Hei ja kiva jos joku viitsii tämän lukea ja kertoa mielipiteensä. Olen seurustellut kohta vuoden miehen kanssa jota rakastan yli kaiken. Hän oli eronnut noin puoli vuotta sitten kun tapasimme ja ollut exänsä kanssa kahdeksan vuotta, kunnes exä petti ja mieheni jätti hänet. Kun tapasimme ensimmäisen kerran, tapasimme seuraavan kaksi kk joka päivä ja tunsin että hän tykkää tosi paljon vaikka ei ollut vielä varma haluaako mitään vakavempaa. Pian hän kuitenkin ilmoitti rakastavansa minua. Vei kotiinsa, esitteli kaikille ja kertoi että tässä on nainen jonka kanssa on oppinut mitä on rakkaus. Ostimme asunnon yhdessä, vauvakuume vaivaa(enemmän miestäni) ja kaikkea mitä voi odottaa tulevan, kun rakastuu. Silti minä en vain luota. Olen ehdoton siinä että minulle pitää olla 100% rehellinen kaikesta, en salli yhtään paskan puhumista. Hän on jäänyt kiinni muutamasta pienestä valheesta, mutta näihin ei liity pettämistä. Ja tiedän että etsin joka asiasta kaikkea nekatiivista, mietin koko ajan kuinka saan hänet kiinni valheesta tai jostain mitä en voi hyväksyä. Pelkään elämää, en tiedä pelkäänkö turhaan, uskon että päässäni on vika mutta en tiedä? En tiedä mitä tehdä. Hän sanoo, että jaksaa minua, koska rakastaa, ei voisi elää ilman ja tietää että on itse sen aiheuttanut ja olisi voinut olla niistäkin muutamasta pikku asiasta rehellinen. Tahtoisin vaan olla onnellinen,joka toinen min uskon että minulla on maailman ihanin mies, joka ei koskaan jättäisi minua tai loukkaisi tietoisesti ja joka toinen min alan ajatella mitä kamalaa voisi tapahtua ja että ehkä hän onkin petturi. Ahdistuksissani tongin aina sivuhistorian koneelta, kyttään netin käyttöä muutenkin, puhelinta joskus, äänen sävyä jos kysyn häneltä jotain jne. En kyllä koskaan juuri löydä mitään mistä tulisi edes sanomista, pelkään vain aina, että mistä hän voi jäädä kiinni. Uskon vain siihen että hän on hyvä pyyhkimään kaiken, kun tietää kuinka kyttään. Tämä kaikki juontuu ehkä edellisestä suhteestani, valehtelusta ja siitä että periaatteeni on; että jos valehtelee kerran, valehtelee useimminkin.
Mutta mitä minä teen. Jätän hänet ja menen hullujenhuoneelle vai mitä? Ahdistaa.
ei luottamusta yhtään
4
1005
Vastaukset
- -kokenut saman-
Miehesi istuu "vankilassa" syyttömänä.
Mieti hyvä ihminen mitä itse tuumaisit jos sinua syytettäisiin rikoksista joita et ole tehnyt ja vaikka kuinka vakuutat syyttömyyttäsi kukaan ei sinua usko. - ensialkuun
sinun kannattaisi varata aika psykologille. Sinulla on ongelmia, mutta hoidettavissa olevia sellaisia. Eli ei sinun tarvitse noin hyvää suhdetta jättää, vaan hoitaa itsesi kuntoon.
- entinen stressaaja
Viestisi oli kuin olisin omaa tekstiäni lukenut pari vuotta takaperin... minäkin stressasin suhteessani sitä, että mies joku päivä pettää tai muuten vaan jättää. Jossain vaiheessa tajusin, että en enää osannut nauttia suhteesta niin kuin ennen noiden epävarmuuskelojen takia. Tuntuu että sinulla on sama tilanne, kun olet tänne kirjoittanut noin pitkän jutun fiiliksistäsi. Luin yhden pienen kirjan josta oli minulle paljon apua ajatusten jäsentelyssä ja uusien ajatusmallien omaksumisessa. Laitan alle linkin, josta voit lukea siitä ja vilkaista ilmaista näytekappaletta. Jos tuntuu että tuosta voisi olla sinulle apua, tuolla sivulla neuvotaan kuinka opuksen voi ostaa itselleen (se on englanniksi, mutta kieli on niin selkeää ettei ainakaan itselläni ollut mitään vaikeuksia ymmärtää). Se ei ole kovin pitkä kirja, sellaiset ehkä 30-40 sivua (se on niitä ebookkeja), eikä hintakaan paha, jotain vähän alle 10 euroa. Itselleni tuli parempi fiilis sen lukemisen jälkeen. Muutenkin em saitti on varsin mielenkiintoinen:
http://www.searchforbalance.org/Site/ebook of Controlling your emotions review page.html
Nykyisin tosiaan stressaan paljon vähemmän suhteeseeni liittyvistä ym muista asioista. Olen onnistunut sisäistämään ajatusmallin, että asiat menevät niin kuin menevät stressasin sitten niistä tai en, joten turha stressata! Siinä vain menee elämä ohitse. Älä siis lannistu, epävarmuudesta ja mustasukkaisuudesta voi päästä eroon kun treenaa ajatteluaan samalla lailla kun lihaksia treenataan, jos halutaan kiinteämpi kroppa! :) Eikös se sanontakin mene, että aivot ovat iso lihas... - hjk2kse
:) Heee, pitää olla ainakin kaksi vuotta että tietää jotain todellista. Älkää ainakaan olko niin hulluja rakkauden sekoittamina että hommaatte lapsia tuohon sotkuun. :)
Sitten kuulostaisi että sun pitää itkeä paljon omaa ahdistustasi.
Tsemppiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 713075
- 922855
- 512095
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201555- 151339
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51318Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131291Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131263- 181230
Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241222