perustukset 3x4m aitalle

Hyvä perustus tulee, kun kaivat noin puolimetriä syvät kuopat pilareille. Laita tiivistettyjen kuoppien pohjalle parinkymmen sentin betonikakku, johon upotat ensimmäiset pilariharkot senverran, kuin vaateriin laitto vaatii. Tietenkin ensin pitää olla linjalangat perustuksen uloreunojen ja yläpinnan tasolla vaaterissa, josta harkkojen korkeus mitatataan.
Kun alimmat harkot on jähmettyneet paikoilleen betoniin, laitetaan päälle loput harkot, joiden yläpään ulkoreunat pitäisi olla linjalangan mukaset.
Sitten harkkojen reikä täytetään betonilla ja nurkkapiladeiden betonin sekaan tynnetään vielä pari, kolme betoniraudan pätkää.

-= Rakennusmestari =-

Olen ammatin vuoksi jatkuvasti juuri näiden kevyiden rakennusten ja niiden perustuksien kanssa tekemisissä ja voin sanoa että aivan turhaa touhua tolkuton perustuksien teko niille.

Jos lähdetään sille linjalle että kaivetaan maahan montut ja valetaan antura ja muurataan kunnon pilarit niin silloin pitää laittaa myös sadevesi/salaoja asiat kuntoon sekä kunnon routaeristys ja ollaankin jo samoissa hinnoissa kuin koko rakennus maksaa.

Toki pitää huomioida se että rakennus saattaa liikkua kuten mainitsitkin mutta kun tämän tiedostaa ja on valmis korkeintaan tunnin pari siihen vuodessa uhraamaan niin anna palaa juuri niin kuin mietitkin!

viime kesänä laitettiin mökille laattojen päälle aitta n. 5 x 3 m. pintamaa pois, ja hiekkaa/soraa vähän ja siihen laatta ja pilariharkot. Kyllä se vielä ainakin pystyssä on (ja suorassa)...

Eipä tuohon ole lisättävää, nuo toimii.
Kierreperustaa tuskin saat uppoamaan tuollaiseen
maahan.

Mielenkiintoinen ilmiö sivustolla, kun neljä vuotta sitten päättynyttä keskustelua jatketaan ihan kuin aamupäiväistä. Tämäkin juonne päättyi 2008 ihanaan yksimielisyyteen eikä sitä ole tänäänkään kukaan kyseenalaistanut.
Muitakin juonteita on haravoitu henkiin viiden kuuden vuoden takaa. Niissä oli sentään herättelijällä tuore kysymys. Joitakin vastauksiakin sai, muttei sitten jaksanut jatkaa keskustelua.
No täytyy myöntää ettei tämäkään kovin rakentava tai informatiivinen ole ...kaunista iltapäivää kaikillen,

Hirsiaitan paino voi ehkä olla tuo 2000 kg. Perustusten tulee kuitenkin kestää myös lumen paino katolla ja sitä varten on mitoituspaino. Tuo mitoituspaino vaihtelee paikkakunnan mukaan, mutta kaakossa se taitaa olla 160 kg neliölle.

Katon koko on noin 4 * 5 = 20 neliömetriä. 20 * 160 kg = 3200 kg, siihen lisää hirsiaitan paino 2000 kg aitan sisältö, sanotaan jossain vaiheessa ehkä 2000 kg. Yhteensä tuo olisi 7200 kg. Kuudelle pilarille jaettuna kuorma olisi 1200 kg per pilari.

Olemme tehneet yhden varastorakennuksen huonolle perustukselle samantapaiseen maahan. Muuten hyväkuntoinen varasto pitäisi nyt purkaa ja rakentaa uusi pelkästään huonon perustuksen vuoksi. Tee ihmeessä kunnon perustus kuten tässä alla neuvotaan.

Mitähän lie tämän 4v sitten lopetetun aiheen jatkajalla ollut mielessä....joku älynväläys kaketi tullut, taitaa olla sama kaveri joka ketjun lopetti muinoin.

Jotenkin kävin (=zombi) tuota jössesin jatkamaa "keskustelua" hämmästelemään, kun edellisestä puheenvuorosta oli sentään mennyt neljä vuotta. Ensinnäkin huomiota herätti tuo pitkä viive. Alla on sanakirjan määritelmä keskustelulle:

keskustelu substantiivi: ihmisten välinen suullinen ajatustenvaihto

1) Jos ajatellaan että keskustelijat ovat ajatuksia esittäviä ja vaihtavia ihmisiä, niin noin pitkällä välillä esitettävät ajatukset eivät kohtaa ainakaan samoja ihmisiä: Kuka väijyy neljä vuotta sitä tuleeko hänen ajatukseensa kommentteja? Ketjun henkiinherättäminen ei siis ole ainakaan vuorovaikutteista ajatusten vaihtoa samojen osallistujien kesken?

2) Toinen piirre tässä pitkävälisessä kirjoittelussa on se, että jösses ei tuo ketjuun mitään uutta ajatusta. Ei siis ole mitään vaihtoa, vaan vanhan toistoa, mikä ei tuo ketjuun mitään uutta informaatiota. Ei siis ole ajatusten vaihtoa vaan toistoa, tautologiaa. Määritelmän mukaan tämä ei olisi keskustelua.

Tätä minä vaan ihmettelin, en muuta ...

Jos vuoden 2008 jutustelu olisi globaalisti paikkansapätevää niin saahan hyvät maailmanselitykset nostaa esille. Itse en kyllä ihan alkuperäistä fundeeraajaa suosittelisi tuosta vaan laittamaan vajaa puutarhalaatoille, kun tuon kivisen kangasmaan ominaisuuksista ei ole parempaa tietoa. Voihan siellä kivien välissä olla jos mitä hiesua tai ketunmultaa joka voi routia isostikin siellä kuntan alla. Toivottavasti nyt alkuperäinen pohtija raportoisi miten raksa on talvehtinut jo kulahtaneet viisi talvea.

Aloittaja varmaan sahasi rungot niiden kasvaessa mitä alta löytyi ja nosti kehikon kantojen varaan?

Suurin osa vanhasta hirsirakennuskannasta on irto- tai porakivien päällä ilman mitään sen kummempia vahvistuksia. Riippuen maapohjasta, osa on painunut tai sitten ei.
Edelleen viitaten ns. kevyeen rakennuskantaan, esim. vanhat aitat on aikojen alussa perustettu edellä mainituilla tavoilla ja materiaalivalinnoilla ja ongelma oli missä koska ovat pääsääntöisesti edelleenkin niiden samojen kivien varassa?

Kevyiden rakennusten perustamisen ongelma on siinä että se tuetaan monesta kohtaa. Kun painuminen tai routiminen tapahtuu epätasaisesti, ei rakennusta oikaise "pirukaan" - varsinkin kun osa tuista on rakennuksen keskellä eikä niihin pääse käsiksi. Järeästä hirrestä oleva pienehkö rakennus voidaan perustaa pelkkien nurkkakivien varaan jolloin rakennus on helpompi oikaista. Jos maaperä routii erilailla eri paikoista niin siinä auttanee vain kunnollinen routaeristys.

Niin.
Kevytvaraston alle pitäisi jonkinlainen perustus tehdä. 300kg paino.
Ehkä pärjään laattojen päälle harkko menetelmällä?

Ilman muuta kannattaa perustaa epätasaiselle alustalle turpeiden ja puunjuurien päälle. Senhän sanoo jo järkikin.