja tietenkin se vanhemmuus kypsyy ajan myötä, vasta lapsen tultua... Eli turhasta stressaamisesta pitäisi päästä pois.

tai sillon kun on niin niitä ei enää tulekaan...