Jelppiä, pliis!

Sinulla on oikean NAISEN mielipiteet.

Semmoinen huomautus, että osa asioista oli sellaisia, joista ei voi sopia avioehtosopimuksella. Juristi tulee neuvomaan tässä.

Toinen asia on, että avioehtosopimusta voi muuttaa vain jos se molemmille sopii. Esimerkiksi siippasi ei ole mikään pakko suostua sopimuksen päivittämiseen siinä tapauksessa, että teille tulee perheenlisäystä.

Tunteet muuttuvat. Jos pidät sopimusmallia hyvänä myös siinä tilanteessa, kun olet edelleen varaton, teillä on neljä yhteistä alle kouluikäistä lasta ja miehesi jörnii työpaikan pirkkoa kaikkiin ruumiinonkaloihin, niin siitä sitten vaan.

"-Tontti ja kiinteistö ja siihen kuuluvat liittymät kuuluu miehelle
-Kesämökki kuuluu miehelle
-Auto kuuluu miehelle
-Irtain jaetaan puoliksi kahteen samanarvoiseen osaan
-Mahdolliset perinnöt kuuluvat sille, joka sen saa "

Nuo ovat ilmoituksia siitä, kuka mitäkin omaistaa. Omaisuus on sen, kuka sen on hankkinut ja kenen nimi seisoo papereissa omistajan nimen paikalla. Avioehtosopimuksessa ei sovita, kuka mitäkin omistaa avioliiton aikana. Avioehtosopimuksessa ei myöskään siirretä toisen omistamaa omaisuutta toisen nimiin.

Avioehtosopimuksessa määrätään aainoastaan ja vain, onko avioliiton päättyessä toisella puolisolla avio-oikeus toisen omaisuuteen vai ei.

Kaikki avioliitot päättyvät aina. Ne päättyvät joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.

"-Kumpikin vastaa omilla nimillään tehdystä velasta "
Tuo on nyt itsestään selvää muutenkin eikä kuulu mitenkään avioehtoon.

"-Avoehto päivitetään kun ja jos jälkikasvua tulee "
Se päivitetään, jos molemmat sitä haluavat. Jos eivät halua, sitä ei päivitetä, riippumatta siitä tuleeko jälkikasvua ja kuinka paljon.

Autokin on muuten irtainta omaisuutta.

Jos haluat avioehdon, ota itsellesi lakimies, joka selvittää sinulle mistä siinä oikeastaan on kysymys. Sen jälkeen harkitse uudestaan.

Fakta on, että te molemmat omistatte nyt sen, minkä omistatte. Sitä ei voi avioehdolla muuttaa. Vasta kun avioliitto päättyy, eroon tai kuolemaan, tulee kyseeseen avio-oikeus eli oikeus tasinkoon.

Voitte määrätä esim. näin
"Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen.

Tämän avioehtosopimuksen hyväksymme ja sitoudumme sitä noudattamaan."

tai nykyisen oikeuskäytännön mukaan myös näin:

"Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen, jos avioliittomme päättyy avioeroon.

Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, avio-oikeuden ulkopuolelle jää vaimon omaisuudesta x ja miehen omaisuudesta kesämökki tontteineen. Muu omaisuutemme on toisen puolison kuollessa avio-oikeuden alaista.

Tämän avioehtosopimuksen hyväksymme ja sitoudumme sitä noudattamaan."

Kun avioliitto päättyy, avio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan. Jos kummankin omaisuus on rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle, ei siis ositeta. Osituksessa vain jätetään ottamatta huomioon esim. kesämökki toiselta osapuolelta eli voi käydä hyvin epätasa-arvoiseksi, jos toiselta puuttuu laskelmasta koko omaisuus, mutta toisella se sinne kuuluu. Suosittelen siis valitsemaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden melko tasapuolisesti, tai sopimaan köyhemmälle osapuolelle erossa maksettavasta kertakorvauksesta (ns. osituksen esisopimus, joka on myös oikeuskäytännön mukaan mahdollinen).

Se, kenelle haluatte jättää omaisuutenne, täytyy vahvistaa testamentilla, joka on kokonaan eri asiakirja. Erona testamentilla ja osituskirjalla saatuun omaisuuteen on mm. verotus: avio-oikeuden nojalla saatua tasinkoa ei veroteta, perintö verotetaan. Tämän vuoksi ei kannata tehdä avioehtoa ja sen jälkeen testamentata omaisuuttaan puolisolleen.

Lasten huoltoa ei voi testamentata, huoltajana on biologinen vanhempi tai se, jonka oikeus määrää huoltajaksi. Toiveita joskus esitetään, mutta oikeus ei ole sidottu tällaiseen testamenttitoiveeseen.

Jos lapset adoptoidaan, side biologiseen vanhempaan katkeaa eli jos vaikkapa miehesi uusi puoliso adoptoisi sinun lapsesi, et olisi enää juridisesti heidän äitinsä, eivätkä he esimerkiksi voisi periä sinua tai sukulaisiasi.

kyllä kodin kunnossapito ja ruoanlaitto ja kaikki ovat oikeata työtä eikä mitään siivellä elämistä etkä sinä saa siitä mitään konkreettista palkkaa, joten on vaan oikeus ja kohtuus, että jos te kuulutte niihin 50 prosenttiin aviopareista jotka päätyvät avioeroon, et jäisi tyhjänpäälle vaan pystyisit helpommin rakentamaan elämäsi uudelleen.

äo:n nostamiseen?

... sillä tosin ei ole merkitystä, koska pöytälaatikossasi sillä ei avioerossanne olisi lainvoimaa vaikka olisikin kummankin allekirjoittama... tarvitaan todistajat ja rekisteröinti maistraattiin.

Tekeleessäsi puutut omistusuhteisiin ... ei niistä avioehdossa sovita. Avioehdossa todetaan ainoastaan onko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuksiin, tai kuinka he tahtovat avio-oikeutta rajoittaa (esim. koskemaan ennen avioliittoa ollutta omaisuutta).

Jos asia tulee enmmän ajankohtaiseksi, poiketkaa ehdottomasti juristin puheilla tekemään avioehto ... hän kertoo tarkemmin myös mitä avioehto tarkoittaa, ja etenkin mitä se ei tarkoita.

Muuten, jos sinä olisit erossa se jolle maksettaisiin tasinkoa... voit aivan laillisesti kieltäytyä avioerossa tasingostasi (eli, kuin teillä olsi se avioehto). Mutta jos sitä vaadit, on "rikkaamman" se maksettava ellei ole ehtoa ... sen vuoksi yleensä se varakkaampi ehdottelee avioehtoa, "köyhempi" kun voi osoittaa jaloutensa erossa vapaaehtoisesti.