helvetin kyllästynyt elämään

ku tuntuu että kaikki kaatuu päälle mutta kyllä sieltä vielä noustaan.Rohkene ketomaan jollekkin ystäville mitä sulle oikeesti kuuluu ni se rupee helpottaan.Älä pidä kaikkea sisälläsi.Itse opin sen kantapään kautta ja sen jälkeen en ainakaan ole enää yksin ongelmineni vaikka niitä tuppaa olemaanki millon minkäkinlaisia esim.työ,terveys ym. Toivon sulle voimia ja että elämäsi rupeisi hymyilemään:)

miten elämäsi menee, koska aikoinaan olet valintasi tehnyt, mutta ei ole koskaan myöhäistä muuttaa tilannetta ja kokea entinen eräänä kouluna.Lue ihan vain mielenkiinosta saadaksesi tietää suuntaviittoja Anthony de Mello Havahtuminen ja ehkä Eckhart Tolle Läsnäolon voima

muuten paitsi toi avio-onni.

kun on pienen vauvan hoitanut, valvonut ja syöttänyt öisin. On rankkaa ja vaativaa hoitaa pientä lasta, varsinkin jos joutuu pääsääntöisesti sen yksin tekemään. Jo pienikin tauko, vaikka kävely yksin ulkona tai kahvilla käynti piristävät ja selvittävät ajatuksia kummasti. Juuri pienten lasten äidit osaavat nauttia pienistä asioista. Saisitko ketään vaikka tunniksi, silloin tällöin, katsomaan lasta. Se mitä tarvitset on oma aika, vaikka vain muutama minuutti. Kun kokee itsensä sidotuksi lapseen, kotiin, taloushuoliin ja omiin odotuksiinsa käy helposti niin, että ahdistuu. Hormonitoimintakin voi tehdä temppuja vielä lisäksi. Minulla on kolme lasta, pitkin väliajoin syntyneet ja tiedän tunteen. Onneksi nykyään ei enää tarvitse esittää sellaista kaiken kestävää äiti-tyyppiä kuin menneisyydessä. Lapsen etu on aina hyvinvoipa äiti, joten hoida itseäsikin.

Itsellani on kanssa 1v lapsi ja voin sanoa etta jokaiselta tuntemaltani ihmiselta joilla on lapsia loytyy jotakin noista tai kaikki jossain elaman vaiheessa ja uskon etta sullakin toi on vain ohi menevaa =) Sori mul ei toimi nappaimistossa pari kirjainta kuten varmaan huomasitkin..taalla sivuilla voi olla joskus liian tuomitsevia ihmisia joilla ei ole oma elama kunnossa ja haluaa pahaa oloaan purkaa toisiin joten kaikkia kommentteja ei kannata edes lukea =)Mut kaikkea hyvaa sulle!

nykyään ihmiset yrittävät saada pillereistä avun ihan joka lähtöön.
Minusta teidän ongelmat ovat niin arkisia käytännön asioita, ettei niitä pillereillä paranneta.
Etkös tiedä sellaista sanontaa, et "kun rahat loppuu, lentää rakkaus ikkunasta ulos".
Se on koettu niiin monessa perheessä, tai just läheltä piti tilanteissa oltu.
Lähtisin purkamaan tota teidän elämää sillä, että menisit kyselemään töitä itselle.
Siinä on monta hyvää puolta.
Saat rahaa talouden pitoon, pääset ihmisten ilmoille ja itsetuntosi kohenee.
Lastasi näet vähemmän, joten opit arvostamaan jokaista hetkeä mikä sulle jää yhteistä aikaa.
Sama voi käydä myös miehesi kanssa.
Ihmeesti se lisäraha kohentaa myös sitä avio-onnea.
Jos et halua/pääse töihin, niin mieti miten voisit ehkä tehdä ruokaa halvemmalla, onko enää mitään mistä voisit säästää, esim itse tekemällä.
Leipää voisit opetella itse leipomaan ja tee itse ruoat alusta loppuun. Se tulee halvemmaksi ja on parempaa sekä ravintoarvoltaan, että maultaan, kokista riippuen tietty.
Lapselle ei kannata ostaa valmisruokia, vaan tee koko perheelle sellaista mitä lapsikin voi syödä.
Ota lapsen annos erikseen, ennen kuin lisäät aikuisille mausteita.
Paljon voi itsekin tehdä, kun vaan ryhtyy toimeen.
Mene työkkäriin juttelemaan, menkää yhdessä avioliittoneuvolaan ym.ym. Monta kertaa ratkaisut voi olla hyvin pienestä kiinni.
Niitä ei vain itse huomaa, kun on niin solmussa ja syvällä siinä omassa tilanteessaan.
Kirjota vaikka tänne lisää, nimittäin jos ei sulla ole ketään kelle puhut, niin ajatuksesi kiertävät vain samaa rataa, etkä pääse eteen, etkä taakse.
Keskusteleminen selkiyttää omia ajatuksia.
Ehkä huomaatkin, ettei asiasi olekaan ihan niin huonosti, kuin miltä aluksi tuntui.
Raha-asiat rasittaa ihan kaikkia, mutta kuten sanoin niihin voi löytää ratkaisun.
Mene vaikka sossulaan pyytämään, ellei muu auta.
Jos on velkaa tullut tehtyä enemmän kuin laki sallii, niin velkaneuvoja taitaa olla osoite siinä tapauksessa.
Älä jää tuleen makaamaan ja popsimaan jotain pillereitä, toimi.

Olen oppinut kantapään kautta ettei kaikki mene aina suunnitellusti ja niinkuin toivoisi. Kaikesta siitä mitä olen nähnyt ja kokenut,olen selvinnyt jotenkin. Ajoittain en jaksaisi yhtään mitään,mutta pakotan itseäni eteenpäin jo lapsenikin takia. Vaikka tälläkin hetkellä tuntuu että tukehdun,stressaa älyttömästi raha-asiat,avioliitto ja lapsenhoito,en anna periksi.
Kun koet ettet pärjää yksin,puhu asiasta miehellesi, neuvolassa(missä on kyllä riski että alkavat miettiä lapsen hyvinvointia ja mukaan tulee lastensuojeluhenkilöstö), tai ammattiauttajalle.

Toivottavasti kaikki järjestyy,tsemppiä!

Taisitte vastata jo vuosia vahaan aloitukseen, mutta ainahan niitä v'äsyneitä äitejä piisaa.

Itse rohkenin pitkän ajan kuluttua avautua kaverilleni, jolla saman ikäinen lapsi. Yllättäen häneltä on alkanut tulla samanlaisia asioita minulle päin. Ehkä vaatii eniten rohkeutta myöntää ääneen itselleen, ettei kaikki ole täydellistä. Kaverini ei hätkähtänyt ongelmistani, eivätkä myöskään hänen ongelmansa ole minusta niin kauheita, kuin ne hänestä itsestään tuntuvat.
Kannattaa kokeilla jakaa jonkun kanssa oikeita tunteita, voit saada hyvän ystävän itsellesi :).

Kun on 1vuotias lapsi on todella väsynyt. Voisitko päästä puhumaan jonkun kanssa, kysy neuvolasta taikka kirkon diakonia työntekijältä. Itselläni on suurin apu ollut kirkon diakoniatyöntekijän kanssa juttelu.

Väsynyt on väsynyt monesta syystä, tuskin se lapsi ja sen hoito sitä aiheuttaa.
1-vuotias opettelee erilasia asioita ja mitä ihanin seura äidille, kun osaa ajatella häntä tällä tavoin.

Yksi tärkeä asia on tehdä lapsen elämään aikataulu, lapsi herää aamulla aikaisin, mutta nukkuu vielä varsin pitkään päiväunilla.
Lapsi viihtyy jo hekiä yksinkin mieluisten lelujen äärellä.
Jotta voi tehdä kotitöitä, yksi hyvä keino on laittaa lapsi vaikkapa matkasänkyyn ja työpisteen viereen, jossa voi sitten lapselle jutella samalla niitä näitä, lapselle leluja, kun siellä nousee pystyyn ei sentään putoa minnekään kovaan , joten lelujen pitää olla pehmoja. Pehmeäkantiset kirjat ovat hyviä.

Mutta se tärkein on omankin aikataulun saattaaminen vähän samaan suuntaan.
Eli illaa ajoissa nukkumaan, että ehtii saada itsekin lepoa tarpeeksi.
Jos vain mahdollista anna villakoirien olla ja mene lapsen kanssa samaan aikaan päiväunille, sinulle itsellesi riittää tunti ja toisen tunnin aikana saat hetken olla rauhassa. tosin lapsethan voivat nukkua useammankin tunnin päiväunia yksivuotiaana, omani nukkui jopa neljä tuntia.

Huomaat varsin pian, että enää et olekaan niin väsynyt ja hommat hoituvat kätevästi, väsynyt kun ei jaksa eli se oma väsymys pitää saada pois.

Kun se puoliso palaa työstä, anna hänen hetki rauhoittua ja sitten lykkää lapsi hänen kanssaan leikkimään, saat vaikkapa siivottua keittiön , laitettua pyykit.
Iltaan jää kyllä kahdenkeskistä aikaa, kun lapsi laitetaan nukkumaan noin kahdeksan tienoilla, mutta älkää väsyttäkö itseänne pitkällä iltavalvomisella.

Sitten tuon ruuan laittoon, laåpsi syö melko paljon ostososeita, joten tee teille ruokaa kerralla aina kahdeksi päiväksi kerrallaan, etsi muutman helppo ruokaohje ja vuorottele näillä viikottain. Pidä varalla jotain valmista kaupasta saatavaa ruokaa, salaatin voit tehdä itse.
Nyt tein itse lohikeittoa, muutama peruna, kaittojuurekset isommat ja lohipalat, keitä vedessä pari-kolme pippuria, kasvisliemikuutio ja lopuksi ruokakermaa.

Perunasipulivuoka, pussissa taitaa olla jopa ohje, jotain lihaa, paista vaikka panulla, kanaa tai muuta ja salaatti.
Pastavuoka, lihamakaronilaatikko.
Jopa makkarakeitto lenkkimakkarasta keitettynä on ihan ok ruoka.

Keitä perunoita aina senverran, että seuraavana päivä saat tehtyä pyttipannua.

Suunnittelu on tärkein, tällöin jää varmasti aikaa myös työnnellä rattaita ulkona ja tavata muita ihmisiä.

Itse en koskaan tuntenut tuota aikaa raskaaksi, vaikka ensimmäisellä lapsellamme oli paha koliikkikin, paha vaihe oli aina iltaisin muutama tunti, yhtä huutoa, mutta että oli ihanaa kun lapsi täytti neljökuukautta ja huuto loppui.

Nauttikaa lapsen kasvusta ja kehityksen seuraamisesta, nauttikaa neuvolakäynneistä ja toisten äitien kanssa surustelusta, kyllä se onnistuu, kun pysyy aikataulussaan.
Mutta imissa yöunissa ei kannta säästää ei äidin eikä siän, joten yhdessä ajoissa nukkumaan, ennen kello yhtätoista joka ilta, muutoin väsymys valtaa.

Oi voi kyllä on nuo arvostelijat taas niin aivottomia idiootteja, että... työstään/autostaan/vaimostaan/pomostaan/napuristaan/hallituksesta/jne. saa siis valittaa, muttei lapsista??