Itse olen pelkkä luuseri. Aivan eri liigaa. Tiedän ettei hän tule koskaan rakastumaan minuun, joten olen epätoivoinen.
Tätäkö se rakkaus on? Vihdoin kun opin tuntemaan sen, niin se onkin pelkkää sydämen hidasta kuolemaa?
Ei taida tähän olla mitään keinoa, ei mitään konstia millä saisin takaisin mielenrauhani, minkä kadotin vuosia sitten.
Tätäkö se rakkaus on? Vihdoin kun opin tuntemaan sen, niin se onkin pelkkää sydämen hidasta kuolemaa?
Ei taida tähän olla mitään keinoa, ei mitään konstia millä saisin takaisin mielenrauhani, minkä kadotin vuosia sitten.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ainakaan mulle, tästä ainakin olen varma =)
ettei hän tule koskaan rakastumaan sinuun? Minäkin olen aika epätoivoinen, kun olen mennyt rakastumaan mieheen, jonka tunteista minulla ei ole harmainta aavistusta. Tätähän se rakkaus näköjään on: sydämen hidasta kuolemaa. Minä en sentään menettänyt mielenrauhaani vuosia sitten ja toivonkin, ettei tästä tule vuosien tuskaa. Kamalaa pelkkä ajatuskin!
tuskaa ja kipua seuraamaan niin kauan kuin olen hänen kanssaan missään tekemisissä. Mutta en tiedä kumpi pelottaisi enemmän: elää ilman häntä elämässäni ollenkaan vai elää, hän yhtä osana elämääni, ja katsoa vierestä kuinka hän rakastuu johonkuhun.
Siksi tämä onkin yhtä epätoivoa. Kävi miten kävi, minä saan kantaa särkynyttä sydäntä ajan, mikä tällä yksinäisyyden hetkellä tuntuu ikuisuudelta.
"oman maailmani" kauneinta naista P...aa, jo kymmeniä vuosia.Aina kun näen vilaukselta tulee voimakkaita tunteita, niin että pusuja vaan P:lle t:J
"Tiedän ettei hän tule koskaan rakastumaan minuun"
Jos olet noin päättänyt, niin se kyllä tulee viemään mahdollisuuden muilta vaihtoehdoilta.
Olis kyllä ihan hauska kuulla, mihin sinun tietämisesi perustuvat... luultavasti omiin pikku kuvitelmiisi, ei mihinkään todelliseen. :(