Voi ei, tässä sitä taas ollaan! Toinen lomaviikko menossa ja jo keväällä alkanut juominen on mennyt täysin yli. Laskin kauhukseni että olen lipittänyt viiniä ainakin puoli litraa joka päivä ja joinakin päivinä jotain muuta vielä lisäksi. Perheeltä salassa. Ainakin yrittänyt. Olo on aina tokkurainen vaikka en varsinaisesti kännissä olisikaan. Peilistä katsoo turpea ja kirjava naama. Paino nousee. Närästää.
Elämä vaan ei voi jatkua näin! Jospa täältä löytyisi tukijoita jotka kannustaisivat eteenpäin kuivalla tiellä.
Tavoite olisi kohtuukäyttö mutta se ei tässä vaiheessa ehkä onnistu. Viimeksi piti olla puoli vuotta kokonaan kuivilla ja sitten pystyin ottamaan vain joskus ja lopettamaan lasilliseen. Siitä se sitten taas on pikkuhiljaa liukunut tähän pisteeseen.
Tätä ei soisi kenellekään. Onko meitä muita vai olenko ainoa?
Elämä vaan ei voi jatkua näin! Jospa täältä löytyisi tukijoita jotka kannustaisivat eteenpäin kuivalla tiellä.
Tavoite olisi kohtuukäyttö mutta se ei tässä vaiheessa ehkä onnistu. Viimeksi piti olla puoli vuotta kokonaan kuivilla ja sitten pystyin ottamaan vain joskus ja lopettamaan lasilliseen. Siitä se sitten taas on pikkuhiljaa liukunut tähän pisteeseen.
Tätä ei soisi kenellekään. Onko meitä muita vai olenko ainoa?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kyllä täällä kuule eräs toinenkin kärvistelee samojen juttujen kanssa, oon kärvistelly jo pitemmän aikaa.
MItäpä näitä asioita kaunistelemaan!
Töissä käyn, kunhan vain illalla katson, etten liian myöhään juo, että aamulla on ihmismäinen olo. Eli kotiin mentyä alkaa oluen lipitys. Muuta en juokaan. Joka iltainan seremonia.
Ei mulla päivällä mitään oloja ole, on vissiin elimistö jo niin tottunut tuohon päivittäiseen määrään.
Töissä tosin aina ajattelen, että tänään en sitten mene puodin kautta kotiin, vaan niin se mäyris kävelee kiltisti kotiin, satoi tai paistoi.
Ei tässä kyllä mistään päivän paisteesta juuri voi puhua.
Paha aika vähentämiselle ja lopettamiselle tämä kesä. Lomakin vielä edessäpäin.
Eli neuvoa en sinua osaa, mutta ettet saisi pelkää päähän pokimista täällä, niin ajattelin kertoa omasta tapauksestani.
Kaikesta kurjuudesta huolimatta hyvää kesälomaa:)
Yritä skarpata!
saat potkut juomisen takia, ellet ymmärrä lopettaa.
itsellesi ja muille. Salailu ei auta, muut tietävät jo :).
Mene A-klinikalle, AA-ryhmiä löytyy ympäri maailmaa, apua saat, jos olet valmis sitä vastaanottamaan.
Kohtuukäytön 'opettelu' on vaikeaa, jos alkoholi on ongelma. Ratkaisin ongelmajuomiseni sitten viimein (kaikenlaiset keinot kokeiltuani) ja 'aloitin' täysraittiuden myöntämällä juomiseni laajan määrän ja sen, etten enää itsekseni pärjää ongelman kanssa. Sain apua ja saan jatkossakin. Asiat ovat tavallisella tavalla kunnossa :). Raittudesta olenkin saanut nauttia jo pitkään. En olisi uskonut, että tämä on mahdollista kohdallani.
Suosittelen esim. AAssa käväisyä, tutustumista kokouksen kulkuun --> kesto noin tunnin, puheenvuoro yhdellä hlöllä kerrallaan ja kerrotaan fiiliksistä ja alkoholin aiheuttamista mietteistä. Et sitoudu mihinkään. Kaikki on täysin vapaaehtoista. Ainoa 'vaatimus' AAssa on halu raitistua. Ja naisten ryhmiä löytyy myös.
googlaa aasuomi ja klikkaa kohtaa 'Sinulle'. Seltä löytyy pieni kysely ja saa infoa AAsta.
Tee päätös itsesi vuoksi. Lopetatko vai jatkatko juomista (se yleensä lisääntyy vuosien myötä). Eikä siinä ole mitään hävettävää, että myöntää juomisen ongelmaksi. Et häviä mitään, saat mielekkäämmän elämän.
Hyvää kesää! Rohkeasti mukaan.
kohtuukäyttöä tavalliseen malliin :
"Viimeksi piti olla puoli vuotta kokonaan kuivilla ja sitten pystyin ottamaan vain joskus ja lopettamaan lasilliseen."
"Laskin kauhukseni että olen lipittänyt viiniä ainakin puoli litraa joka päivä ja joinakin päivinä jotain muuta vielä lisäksi. Perheeltä salassa. Ainakin yrittänyt. Olo on aina tokkurainen vaikka en varsinaisesti kännissä olisikaan. Peilistä katsoo turpea ja kirjava naama. Paino nousee. Närästää"
normaalia juopon kohtuukäyttöä. kuten juoppo tuppaa tekemään, aina ja taas ja taas.
alkoholin ja oman juoppouden tosiasiat pitää huomata ja tunnustaa. muuten jatko on vaan jatkoa edelliselle, entistä rajumpana.
tautiin on vain yksi oikea, toimiva hoito ja se ei ole juominen, millään hellittelytermillä.
se on täysraittius.
juoposta tosi pelottavaa (luopua nyt alkoholista, siitä jonka ympärillä koko juopon elämä pyörii ja joka on maailman ihan oikeasti tärkein asia !).
kun juopon on joku valinta kuitenkin tehtävä, niin kohtuukäytön opetteleminen on paljon kivempaa, ajatuksena. koska saahan siinä juoda.
sille tasolle se jääkin eikä mikään muutu paitsi juominen rankistuu.
tuossa ylempänä eräs kertoi olleensa samassa tilanteessa ja nyt menee hyvin.
siinäpä mietittävää esimerkillisesti.
kaikki on mahdollista paitsi juopon kohtuukäyttö.
tsemppiä asian tajuamiseen mahdollisimman pian.
Onpa helppo puhua asiasta mistä et tiedä sitten yhtään mitään..."juoppo" on ilmeisesti sellainen henkilö joka istuu kadun reunalla, työtön, koditon jne. No, elä sinä kuvitelmissa ja parannaa tätä maailmaa, me oikeasti ongelman parissa kamppailevat jatketaan omaa elämäämme....
tavoitteleva.Sinu laisiasi on tuhansia. Jotkut oppivat sen kohtuukäytön, jotkut eivät. Kumpaan ryhmään tiedät kuuluvasi?
Toivon että oppisin, luulen että en. Ainakaan nyt. Ja koska nyt haluan selvän elämä en edes yritä kohtuukäyttöä.
se, kohtuukäyttö nimittäin. Kertomasi perusteella sanoisin, että et tule onnistumaan. Systeemi on sellainen, että voit olla vaikka vuoden tai pari kuivilla, mutta siitä ensimmäisestä ryypystä se taas alkaa uudelleen. Ja voit olla varma, että tahti vain kiihtyy jokaisen uuden aloituksen jälkeen. Mieti sitä ja hae itsellesi apua.
miten minulla kävi tupakkalakkojen kanssa. Aina luulin, että kyllä minä yhden voin polttaa ja se jää sitten siihen - vaan kun ei jäänyt. Saattoi tietysti siltä illalta jäädä, mutta seuraavana iltana meni pari tupakkaa ja vähän ajan päästä huomasin, että tupakoin jälleen säännöllisesti. Lopulta ymmärsin, että minulla on vain yksi vaihtoehto ja se oli tupakanpolton täydellinen lopettaminen. Se onnistui noin 20 vuotta sitten.
Nyt on alkoholin vuoro ja samoissa ongelmissa ollaan. Olin runsaat kaksi viikkoa juomatta pitkään jatkuneen putken jälkeen ja pari viikkoa sitten sorruin juomaan ensin perjantaina 3 siideriä (kohtuukäyttöä?) mutta lauantainameni sitten jo 6 pulloa siideriä. Sunnuntaina äly palasi ja ymmärsin, että ei minusta ole kohtuukäyttäjäksi. Se on pakko päästä kokonaan eroon alkoholista. Nyt on 12 päivää raittiutta takana tuon parin viikon takaisen repsahduksen jälkeen ja tahto on kova. Sisuakin minulla on, mutta päivän elän kerrallaan ja joka ilta, kun on raitis päivä takana, kiitän onneani, että ymmärrys palasi tässä vaiheessa, jossa uskon vielä voivani parantua ja oppia irti alkoholista kokonaan.
Huomenna on perjantai ja 13. päivä. Toivottavasti se on, jos ei aivan onnen päivä, niin ainakin tasainen. Se olisi minun 13. raitis päiväni.
Kauniia unia ja aurinkoista aamunodotusta. Menen nyt nukkumaan :)
asia.
Kyllä sinä nyt kuitenkin olet jonkinsortin juoppo, jos jokapäivä pitää juoda.
Mikä asia sinut ajaa juomaan, mistä kiikastaa?
Selvittäpä tuo asia ensin itsellesi, että miksi juot. Kyllä sinä itse tiedät minkä takia otat tuon jokapäiväisen annoksesi.
Perheessä ongelmia? Vajavainen seksielämä?
Tekememisen puute? Ystävien puute? Missä kohti elämä mättää?
Jos et syytä löydä muualta, kuin pelkkä viinanhimo, niin silloin ei ole muuta tehtävissä kuin panna korkki kiinni mahdollisimman pitkäksi aikaa, ja yrittää muuttaa elämäntapoja.
En minä sutaudu niin jyrkästi kuin jotkut, ettei passais joskus ottaa hieman, esim. jossain maljannostotilanteessa.
Se on vaan niin, että päivittäinen annos tahtoo nousta aikaa myöten.
Puhuppa perheesi kanssa asiasta avoimesti, jospa te yhdessä löydätte ratkaisun asiaan.
Itse olen sellainen tuurijuoppo, joka vetää viikon yhtäkyytiä silloin tällöin, ja saa asiat sotkettua itsensä, niinkuin muidenkin(perheeni) osalta aika hyvin.(ei kylläkään ole väkivaltaa, mutta minä saatan unohtua kylille kavereiden kämpille)
Tätä asiaa korjataan parhaillaan, kun tuli itselle niin suuri vitutus asiasta, ettei entiseen malliin voi enää jatkua. Juomisestaanhan eivät rikkaat yleensä ole huolissaan, joten se on enempi niinkuin tavallisen ihmisen ongelma.
Minua ainakin masentaa jälkeenpäin tuo rahan meno.
parituhatta euroa sain viimeksi menemään kevyesti.
Ei ollut juuri ruoka-, asumis- tai taksikuluja.
Tapanani kun on silloin olla enempi rikas, kuin köyhä. Muuten suhteelisen pihi tyyppi, vaikkakin kyllä yhtä auttavainen avun tarvitsijaa kohtaan.
No nyt tuollaiselle menolle on tullut loppu.
En tiedä sitten miten tuon ryyppämisen kanssa yleensä tulee käymään, mutta en kyllä ainakaan samaan malliin enää jatka.
Päivittäin en ole juonutkaan, joten jos vaihtuisi edes nuo putket yhden illan känniin, niin olisin jo tyytyväinen. Silloin olisin kohtuukäyttäjä.
Silloin vuodeksi riittäisi omalle osalleni 4 puolikkaan pulloa.
Meillä on nyt asia otettu reilusti esille, ja oikein ammattiauttajien kanssa.
Omasta tahdostahan asiassa on täysin kysymys.
En halua rajoittaa omalla ottamattomuudella muiden ottamista, tai juhlimista.
Se luo taas toisen tyyppisen ongelman.
En haluaisi, että ihmiset muuttauisivat käytökseltään joetenkin erillaiseksi minua kohtaan. Se on minun opittava hallitsemaan itseni tuon viinan suhteen, kuten sinunkin.
Kyllä jos juhlat järjestän, niin kyllä siellä viinaakin tarjoillaan, ettei sen takia tarvi jonkun jättää tulematta, tai kärsiä. Eihän minun ole pakko ottaa.
Toivon että löydät itsellesi sellaisen itsellesi parhaan systeemin asian suhteen. Olkoonki se sitten vaikka täysraittius, mitä kyllä ei ole olemassakaan, sillä monissa lääkkeissäkin on pirtua, ja viiniä ruuassa.
Mutta mennään niin minimillä kuin suinkin voidaan.
Ei sinua pakolla raittiiksi saa kukaan.
Jotkut jotka juovat paljon enemmän, ovat monesti niitä suurimpia toisten arvostelijoita.
Riippuu vain juomatavasta.
Jos minä otan vaikka kerran vuodessa useamman päivän peräkkäin saan helpommin juopon maineen, kuin se joka ottaa joka päivä pari olutta ja joka viikonloppu kunnon kännin.
Tässäkin asiassa on "kauneus" myöskin katsojan silmissä.
Mutta silloin asialle on helpointa tehdä jotain kun se alkaa itseä tarpeeksi vituttamaan.
Olen kuullut monelta täysin juomisen lopettaneelta, että parempi olla ilman, kun ei itsestä ole jarrumieheksi.
Minä nyt olen itseni kanssa ehkä samassa tilanteessa.
Takuuta en anna tälle tuotteelle.
Aika sen näyttää, mihin suuntaan sinulla on suurempi himo. Hyvä että olet ottanut asiaan noin huolestuneen näkökulman.
Omasta ja lähimmäisten sekä osaksi myös ympärillä olevien elämästä tässä on kysymys, joten jokainen joka tuntee tarvetta parantaa asiaa omalta kohdaltaan, niin tehköön omat ratkaisunsa.
Ai että syitä juomiseen? No niitähän kyllä löytyy joka lähtöön. Ihan niin kuin kaikilta muiltakin.
Juodahan voi juhlistaakseen jotain tai häivyttääkseen pahaa oloa tai ihan vaan tavan vuoksi. Ruuan kanssa lasi viiniä, se on terveellistä. Saunan jälkeen saunakalja, se kuuluu asiaan. Siivotessa pullo raikasta siideriä, se virkistää. jne
Mutta kun se ongelma on siinä, että LASI viiniä ei riitä, PULLO kaljaa ja siideriä on vasta päänavaus. Tai siis suun. Viiniä pitää juoda koko pullo tai kolmen litran pöntöstä niin paljon kuin jaksaa hanasta laskea. Kaljaa ja siideriä niin paljon kuin kaapista löytyy. Ja mielellään ostaa vielä muutama salapullo omaan jemmaan. Ja jos porukalla otetaan "pitkä juoma", pitää vielä illan mittaan käydä ryypiskelemässä pullon suusta lisää pituutta juomalle.
Eli ongelma on. Ja se on nyt tiedostettu. Ei siis se että otan vaan se että en osaa lopettaa. Ja siksi en edes aloita!
Tätä viinariippuvuutta en vain ole aikaisemmin halunnut tunnustaa. Mutta nyt olen teiltä toisilta saanut vahvistuksen siihen mitä olen itsekin epäillyt.
Sairaus.
Mutta jospa tämä nyt lähtisi parempaan suuntaan. Tämä päivä ainakin on mennyt ilman viinantuskaa, vaikka kaapissa vielä yksi viinipullo onkin. Miehen kanssa päätettiin että se on tämän talon viimeinen pullo ja sitäkään minä en juo. Mutta mistä tuon tietää kuinka käy... Ainakin olo on niin paljon parempi kuin viinitokkurassa että jospa se antaisi voimaa jaksaa.
Kiitos teille kaikille jotka olette minua tukeneet ja vastanneet. Haluaisin vastata jokaiselle mutta vastaan näin yhteisesti koska niihin vastauksiin tulisi niin paljon samoja asioita.
Olen juoppo, niin kai se on. Eikä minusta ehkä tule kohtuukäyttäjää koskaan. Mutta kännääjä minun ei tarvitse olla, siitä voin päästä eroon. Näinhän teistä jokainen yksin ja yhdessä minulle vakuuttaa. Kunhan itse teen jotain sen eteen. Ja sen haluan tehdä. Mieluummin sitten kokonaan raitis. Syytä ei tarvitse etsiä sen kauempaa kuin katsomalla lähimpään peiliin. Puhumattakaan sitten kun katselee täällä kotona ympärilleen noita rakkaita ihmisiä.
Perheen kanssa en halua keskustella asiasta, en voi. Mies ehkä aavistaa mutta ei puutu asiaan vaan tarkkailee. Lapset ovat siinä iässä että jos nyt tajuavat että äiti on juoppo voi käydä huonosti. Toki huonommin käy jos äiti jatkaa juoppona mutta siitä haluan selvitä.
Tänään olo on ollut autuaallinen. Eilen olin tilaisuudessa jossa tarjottiin alkoholia. Otin lasin viiniä, en muuta. Pystyin lopettamaan mutta parempi tietysti olisi ollut olla kokonaan ilman. Mutta en halunnut herättää mieheni kysymyksiä. Olimme autolla, hän ajoi eikä ottanut, joten minun yksi lasilliseni sopi hyvin kuvioon. Seuravilla kerroilla minä taidankin tarjoutua kuskiksi koska mieheni ei kuitenkaan ota kuin lasin tai kaksi.
Siis kiitos vielä teille kaikille! Olisi tietenkin parempi jos tällaisiä meikäläisiä ei olisi mutta toisaalta on ihana tietää että en ole ainoa joka tällaisen kanssa taistelee. Se antaa voimaa yrittää ja jonkun onnistuminen antaa uskoa omaankin onnistumiseen.
Tuetaan toisiamme!
kiitos puolisollesi ja lapsillesi on kun lopeta alkoholin käytön kokonaan, niin saat varmasti menneet anteeksi ja hyvän loppu elämän.
ja latteuksien latelijoita riittää. On kuin olisi aina pakollinen tarve vielä käydä sanomassa se OIKEA mielipide.
Risoo tuollainen asia, kun toinen on jo kiitellyt, ja sanonut loppusanansa, niin ikäänkuin käy vielä kerran tuputtamassa omaa ehdottomuuttaan.
Minusta jos ihminen on itse jo päätöksen tehnyt elämänmuutoksestaan, niin luulisi riittävän.
Mistä kukaan tietää onko sekään aina paras ratkaisu, jos kieltäytyy esim. pikkutilkasta viiniä jossain erikoistilanteessa.
Se voi joskus aiheuttaa vain kiusallisen tilanteen.
Järki se pitää olla raittiudessakin.
"Mistä kukaan tietää onko sekään aina paras ratkaisu, jos kieltäytyy esim. pikkutilkasta viiniä jossain erikoistilanteessa.
Se voi joskus aiheuttaa vain kiusallisen tilanteen"
--------------------
jäikö huomaamatta, että aloittajalla on erikoistilanne päällä joka ilta. ja se kiusallinen tilanne myös....
kyllä jäi "huomaamatta", koska jos kirjoittajalta viedään alkoholi, niin mitään ei jää. se on pahinta mitä juopon maailmassa voi sattua.
noin etukäteen mietittynä, tosiatilanteessa kyllä sitä elämää on alkoholin ulkopuolellakin :)
ja minä kirjoitan kokemuksesta.
en utopistisista juopon haaveista, joihin omasta mielestään pystyy "ens viikolla" tai milloin vaan mutta ei nyt just.
tehköön jokainen juoppo kuten parhaaksi näkee. kehityskaari on tuttu ja sellaisena pysyy.
"kohtuukäyttö" kuuluu siihen, sen jälkeen on vielä osalla mahdollisuus aloittaa elämä.
mutta sai naurattamaan tuo juopon maailmankuva. se on niin tuttua selitystä ja tekosyytä :
"...jos kieltäytyy esim. pikkutilkasta viiniä jossain erikoistilanteessa.
Se voi joskus aiheuttaa vain kiusallisen tilanteen."
kiitos hyvistä nauruista :))))
Niin, eilen sitten tapahtui se mitä en aikonut tehdä. Puhuin mieheni kanssa. Asia nousi puheeksi muuten, ei siis minun aloitteestani. Siis yleensä alkoholin käyttö, ei vain minun juomiseni. Mutta puhuin myös itsestäni kun olin tilannetta niin kovasti ajatellut ja täältäkin rohkeutta saanut.
Lopputulos oli hyvä vaikka välillä ei kaikki niin loistavasti mennytkään. Monet arvot niin menneestä kuin tulevastakin laitettiin puntariin. Yhteisesti päätettiin ryhtyä taistelemaan hyvän tulevaisuuden puolesta niin ettei viina siihen kuulu. Ainakaan minun kohdallani.
Vielä kiitos teille jotka annoitte rohkeuden tarttua härkää sarvista niin kauan kuin ne sarvet ovat tartuttavissa. Haluan kuitenkin roikkua tällä palstalla vielä pitkään kuuntelemassa toisten tuntoja ja kertomassa omistani. Toivon saavani teiltä yhä kommentteja ja omia kokemuksianne, ei tämä yhden päivän asia ole eikä varmasti tästä näin vain onnistu ilman takapakkeja. Sitä en uskokaan. Mutta nyt on peli avattu ja minusta riippuu kuinka se peli sujuu. Vain minusta. Mutta tukea tarvitsen. Sitä tulen saamaan mieheltäni mutta myös toivottavasti teiltä.
Sen vain tietää ja tulee jonkin sortin varmuus. Sitten 'ne muut' on ongelmaisia mun juomattomuuden kanssa :D. Sama asia, kun on päällä ehdoton ruokavalio: "Tässä ois ihan vain vähän tätä...?" Että ottaisinko syövän ihan vain vähän tai sydänkohtauksen, tai kuoleman taudin, ihan vain vähän... Mutta eihän kaikkien tarvitse ymmärtää kaikkea.
Elä ja anna elää. ;)
Kirjoittelin aikaisemmin 'nimettömänä'. Tänään paukahti vain tuo alKOHOli nikki päälle ja ajattelin käytellä sitä. Alkoholihan on tavallaan kohottava nautiskeluaine. Minä hukkuisin, jos sitä vielä käyttäisin.
Joten KOHOna kellun raittiina :D.
Katsellaan tätä päivää avoimin mielin.
Kiitos, että olette olemassa!
Olipa ihanaa lukea tuo! Upeaa! Olet rohkea ja aivan varmasti oikealla tiellä!
Nappasin tuon alKOHOli nikin tänä aamuna ja aion sitä käytellä täällä seikkailessa. Kirjoitinkin tuohon 'vee-e'lle jatkoksi asiasta. Aikaisemmin olen kirjoitellut sinullekin ihan vain nimettömänä... esim. määrä ei ratkaise, myönnä ongelmasi... tyyliin.
Tuntuu hyvätä kertoa omasta kokemuksesta, jos siitä voisi olla pikkiriikkisenkin apua jollekin toiselle. Olen saanut apua monesta suunnasta ja jaan mielelläni sitä mitä olen saanut.
Kiitos, että olette olemassa! Kaikki ihanat Alkoholistit! :D
Raittiina tässä päivässä.
Tunnen monta kohtalotoveria, jotka ovat olleet raittiina ensimmäisestä oven avauksestaan ja astuttuaan raittiiden alkoholistien vertaistukiryhmään.
Tiedän tunteen.. itse olen juonut salaa jo aikoja... mikä siihen oikein ajaa? Itsellä elämä mallillaan, ei PITÄISI olla mitään syytä...Eli tässä yksi kohtalotoveri =) HALUAISIN niin lopettaa tuon juomisen,tammikuussa oli tipaton(mikä tuli enemmän kuin tarpeeseen) sen jälkeen tuli otettua enemmän kuin tarpeeksi..Itsellä 3 lasta, painoa alle 50 kg ja pelko on siinä että tapan itseni tuon alkoholin kanssa.. töissä käyn, ja kaikki muuten ok, mutta se "lipittäminen", lähes aina "pienessä" sievässä....apu EI tosiaan olisi pahitteeksi. Ei vain ole ketään kenen kanssa jakaa tätä ja kertoa missä tässä oikein mennään...Ota yhteyttä jos haluat keskustella enemmän, ystäviä ei ole koskaan liikaa -Kakira-71-
tutstu Avomyllyn antamaan mahdollisuuteen.