Ja nyt sit valitsin.
Monta kuukautta selvistäpäin.
Katsellen aviomiestä joka juo.
Arvostus siiihen etten juo nolla.Nyt sai ait takaisin vanhan ja turvallsen ryyppykaverin....Olen pahoillani,ja aamulla vielä enemmän.
Monta kuukautta selvistäpäin.
Katsellen aviomiestä joka juo.
Arvostus siiihen etten juo nolla.Nyt sai ait takaisin vanhan ja turvallsen ryyppykaverin....Olen pahoillani,ja aamulla vielä enemmän.
Vastaukset 12
Vanhimmat
raittius, se kannattaa. Anna itsellesi anteeksi repsahdus ja jatka hyvää raittiusaikaasi. Ei sinulla helppoa ole, jos kaveri ei tue ja lisäksi vielä juo siinä vierellä. Ymmärrän hyvin, että et jaksanut. Sinulla on kuitenkin edelleenkin mahdollisuus yrittää raitistua - tee se, ihan itsesi takia.
Kiitti kun vastasit!
Näin teenkin.uudestaan ja yritän rakastaa itseäni...huoh...Morkis on kova...
on melkein enemmän sääntö,kuin poikkeus,että se pysyvämpi raittius lähtee menemään vasta useamman sudenkuopan jälkeen.Pettymyshän on aina hirvee ja morkkis karmee "radalle" lähdön jälkeen.Mutta kyllä se siitä.
Itselläni meni ensimmäisestä A-klinikka käynnistä tähän nykyiseen useamman vuoden raittiuteen parikymmentä vuotta.
Siihen väliin kuuluu vuosia klinikalla käyntiä ja tosi monta repsahdusta.Kuukausia erilaisia hoitopaikkoja ja aina oli takana se jokin "maaginen" neljän kuukauden raja,kun piti taas lähteä kentälle.Lopussa vaan vauhti kiihtyi ja alko tulemaan mukaan sairaalatkin siihen samaan hullunmyllyyn.Työtähän ei tietenkään voinut edes ajatella.
En pistänyt kovinkaan paljon vetoa ,että joskus vielä selviytyisin.Toivoin tietenkin,mutta mahdottomalta se tuntui silloin.
2000-luvulle tultaessa olin jo ihan varma,että ei muuta kuin arkkua naulaamaan.Koko ajan meni kovempaa ja kovempaa.
Taas hoitoon (suoja)työpaikan käskystä,kuukauden päästä pihalle ,kolme kuukautta selvänä ja viimeinen reilu vuoden "rallin" loppusuora päälle.
Sen vuoden jälkeen olinkin ihan enemmän zombin kuin ihmisen näkönen.Mutta jotain oli alkanut itää tuolla mielessä viime laitoskerralla ja rupesin järkkäämään itseäni uudelleen sinne.
Pääsin,olin kerralla 3 kuukautta ,onnistuin saamaan juonesta kiinni ja nyt ollaan tässä.Seitsemäs vuosi täyttymässä.
Nyt minulla on oma mieli ja koti,työpaikka,kavereita ja mahdollisuudet tehdä ihan mitä mä itse lystään viinasta välittämättä .
Kaiken sen vanhan jouduin(?) vaihtamaan pois ,vaan mitä siitä?Joka aamu ja päivä on uusi seikkailu itsensä ja raittiin elämän kanssa.
Joten TSEMPPIÄ ja kaikkea kaikille tämän raittiin elon tie valinneille
Alkoholi palaa pois ja palaa sinäkin *kentältä*.
Eipä sitä morkkista tarvitse murehtia, menee ohi.
Vaihda ajatus = tästä hetkestä eteen päin raittiina. Hetki kerrallaan.
Suosittelen, että menet ryhmään (ellet jo ole), jos tunnet, että kaipaat seuraa, missä voit puhua avoimesti.
googlaa aasuomi ja etsi lähin ryhmä. Naisten ryhmiäkin on olemassa. Tai alanon.
Parasta mahdollista vointia tähän päviään! :)
Unohtui --> ETÄHALAUS täältä. Voimaa!
Tämä niin tuttua jo.Nyt kipristelen...Mies aloitti jo aamusta,itken ja katson vierestä.Ja ihmettelen,kumpi on rakkaampi minä vai alkoholi.Ja kumpi minulle on rakkaampi,mies vai alkoholi....Vai rakastanko itseäni niin paljon että lähden...
Mieti mitä todella elämääsi haluat?
Sinun elämästäsi on kysymys.
Toimi sen mukaisesti. Pyydä apua, jos apaua haluat.
Voimaa.
A
Rakasta itseäsi niin paljon että yritä ponnistella! Tässä samassa veneessä olen minäkin ponnistelemassa.
Kirjoitin tänne pari päivää sitten ja olen saanut niin valtavasti tukea ja vahvistusta että olen kuin eri ihminen. Jos vain voin itse olla jollekin tukena niin mielelläni sitä olisin.
En osaa neuvoa lähtemään enkä olemaan lähtemättä. Mutta minulle jo kaksi päivää ilman jokapäiväistä tissuttelua on antanut uudet silmät katsella maailmaa. Ja nyt vielä kun sain mieheni tuekseni. Voi kun sinullakin olisi joku läheinen tukena jos miehestä ei siihen ole! Me tällä palstalla kuitenkin haluamme että pääset tuon morkkiksen ja repsahduksen yli ja huomaat miten elämä voi jatkua hyvänä. Minulklakin vielä varmasti on niitä repsahduksia edessä, mutta aion päästä niistäkin yli.
päättänyt, että repsahduksia tulee?
se menee näin, että repsahdus on holistin paras selitys juomiselleen itselle ja muille.Voi juoda milloin vain kun repsahtaa, eli aina uusi alku ja päiväkerraallaan valmistellen alitajunnassaan repsahdusta.
Ja toivon ja yritän että ei tulisi. Mutta yritän vain sanoa etupäässä itselleni ja samalla toisillekin jotka saman ongelman kanssa kamppailevat että repsahduksia voi tulla mutta ei pidä antaa periksi! Toistaiseksi oikein hyvä olla. Selvänä.
pätkii tuskin olit monta kuukautta raittiina edellisetä repsahduksesta on vain lyhyt aika.