kun olit niin kaunis ja se säteily silmissäsi miten katsoit minua. Tänään ensimmäistä kertaa itken sinua ja meitä. Kun kuuntelin erään biisin täältä. "silmiisi sun mä hukun..." Onko se kaikki ohi? Olisithan voinut sanoa jos haluat että tulen? Mietin sitä niin paljon. Voisin lähteä vaikka heti jos tietäisin että haluat nähdä minut. Mutta ei... se kaikki voi olla vain kuvitelmaani. Olisin vain tehnyt pellen itsestäni tulemalla roikkumaan, jos et edes välitä tai jopa ahdistut minusta ja lähestymisyrityksistäni. Menen nukkumaan kotonani.
Se äänesi kun soitin... ajattelin että ilahduit. Mutta silti... sekin voi olla vain kuvitelmaani. Anteeksi, jos en tiedä mitä tehdä, tai miten olla.
Ikävä sinua ja niitä hetkiä.
Se äänesi kun soitin... ajattelin että ilahduit. Mutta silti... sekin voi olla vain kuvitelmaani. Anteeksi, jos en tiedä mitä tehdä, tai miten olla.
Ikävä sinua ja niitä hetkiä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
naiselta naiselle.
En minä aio sinua vaivata, jos et niin halua. En tee sellaista koskaan. Oli vain niin paha olla tänään, tai nyt on. Harvoin täällä kirjoittelen. Jos oikea lukee niin toivon että ottaa yhteyttä muuta kautta. Jotenkin vain haluan sinun tietävän että alan luopua toivosta. En voi uskoa kovin pitkään enää, jos et mitenkään ilmaise että haluat tavata. Olen jo tehnyt liikaakin. Vaikka itken (toista kertaa tänä vuonna) niin silti luovun, kun muuta tietä en näe.
hyvää oloa lähetän. Kauniita ajatuksia ja lämmin hali.
Jos tämä viesti on sinulta minulle, älä luovuta. Pyydän. Kyllä me molemmat tiedämme, ihan varmasti. Miksi sinulle tuli tänään paha olo?
Haluan tavata, enemmän kuin mitään muuta.
pyytäisin vielä, että antaisit edes jonkin vihjeen. Jonkin, jota kukaan muu ei tiedä kuin me kaksi. Sellaisia asioita löytyy varmasti.
tapahtui jotain välillämme. Jotain pientä, mutta joka herätti minussa odottamattoman paljon tunteita ja muistoja. Ehkä tänään tajusin, että se kaikki voi olla jo mennyttä, myöhäistä. Olen siis ollut yhteydessä häneen. Siinä vinkki, jolla voit karsia itsesi pois.
Ei ole myöhäistä mikään, et vain tiedä mitä minä tunnen. Olen tuntenut koko ajan.
en tiedäkään. Minä olen yrittänyt kertoa sinulle positiivisista tunteistani, mutta varonut samalla, etten ahdistele sinua, jos vaikka et tunnekaan mitään. En ole kokenut saavani vastakaikua edes varovaisille yrityksilleni kertoa tunteistani. Ja yhtäaikaa pelkään ettet tiedä mitä tunnen. Haluaisin olla vain sinun kanssasi ja sinun pelkästään. En tunne ketään muita kohtaan niinkuin sinua, en ole tuntenut siitä lähtien kun tavattiin.
Nyt on jo vähän parempi olo kuin eilen, mutta totesin että tämä liika palstoilla roikkuminen ei sovi minulle. Masentaa liikaa. Mikä se paha oloni on? Yksinäisyydentunne, hylätyksitulemisen tunne.
Voihan se olla, että vaikutan liian vahvalta. Ja sitten noita romahtamisia kuitenkin tulee. Useimmiten ne yllättävät minut itsenikin. Se on kuitenkin ihan sama tunne kuin se mitä koin lapsena.
Toisaalta on varmasti hyväkin välillä hajota. Kun venyttää itseään liian pitkälle ja sulkee asioita pois, niin kai se on väistämätöntä, että se pinta välillä hajoaa. Mutta hyvä se vain on. On inhimillisempi olo. Välillä ihmettelen ja pelkäänkin sitä, että olen menettänyt tunteeni. On ihana huomata että osaan vielä hajota ja itkeä.
Kiitos sulle vastauksestasi, vaikken tietenkään voi olla varma että olisit se oikea. Yritän tänään pysyä pois näiltä palstoilta. Pitäisi toivottaa jotain iloista tähän loppuun, muutta oma oloni on sellainen, että se tuntuisi vain tekopirteältä ja valheelliselta.
ymmärrän miksi tuntuu tuolta. Enhän ole sulle millään tavalla tehnyt selväksi, mitä minä tunnen. Mitään ei ole varsinaisesti sanottu, paitsi rivien välissä ihan mahdottomasti, katseissa, eleissä, kosketuksessa vielä enemmän. Yritin jossain vaiheessa unohtaa sinut, mutta se ei onnistunut. Ei ollenkaan.
Jos sinä olet hän, luulen että uskot meidän kummankin kuitenkin aistivan mistä on kyse.
Mikä eilisessä masensi?
tarkalleen sanoa mikä eilisessä masensi. Paine kai kasvoi vain liian suureksi ja se etten sitten tavannutkaan sinua, vaikka olin toivonut ja ajatellut miten tärkeää se olisi. Itseeni kai petyin.
Minäkin yritin välillä sinua unohtaa, muttei onnistunut myöskään. Kun yritin, tajusin vain entistä selvemmin, miten tärkeä sinä juuri olet. Ettei kukaan sinua kovin helposti voi korvata. Joskus ehkä voi, mutta siihen voi mennä aikaa, ja tällä hetkellä en edes yritä sitä, kun toivon että saisin sinun kanssasi vielä olla.
paljon odotankaan, että soitat ja sanot,että olet päätöksesi tehnyt ja haluat minut...
Rakkaus on niin hullu juttu, sitä ei voi järjellä selittää...
edes tiedä, että odotat minulta tuollaista. Olenko se minä jonka täytyy tehdä päätös? Minun mielestäni se olet sinä...
etä minä olen jo päätökseni tehnyt...odottelen vain sinun päätöksesi kypsymistä.
Vai haluatko, että jatkan matkaa...
Koska olet minulle päätöksesi kertonut? Oletko kertonut sen ihan suoraan, ettei ole ollut väärinymmärtämisen mahdollisuutta? Jos olet, niin en ole se sinun hän.
nyt mulla on taas vahvasti sellanen olo, ettei se toinen kaipaa minua pätkääkään. Omaa toivekuvitelmaani kaikki. Sillä on varmaan joku ihan muu mielessään. Onneksi jätin lähettämättä sen viestin eilen, mitä hetken aioin. Täällä parempi purkaa olotilojaan.