Tiivistäjä:
Matala korkotaso nostanut hintoja -> check
Pitkään jatkunut nousukausi -> check
Inflaation kasvu -> check
Korkojen voimakas nousu -> check
Kuluttajien velkaantuminen -> check
Uudistuotanto ei myy -> check
Asuntotuotanto supistumassa -> check
Maailmantalous sakkaa -> check
Rakennuttajien konkurssit -> ?
Työttömyyden kasvu -> ?
Asuntojen hintojen romahdus -> ?
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=90163&tstart=0
Tässä hyvä kokoelma kirjoitelmia.
Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
> Heh, heh! Ei voi kuin nauraa, kun lukee vuoden 1990
> asuntolaman syitä... Samat merkit olivat ilmassa
> silloinkin. Kuin lukisi eilispäivän uutislehteä.
Matala korkotaso nostanut hintoja -> check
Pitkään jatkunut nousukausi -> check
Inflaation kasvu -> check
Korkojen voimakas nousu -> check
Kuluttajien velkaantuminen -> check
Uudistuotanto ei myy -> check
Asuntotuotanto supistumassa -> check
Maailmantalous sakkaa -> check
Rakennuttajien konkurssit -> ?
Työttömyyden kasvu -> ?
Asuntojen hintojen romahdus -> ?
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=90163&tstart=0
Tässä hyvä kokoelma kirjoitelmia.
Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
> Heh, heh! Ei voi kuin nauraa, kun lukee vuoden 1990
> asuntolaman syitä... Samat merkit olivat ilmassa
> silloinkin. Kuin lukisi eilispäivän uutislehteä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Valuuttaluotot?
Neuvostoliiton hajoaminen?
Lisävakuudettomat asuntoluotot?
Markan kellutus?
Suurtyöttömyys?
niitä vähintäänkin vapaasti.
merkit on kaikkien nähtävillä, jos haluaa nähdä, jos ei niin ei voi mitään, mutta älkää ihmetelkö, miksi teidän jutut menee pieleen, jos ne ei perustu realismiin.
Selvät viitteet saa esim. taloussanomien jutuista, jos osaa lukea ja tulkita lukemaansa. Jos tulevaisuudella ei ole väliä, niin sitten kannattaa jatkaa vain siellä pumpulipilvessä.
Olen ihmetellyt tätä massahullaantumista asuntomarkkinoilla, mutta en ihmettele enää. Ihmettelen vain ihmisten sokeutta ja suoranaista typeryyttä.
No näitä "mekkien näkijöitä" oli jo 90-luvun lopulla.
Se joka osti asunnon silloisista merkeistä huolimatta, on kohta sen jo maksanut, kun taas rommausta odottelemaan jäänyt on saanut seurata hintojen kaksinkertaistumisen.
Nyt joka puolelta tulvii huonoja uutisia, joista osankin toteutuminen aiheuttaa suuria vaikeuksia taloudessa. Kyllä nyt aineksia on nyt isompaan soppaan, lisäksi ihmisten kauhea velkaantuminen, pankit tuskin jättävät käyttämättä tilannetta hyväkseen. Teitä on varoitettu.
Ostin muuten itsekin asunnon 2001 ;)
Uskoisin että juuri nyt asuntojen hinnossa tapahtui samanlainen notkahdus, kuin juuri 2000 vuoden ja 2001 vuosien vaihteessa.
Q2 Q3 ja Q4 näyttää jo kävikö näin, vai jatkuuko hintamaltti pidempään. Nimellishintojen merkittävään laskuun en edelleenkään usko.
vahva euro jarruttaa vientiä
kehittyvät markkinat muualla ja sinnehän se tuotanto euroopasta siirtyy
jenkkimarkkinat hyytyneet
suurtyöttömyys? tätä saadaan vielä odottaa, mutta ei sen tarvitse nousta edes niin kovin suureksi kun porukkaa on kusessa.
Hintataso toki saattaa jopa laskea, mutta tilanne on silti täysin erilainen kuin viime laman alussa.
Ensinnäkin NL:n romahdus tuhosi käytännössä koko Suomen ulkomaankaupan ja siihen sidotut työpaikat. Tämänkaltaista suurkatastrofia ei ole näköpiirissä, vaikka maailmantalous hieman köhiikin rapakon takana.
Toisekseen suur-devalvointi sai aikaan sen, että valuuttalainoja ottaneet (joita oli paljon) joutuivat kestämättömään tilanteeseen.
Kolmanneksi korkotaso oli laman alkuvuosina jopa lähellä 20 prosenttia, joka todella oli rasitus niillekin, joiden työpaikat säilyivät.
Neljänneksi, vaikka suomalaisilla on nykyään suhteellisen paljon velkaa, on yleinen varallisuustaso aivan toista kuin 20 vuotta sitten. Melkein jokaisella pariskunnalla on takanaan jonkin verran "vanhaa rahaa", sillä suuret ikäluokat ovat jo perineet omaisuutta, enkä usko, että he katosisivat sivusta lastensa tuhoutumista. En minä ainakaan katsoisi vaan omaisuutta menisi myyntiin sen verran, että jälkikasvulla pysyy pää pinnalla.
Viidenneksi, pankit eivät voi enää vaatia lisävakuuksia, jos laina hoidetaan sopimusten mukaan. Juuri tuo lisävakuukisen vaatiminen ajoi monet ahdinkoon viime laman aikaan, vaikka lainanhoito olisi sujunutkin. Myös takaajien asema on erilainen, eli ongelmien tullessa takaajalla on etuosto-oikeus ja kuten sanottu, nuorten parien takaajana usein olevilla suurilla ikäluokilla on nykyään massia.
Summa summarum, ongelmia tulee, mutta varsinaiseen katastrofiin ajautuu vain hyvin pieni osa kaikkein uhkarohkeimpia ja epävakaimmalla pohjalla olevia luotonottajia. Asuntojen hinnat saattavat jäädä polkemaan paikoilleen ja jopa laskea jonkin verran pahimmilla kupla-alueilla. Mitään suuralea ei ole näköpiirissä ilman täysin odottamatonta katastrofia, joka lamauttaisi USA:n lisäksi Venäjän, EU:n ja Aasian taloudet.
Ennuste vuoden päähän: Ale 0-10 prosenttia alueesta riippuen.
Mutta kuuluvatko nämä todella siihen ryhmään, jolla oikeasti on varaa tehdä se ;)
Tuossapa tulikin aika hyvin kaikki merkittävät erot 90-luvun lamaan verrattuna.
NL oli suomen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani ja se katosi kartalta pahimmalla mahdollisella hetkellä, kun talous oli muutenkin notkahtanut.
Korostaisin vielä sitä että nythän pankit pytää lisävakuudet jo lainaa myöntäessä. Nyt on normaalia että ostettava asunto kanttaa lainan vakuuksista 70%, kun 80-luvulla prosentti oli reilusti yli 100.
Onhan täällä ollu oikeita tietäjiäkin...
Etkö tajua, että maamme vienti on jämähtänyt 40% alemmalle tasolle? Tuo on aivan katastrofaalinen tilanne. Viime lamassa vienti "romahti" kun se supistui 8% ja lähti saman tien nousuun. Mietipä vähän nykyistä tilannetta ja uskalla myöntää, että totaalinen romppu on vääjäämättä edessä.
Miksi valehtelet?