Sairastin ennen ortoreksiaa ja nyt muutama viikko sitten söin yo-juhlissa kaikkea kiellettyä ja en lihonnut ollenkaan. Ymmärsin että voin aivan hyvin syödä herkkuja silloin tällöin. Ongelmaksi kuitenkin asettui ettei minun tee enää mieli mitään muuta kuin tummaa suklaata jota ei edes saa Suomesta - ainakaan hyvänmakuista. En saa alas enää mitään. Kaikki proteiinipitoiset ruoat oksettavat, lämmin ruoka ällöttää, hedelmät ja omenat ovat mauttomia. Voisi kuvitella että olen masentunut, mutta en ole sitä ollenkaan - olen paremmalla tuulella kuin vuosiin. Olen vapautunut ortoreksiasta! Mutta onko tästä tulossa anoreksiaa? En syö kunnon aterioita ollenkaan vaan napsin päivän mittaan jotain pientä. En käy vaa'alla, enkä laske kaloreita. Päivät valuvat ja en edes muista mitä olen syönyt. Söinkö jotain jo tänään? En tiedä, en muista. Vatsa ei reagoi. En syö koskaan täyteen sitä. Ei mulla kyllä nälkäkään ole.
Pointtinani nyt vain oli että OON SEKAISIN!!! En osaa syödä enää mitään. Olen jo valmiiksi alipainoinen, mutta haluaisin kyllä laihtua lisääkin ja nyt kun se tuntuu olevan näin helppoa - aion tehdä sen, mikä pelottaa mutta samalla myös kiehtoo minua.
Pointtinani nyt vain oli että OON SEKAISIN!!! En osaa syödä enää mitään. Olen jo valmiiksi alipainoinen, mutta haluaisin kyllä laihtua lisääkin ja nyt kun se tuntuu olevan näin helppoa - aion tehdä sen, mikä pelottaa mutta samalla myös kiehtoo minua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älä vaadi itseltäsi liikoja. Ei syöminen oikeasti niin kummallinen juttu ole. pääasia. että otat rennosti. On ihmisiä, syömishäiriöisten lisäksi, jotka kovastikin käyttävät aikaa syömisien pohtimiseen ja ruokien herkullisuuteen. Sitten on taas niitä, esim minä, joille on aikalailla sama mitä tarjottavana on, kunhan vaan nälkä saadaan tyydytettyä. Anna itsellesi aikaa tottua ruokiin ja erilaiseen syömiseen. Muista kuitenkin pitää mielessä se, mikä vie sinua normaaliin, terveelliseen suuntaan, ettet luiskahda sairauden puolelle. Ehkä tällä tavalla pikkuhiljaa löydät itsellesi sopivan tasapainon.