Olenko ymmärtänyt oikein jos väitän seuraavaa?
Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan Jeesuksen sovitus ja ylösnousemus eivät riitä vielä siihen että ihmisen syntisyys olisi sovitettu JUMALAN EDESSÄ vaan siihen tarvitaan myös vl-ihmisen suoritus.
""""""""""""""""""""""""""""""""""
Minun käsitykseni on se että Jumalan edessä jokaisen syntisyys on JO sovitettu.
Jäljellä olevat ongelmat ovat
1) Ihmiset eivät tiedä tai välitä tästä Sovituksesta
2) Ihmiset tuomitsevat toisiaan ja täten pitävät sekä itseään että toisiaan helvetillisessä tilanteessa.
Näiden kahden asian takia tarvitsemme toisten ihmisten osuutta. Meidän pitää siis
1) Tehdä porukat tietoisiksi jo tapahtuneesta Sovituksesta
2) Lakata tuomitsemasta toisiamme ja itseämme
Jos jollakulla nyt sattuu olemaan Raamattu kammiossaan niin hän voi kummankin asian tehdä. Raamattua lukemalla voi tulla tietoiseksi Sovituksesta ja kaikkitietävän Jumalan edessä voi päätöksensä tehdä myös siitä ettei halua tuomita ketään, itseään sen enempää kuin toisiakaan. Voi antaa sydämessään anteeksi.
Jatkossa seuraa sitten että kertoo näistä asioista muillekin.
Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan Jeesuksen sovitus ja ylösnousemus eivät riitä vielä siihen että ihmisen syntisyys olisi sovitettu JUMALAN EDESSÄ vaan siihen tarvitaan myös vl-ihmisen suoritus.
""""""""""""""""""""""""""""""""""
Minun käsitykseni on se että Jumalan edessä jokaisen syntisyys on JO sovitettu.
Jäljellä olevat ongelmat ovat
1) Ihmiset eivät tiedä tai välitä tästä Sovituksesta
2) Ihmiset tuomitsevat toisiaan ja täten pitävät sekä itseään että toisiaan helvetillisessä tilanteessa.
Näiden kahden asian takia tarvitsemme toisten ihmisten osuutta. Meidän pitää siis
1) Tehdä porukat tietoisiksi jo tapahtuneesta Sovituksesta
2) Lakata tuomitsemasta toisiamme ja itseämme
Jos jollakulla nyt sattuu olemaan Raamattu kammiossaan niin hän voi kummankin asian tehdä. Raamattua lukemalla voi tulla tietoiseksi Sovituksesta ja kaikkitietävän Jumalan edessä voi päätöksensä tehdä myös siitä ettei halua tuomita ketään, itseään sen enempää kuin toisiakaan. Voi antaa sydämessään anteeksi.
Jatkossa seuraa sitten että kertoo näistä asioista muillekin.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Päivä päivältä vanhoillislestadiolaisten avauksia ja kommentteja kun lukee, niin alkaa tulla siihen ajatukseen, että siinä herätysliikkeessä sielunvihollinen on saanut hyvin vahvan jalansijan.
..jos väitetään että IHMISEN PITÄISI ITSE JUMALALLE KELVATAKSEEN TEHDÄ JOKU SUORITUS. Silloin on ihmisen ego (=sielunvihollinen) ruvennut tärkeilemään.
Jos ihminen pystyy lopettamaan muiden tuomitsemisen, silloin ihmisen ego (=Jumala) on joko tekopyhä tai ei tarvitse armoa.
..in which I forgive. Ei ihminen itse pysty antamaan anteeksi. Tästä voisi puhua paljonkin.
Nohnoh! Enpä aivan niinkään sanoisi! On tiettyjä asioita, jotka voisivat todellakin olla toisin. Se ei tarkoita, että sielunvihollinen olisi saanut vallan sen enempää vanhoillislestadiolaisuudesta kuin valtionkirkostakaan.
Ettet vaan ryhtynyt Jumalan apulaiseksi tuomitsemaan *vinkvink*
..että tuohon tuomitsemisesta luopumiseen liittyy tietysti synnistä luopuminen. Se tahtoo vain usein olla niin että syytämme kaikesta meille aiheutuvasta pahasta toisia. Kaiken synnin juuret ovat meissä itsessämme. Ulkoinen maailma peilaa kaikki OMAT pahat ajatuksemme meihin kohdistuvina vääryyksinä. Jos ihminen olisi täysin synnitön niin hän ei kokisi mitään tapahtumaa negatiivisesti.
Muistatteko Raamatusta Stefanuksen tapauksen jossa hänet kivitettiin? Mitä liikkuikaan hänen mielessään sillä hetkellä. Itse en muista ihan tarkkaan mutta päällimmäisenä ei ollut kuitenkaan se kauhea vääryys jonka hän joutui kokemaan vaan anteeksi antaminen ym.
sen stefanuksen päästä?
...on sovitettu Jumalan edessä Kristuksen sovintotyön tähden.
Me vanhoillislestadiolaisuudessa uskomme, että syntien anteeksiantamus aj parannuksen saarna tulevat korvin kuultavasti sitä haluavalle uskovaiselta, joka on elävässä uskossa. Tämä on uskon asia ja se ei muutu mihinkään, vaikka sitä kuinka moititaan, parjataan ja pidetään Jumalan pilkkanakin. Näin me vain uskomme ja sillä selvä.
Jos jollekin riittää joku muu tapa pelastukseen niin se olkoon hänen asiansa ja ei ole väärin, vaikka me siitä huolimatta uskomme kuten edellä sanoin.
Sanoit, että tarvitaan VL-ihmisen suoritus kelvatakseen Jumalan edessä. Tavallaan osut oikeaan siinä mielessä, että niin me tarvitsemmekin saadaksemme synnit anteeksi ja tämä on myös sitä meidän uskomme perustaa. Jokainen voi kysyä itseltään peilin edessä, tarvitseeko toista ihmistä tullakseen aututaaksi ja jos vastaus on ei niin se on sillä selvä asia, mutta jos vastaus on kyllä niin kaiketi tämän ihjmisen on etsittävä toinen ihminen, joka saarnaa evankeliumin.
Tässä yhteydessä en ota kantaa siihen asiaan onko homous syntiä vai ei mutta..
..monet homot yrittävät saada pappien ja kirkon hyväksymisen ajatuksilleen ja toiminnalleen. Miksiköhän?
Minun hypoteesini on (huom! minulla ei ole mitään todisteita siitä että näin on)tämä:
He tuntevat sydämessään tekevänsä väärin mutta jos he onnistuvat saamaan tyylilleen korkea-arvoisten kirkonmiesten siunauksen niin he voivat tyynnyttää sillä omantuntonsa eikä tarvitse miettiä mahdollista parannuksentarvetta homoudesta ja keskustella siitä Jumalan kanssa.
Vastaava tilanne voisi olla myös vanhoillislestadiolaisuudessa. On tietyt sovitut vl-säännöt jotka määrittelevät mikä on syntiä. Esim. ehkäisy. Omatunto ohjelmoidaan toimimaan tämän mukaisesti. Tällöin voidaan muut synnit sivuuttaa. Nämä synnit ovat enemmän abstrakteja, sydämen syntejä joita on hankala muotoilla aina edes sanoiksikaan. Näistä taas Jumala haluaisi vapauttaa. Mutta kun toinen vl on saarnannut tavanomaisella rutiinilla synnit anteeksi ja se uskotaan niin asia on sillä selvä. Ei tarvitse pohtia turhia. Omatunto on hiljaa. Toinen vl voi näennäisesti vapauttaa toisen vaikka tämän sisällä ei tapahtuisi todellista parannusta. Tässä minusta piilee pieni vaara.
"Tässä piilee pieni vaara"
Oikeassa olet että siinä on vaara. Ja sen vaaran nimi on omavanhurskaus.
Mutta sekin on synti. Sielunvihollinen siihenkin syntiin meitä yrittää vietellä.
Minulle on vaikea hahmottaa mitä tarkoitetaan sielunvihollisella tässä yhteydessä. Tarkoitatko että sielunvihollinen = inhimillinen olento eli sinä itse (lukuunottamatta sielua eli uutta osaa). Jos on, niin miksi sanoa sitä sielunviholliseksi, eikö voi sanoa ilman Kaanaan kieltä että ihmisen inhimillinen osa.
peliä, tuo omantunnon turruttaminen ja paaduttaminen etsimällä hyväksyntää synneille, jotka ennen ovat synneiltä tuntuneet. Kuulkaas se on kaikkein tärkeintä uskomisen asiassa, että se omatunto pysyy puhtaana ja HERKKÄNÄ! Ja se pysyy sillä, että sitä puhdistetaan "päivittäin" Jeesuksen verellä. Ettei se paatuisi ja tulisi synnin luvallisuus ja sitä kautta hengellinen kuolema. Sillä sinne puhtaaseen omaantuntoon on Jumala istuttanut lakinsa uudessa liitossa. Ja vain puhtaalla omalla tunnolla kuulemme sen Jumalan äänen. Näin se vain on eikä mitenkään muuten.
Just! Just tätä mä tarkoitan! Se oli se jokin, mitä en ole saanut ulos sormiltani ja kieleltäni.
Huomio kiinnittyy pieniin asioihin, kun huomaamatta jää kuolemansynnit, kuten ylpeys, kateus, vihamielisyys (obs!), tietämättömyys jne.
Vaikka nämä ei-niin-helposti-ymmärrettävät synnit ovat juuri niitä, jotka johtavat uskon etääntymiseen. Ei se, rikkooko tapoja vai ei.
Hyvä ACIM!
voisiko se olla perisynti, joka asuu kaikissa meissä. "sitä hyvää mitä minä tahdon sitä minä en tee, mutta sitä pahaa, mitä minä en tahdo, sitä minä teen.." ihminen on myyty synnin orjaksi. Omalta puoleltaan hän ei voi päästä synnin alta vapaaksi.
Mutta eikö se prisyntikin ole sielunvihollisesta kun kerran ihminen on synnin orjaksi myyty?
Vaikka ajatuskulkusi vaikuttaa houkuttelevalta, niin silti jäin kaipaamaan siitä jotain. Mitä tarkoitat että vanhoillislestadiolaisuudessa tarvitaan suoritus? Nimittäin se, mitä tarkoitat "suorituksella", merkitsee tässä yhteydessä paljon. Tarkoitatko sitä konkreettista ihmistä välikätenä pyhän hengen ymmärryksen saamiseksi ("Jeesuksen nimessä ja veressä ovat kaikki syntisi anteeksi") vai tarkoitatko jotain muuta?
Jos ajatellaan vanhoillislestadiolaisuutta, hernhutilaisuutta, luterilaisuutta, alkuseurakunnan uskoa jne ja mitä kaikkia reittejä vl-usko on kulkenutkaan, niin eipä uskoakseni suoritusta tarvittu. *Tai sitä ei määritelty missään nimessä suoritukseksi, kuten vl ei määrittele tätä nykyä.* Sen sijaan suoritukseksi määriteltiin jokin muu ulkokultaisuus. Ja syntieenanteeksiantaminen kuului uskoon yhtenä perusasiana.
Nykyvanhoillislestadiolaisuudessa muotopuolen korostaminen ja tietynlainen ehdottomuus käsien päällepanemisesta ehkä johtaa mielikuvaan suorituksesta. Vai johtuisiko suorituskeskeisestä nyky-yhteiskunnasta, että leimaamme kovin helposti asiat suorituksiksi, vaikka ne eivät sitä olisi. Totuus lienee kahtaalla: vl:t eivät näe suoritusta, joku muu näkee. Molemmat ovat oikeassa omasta näkökulmastaan.
Hämmennän vielä soppaa: jos joku, niin mielestäni komento "lakata tuomitsemasta toisiamme ja itseämme" kuulostaa suoritukselta. Koska me olemme taipuvia pahaan, niin eipäs se niin -klipklap- onnistukaan lakata tuomitsemasta muita, itseä ehkä kylläkin :-)
Kun nyt puin omalta kannaltani tätä asiaa, niin juuri tuossa syntienanteeksiantamisessa on minulle uskoni rakkain pilari. (Siis jos minua ei pakoteta nöyrtymään tapakristillisyyden nimissä vaan omatuntoni kolkuttaa muista synneistä, jotka todellakin koen synneiksi.)
Se että joku vl- vaatii että juuri vl:n on pitänyt saada lausua nuo sanat ennenkuin syntinen on saanut anteeksi.
Tunnen muita uskovia (esim. helluntailaisia) ja he ovat mielestäni saaneet syntinsä anteeksi. Samoin itse olen vahvasti kokenut armon saamisen. Tuntemillani helluntailaisilla on Pyhä Henki koska esim. puhuvat kielillä joskus. Usko näkyy heistä selvästi muutenkin. Mutta vl:ien mukaan he eivät olisi "oikeasti uskomassa" koska anteeksiantamusta ei ole saarnattu vl:ien toimesta.
Tuntuu jotenkin olevan päin pippuria tämä teidän käsityksenne tässä kohdassa.
No mitä sillä on väliä sitten miten te uskotte? On sillä väliä. Minusta se on tuomitsemista ja rakkaudettomuutta. Ei haluta nähdä näitä ihmisiä anteeksisaaneina vaan joinakin itseä huonompina joilla ei ole asiaa Jumalan valtakuntaan ennenkuin älyävät tehdä "vl-parannuksen".
Se ajattelutapa tekee ihan turhaan muureja ihmisten välille ja on mahdotonta olla yhtä Kristuksen ruumista jos toisia ei edes pidetä armahdettuina.
Mieti itse 1.mitä tämä tarkoittaa ja 2.milloin vl-ihmisiä on ollut maan päällä: (Lars Leevi Laestadius kuoli 1861)
"Ottakaa Pyhä Henki, joiden synnit te anteeksi annatte niille ne ovat anteeksi annetut".
1. MIKSI Jeesus sanoi noin vaikka oli juuri sovittanut ristillä koko maailman synnit? 2. Milloin Hän sanoi noin a) sovitettuaan ne b) ennen Laestadiuksen syntymää
Jeesus tuli itsekin maailmaan fyysiseen ruumiiseen jotta saisi kontaktin ihmiskunnan kanssa joka kokee olevansa Jumalasta erossa. Ylös noustuaan ja taivaaseen astuttuaan Hän ei itse enää ollut fyysinen ukko maanpäällä palloilemassa ja sen vuoksi tarvitsi toisia fyysisiä ukkoja tai akkoja ;) viemään sanomaa eteenpäin sellaisille jotka Hänestä eivät mitään tienneet. Nykyään kuka tahansa voi lukea Raamatusta näitä juttuja.
1) Ottakaa Pyhä Henki...
A Course..sta olen oppinut että vain Pyhän Hengen "silmillä" on mahdollista NÄHDÄ lähimmäisen synnit anteeksiannettuina. Synnit oli sovitettu, kyllä, mutta opetuslasten piti oppia myös tajuamaan mitä se tarkoittaa käytännössä. Siihen he tarvitsivat Pyhää Henkeä. Tuota näkemistä meiltä puuttuu, pulaa ei ole siitä tosiasiasta että synnit on anteeksiannettu. Mitä hyötyä on jostakin jos sitä ei mitenkään koe/näe?
Tässä kohdassa voisi erehtyä luulemaan että opetuslapsille annettiin vapaus käyttää omana mielivaltaansa miten lystäävät syntien anteeksiantamisen suhteen, mutta se on väärin.
2 a)Vastaus on: sovitettuaan synnit b) ennen Lestadiuksen syntymää
Maailmalla oli tietoa Jumalasta paljonkin silloin, kun Jeesus syntyi. Mutta Jeesus sanoi että minä teen uuden liiton teidän kanssanne. Kun tehdään uusi liitto, niin vanha lakkaa silloin olemasta. Ymmärrätkö tämän ystäväni ? Tätä ei fariseukset ja kirjanoppineet hyväksyneet. He eivät suostuneet siihen että synnit antoi anteeksi joku muu kuin Jumala. Tätä uutta liittoa lähtivät opetuslapset saarnaamaan tälle maailmalle. Joka sen otti vastaan uskolla, se kastettiin. (Kaste on siis tämän liiton merkki, niinkuin sormus avioliitossa). Kasteen liitossa pysytään, kun pysytään hyvällä omallatunnolla kilvoitellen synninpoispanijana. Ei Jumala kysy viimeisellä tuomiolla, että oletko puhunut kielillä, tai maksanut kymmenykset yms. Kysyy vain oletko sinä ottanut vastaan Jeesuksen omien syntien sovitukseksi. Oletko ottanut vastaan tämän siunauksen ja säilyttänyt uskon ja hyvänomantunnon. (Johon minä ainakin joudun vastaamaan, että onhan sitä yritetty, vaikka heikko on usko ollut). Mutta opetuslastenkin usko oli tosi heikkoa. Jeesus sanoi:"Jos teillä olisi sinapinsiemenen verran uskoa, niin te jo siirtelisitte vuoria" Mutta heillä oli vielä vähemmän. Rukoilkaamme siis Jumalaa kuin opetuslapset Jeesusta:" Herra lisää meille uskoa".
Olet oikeassa, kun sanoit, ettei meidän tule tuomita ketään. Se on hyvä neuvo meille, kumpa sen muistaisimme.
.. siinä käytännössä näyttää toteutuvan Jumalan sana.
Haluan siis kommentoida tätä seuraavaa:
"Olet oikeassa, kun sanoit, ettei meidän tule tuomita ketään. Se on hyvä neuvo meille, kumpa sen muistaisimme."
Kommenttina tuohon sanoisin, että me emme tosiaankaan tuomitse, mutta jostain syystä ne, jotka tuntevat piston sydämessään kokevat tuomion. Se ei ole puhujan vika. Jumalan sana ei koskaan tyhjänä palaja. Olen yrittänyt monella eri tapaa puhua tästä uskonasiasta kauniisti mutta kutienkin rehellisyyden katoamatta ja alan uskoa todeksi sen,että "me emme tuomitsee vaan sana tuomitsee" ja "Jumalan sana parantaa tai pahentaa". Tavallaan se on surullista, kun ei voi saarnata evankeliumin ilosanomaa ilman tätä ikävää sivuvaikutusta, mutta emme me näköjään pysty muuttamaan sitä, mikä siis ennustettuna toteutuu täällä netissäkin..
Olen iloisesti yllättynyt siitä, että tämä palsta on nykyään "siistimpi" ja ihmiset keskittyvät keskustelemiseen eikä pelkkään meidän "lestojen" parjaamiseen ja pilkkaamiseen.
Samaa olen usein miettinyt kuin sinä, vrk.. Tavallaan minäkin olen pahoillani siitä. Mutta niin on Jumala tarkoittanut ja hyväksyn sen, koska Hän tekee oikein asiassa kuin asiassa. Aivan, raamatunlauseet joita käytit
("me emme tuomitse vaan sana tuomitsee" ja Jumalan sana parantaa tai pahentaa". )
pitävät todellakin paikkansa.
..syvempi merkitys A Course in Miracles-kirjassa. Muistatko että Raamatussa sanotaan että se joka katsoo naista on jo tehnyt hänen kanssaan huorin. Samalla tavalla on tuomitsemisen kanssa. Jos ajatteleekin jotain pahaa toisesta niin on jo tuominnut. A Course in Miracles harjoituttaa päivittäin ajattelemaan Jumalan mielen mukaisesti.
Evankeliumin ilosanomaa voi ehkä parhaiten saarnata elämällä sen todeksi omassa elämässään. Auringonvalossa varjot näkyvät itsestään, niiden olemassa olosta ei tarvitse silloin puhua. Voi rukoilla että Pyhä Henki näyttäisi lähimmäisemme meille armahdettuina eikä omien tuomiosilmälasiemme läpi.
Tämä on minusta sellainen ahdas portti kun pitää malttaa olla hiljaa ja kuunnella Jumalan ääntä sisällään eikä olla kaikesta omaa mieltä. Raamattukin sanoo erinäisiä asioita mutta ne on helppo ymmärtää väärin jos kuuntelee lukiessaan vain omaa egoaan.
te todella ELÄTTE siinä kuvitelmassa, että Jumalan sana on se, joka tuomitsee tai pahentaa tässä asiassa. Ei, vaan se on teidän TULKINTANNE, joka pahentaa, ja tuo tulkinta EI OLE JUMALAN SANAN MUKAINEN. Sen minä tiedän, kun avaan Raamatun (=mikä on tärkeintä ja varminta) ja kun tarkastelen omaa sydäntäni ja Jumlan vaikutusta ja läsnäoloa elämässäni.
Luulen, että Jumalakin itkee teidän tuomioitanne ja sitä, miten rajaatte pelastuksen.
Mikä riittää, että uskovalla on "avainten valta"? Sekö, että kuuluu lestadiolaiseen herätysliikkeeseen? Entäpä jos sellainen lestadiolainen, joka julistaa sinulle syntisi anteeksi, onkin vain leipäpappi eikä vain sitä kerro? Mistä tiedät, kuka on niin elävässä uskossa, että hänellä on avainten valta?
Muutenkin tuo "avainten valta" -homma on käitetty lestadiolaisuudessa täysin väärin. Seuraava Raamatun kertomus avaa paljon:
"Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään miehen ajavan pahoja henkiä ulos sinun nimessäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei kuulu meihin." Mutta Jeesus vastasi: "Älkää estäkö häntä. Eihän yksikään, joka tekee voimateon minun nimessäni, voi heti perään puhua minusta pahaa. Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme. Totisesti: joka antaa teille maljallisen vettä sen tähden, että te olette Kristuksen omia, ei jää palkkaansa vaille." (Mark. 9:38-41)
Jeesus hyväksyi hänestä ja opetuslapsista erillään toimineen miehen. Ei opetuslapsilla olisi ollut valtaa pidättää tältä Jeesuksen hyväksymältä mieheltä anteeksiantamusta "avainten vallalla". Samoin kuin ei kenelläkään lestadiolaisella ole valtaa pidättää armoa keneltäkään, joka on löytänyt Jeesuksen itsekseen, kuten äskeisen kertomuksen mies.
..jos uskot, että ainoa syy miksi joku vastustaa oppianne, on se että hän tuntee piston sydämessään. Tunsiko Jeesus piston sydämessään moittiessaan fariseustan oppia? Entäpä juutalaisten opetukset tuomitseva Paavali? Oliko hän vain synnintunnossa tuomitessaan juutalaisten opetukset? Tästä näet, että muitakin syitä vastarintaan on kuin sydämen pistos.
.."vain me"-ajattelua kohtaan sitten aiheuta vanhoillislestadilaisissa mitään sydämen pistosta?
"Vain me" sekoittaa pään.
niin ei se ole pistosta, ei se sillätavalla satu. Tulee vain sellainen olo (jos voit kuvitella miltä tuntuisi esim. saada toista rakastumaan itseesi tai... vaikea selittää) mutta sellainen, että voi vitsit kun tuo tajuaisi, mutta samassa hetkessä tietää, että se on mahdottomuus minun tehdä hänelle tajuttavaksi.
Toisaalta tähän uskon kilvoitukseen kuuluvat epäilykset. Järki sanoo, että tässä ei ole mitään järkeä tässä uskossa. Mutta sydämessä Henki sanoo kuitenkin, että tämä usko on oikea. Että kun näin jaksan taistella, pääsen perille. Kumpa jumala saisi mahdollisimman monelle tämän uskon näköalat aukaista. Ei kritiikki tunnu pistokselta, vaan se herättää sellaisen hiljaisen sydämen rukouksen ja mielen, että voi kun tuollekkin Jumala avaisi uskon näköalat katseltaviksi. Itse olen saanut parannuksen. Se oli Jumalan ihme, että se sai tapahtua minun kohdalle.
Niipä tekee, se kenen pään se sekoittaa onkin naapurin asia pohtia.
lisää huomattavasti pään sekavuutta.
"Vain me" Nortti = yhdistelmä, joka aiheuttaa yleensä melkoisia hallusinaatioita.
Aivan oikein, ei riitä että uskoo vain sovituksen tapahtuneen ,pitää ethdä Isän Jumalan tahtokin, ja hän on sen asettanut näin, että joka uskoo tyhmän saarnan kautta saarnatun synninpäästön, se tulee autuaaksi.
Ja tyhmäksi tuota saarnaa täällä sanotaankin, ja se on oikein ja totta, USKO se.