Kertokaapa kokemuksianne häistä, jotka ovat jääneet mieleenne hienona ja ainutlaatuisena kokemuksena (omia häitä ei kelpuuteta mukaan, koska ne varmaan aina tuntuvat hääparin mielestä aivan ihmeellisiltä). Minä en muista yksiäkään sellaisia vaikka olen kymmenissä häissä ollut. Mielessä on vaan satunnaisia kuvia jonotuksesta, hikipisaroista, riisinheitosta, sadoista vieraista ihmisistä, mukahauskoista leikeistä, kiusallisen nolottavista puheista, mansikkakakuista, just-married-autoista vaaleanpunaisine sydämineen jne. Vuosien jälkeen on vaikea muistaa yksittäisiä häitä että mitä siellä puhuttiin tai tehtiin, kaikki on yhtä ja samaa, vaikka jokainen morsian on sydänverellään rakentanut "perinteiset, mutta omanlaiset" häänsä. Jokseenkin surullista...
Unohtumattomat häät
tuleva morsian, ehkä
3220507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kuten jo itsekin kirjoitit sadoista vieraista, oma paras hääjuhlakokemukseni on ainakin ollut lähipiirissä pienellä vierasmäärällä juhlitut häät. Vieraita oli vain 30-40.
Tunnelma oli tutussa porukassa katossa ja tarjoilukin jatkui aina seuraavaan päivään. Juhlat mentiin aivan oman persoonallisen kaavan mukaan. Pari luki toisilleen itse kirjoittamansa vihkivalat pienessä puistokappelissa. Juhlat pidettiin maaseutukartanossa johon vieraat myös parin kustannuksella majoitettiin. Ylellistä ja persoonallista!
Surkein hääjuhlakokemus on ollut hotellihäät sadalle vieraalle, maksullinen viinatarjoulu ja YKSI baaritiski!! Juhlat jatkui ympäri kaupunkia lähikuppiloissa. Olihan vain tyypillinen lauantai-ilta monille.
Häät, joissa morsian oli pukeutunut itse tekemäänsä asuun.
-Häät, jossa sulhanen esitti morsiamelle itse tekemänsä laulun ja säesti kitaralla.
-Häät, joissa oli karaoke
- Häät, joissa morsian ja sulhanen eivät saaneet silmiään irti toisistaan, kun olivat niin rakastuneita.
-Häät, joissa morsiamella oli mielettömän upea kukkakimppu. Sellaisen haluaisin itsellenikin. Ainakin halusin silloin.
Häät, jossa morsiamella oli mielettömän upea huntu
Häät, joissa yksi pikkutyttö lauloi upeasti.
Häät, joissa yksi sukulainen lauloi kirkossa upean yksinlaulun
Häät, joissa tanssiittiin ladossa
Häät, jotka pidettiin sulhasen vanhempien kotona
Jne. Jne.
Ystäväni häät jäivät mieleen kauniina kokemuksena. Juhlat ja vihkiminen olivat omassa puutarhassa ja seremonia oli yksilöllinen itse suunniteltu papin kanssa keskustellen, eikä liian pitkä. Perinteisiä hääleikkejä ei ollut eikä rasittavia puheita. Kaksi läheistä lausui vapaamuotoisesti muutaman sanan ilman mitään pönötystä. Hääpari ehti seurustella juhlan aikana kaikkien vieraiden kanssa hetken, vieraita oli noin 100. Tarjoilut haettiin itse seisovasta pöydästä. Ystävien toimesta oli kaksi musiikkiesitystä ja lopuksi tanssit siinä puutarhassa, sää oli onneksi aurinkoinen ettei tavinnut olla sisällä ollenkaan. Hauskaa oli kaikilla. Jos ja kun itsellä on joskus häät, niin haluaisin yhtä viihtyisät.
on mielestäni kaunis ja mieleen jäävä.miksi kutsua puoli sukua.yleensä leikkejä on häissä liikkaa.kyllä isommallekin porukalle saadaan hauskat juhlat, mutta se vaattii suunnittelun ja harkinnan.
myös morsiammen ryöstö,vaihteluksi vois ryöstää anopit tai appiukot.
...voi myös ryöstää, tai miksei vaikka kaason...
Pitäiskö tempaista muutamissa tulevissa juhlissa? ;)
kannattaa kokeilla.
Imatralla jossain funkiskirkossa. Paikalla vain hääparin 3 lasta, minä heistä yhtenä, ja todistajina paikallinen tuttavapariskunta (hääseurueen ainoat paikallisasukkaat, isälläni tosin oli joskus ollut liiketoimintaa Imatralla). Hääjuhlat Imatran Valtionhotellissa hyvällä ruoalla ja juomalla. Ei leikkejä, ei prinsessapukuja, kaunis ja lämminhenkinen tilaisuus, jossa kaksi kertaalleen jo eronnutta nelikymppistä meni naimisiin.
Kuten tämän vastauksen otsikosta näkee, ero tuli näinkin asiallisten häiden jälkeen, mutta kukas sitä naimisiinmenopäivänä fundeeraisi. Ei mitään myötähävettävää niissä häissä kuitenkaan, toisin kuin eräissä muissa häissä joissa olen joutunut räytymään.
Olet kyllä harmittavan oikeassa...
Mieleeni tulee lähes kaikista häistä jotain noloa. En ihan heti muista häitä, jotka olisivat positiivisesti erottuneet muista häistä. Totta on myös, että pienet häät ovat jääneet mieleeni kauniina ja aitona tilaisuutena. Olen ollut kerran häissä todistaja ex-mieheni kanssa ja meillä oli mukana vain pieni tyttäremme. Kappelissa vain me kolme vierasta, tunnelma kaunis ja aito, tilanteen herkyyden voi aivan aistia.
Harmillista... Joku kuitenkin väittää, että häät eivät ole kaupallistuneet?!?!
Säälittävää touhua.
Panosta ohjelmaan. Hyvä ohjelma takaa sen että vieraasi viihtyvät ja häät jäävät mieleen mukavina.
Rehellisesti sanottuna olen kärsinyt joissakin häissä, häät ovat olleet yhtä odottamista ja jonottamista. Olen odottanut sitä että kehtaan lähteä kotiin.
Ole rohkea ja jätä viinakset väliin tai tarjoa vain ruoka juoma tai korkeintaan kaksi.
Häissä ei oikeasti ajatella vieraita. Jos vieraita ajateltaisiin, kutsuttaisiin sen verran vähän ihmisiä paikalle, että paikalle kutsutut eivät joutuisi kohtuuttoman paljon jonottamaan ja raitis ilmakin riittäisi suurelle joukolle paremmin. Vieraat pitävät yleensä häiden tärkeimpänä antina hyvää ruokaa, joten siihen kannattaisi satsata, vaikka se maksaakin. Jos vieras saisi valita, niin uskon että hyvin harva ottaisi mitään hupileikkejä ohjelmaan, samoin ei myöskään kiusallisia perinteitä kuten sukkanauhan kiskominen morsiamen hameen alta bestmanin heitellessä tuhat kertaa kuultuja härskejä kommentteja tai morsiamen-sulhasen-anopin ryöstö. Itse toivoisin häiltä hyviä puheita, musiikkia, laulua ja tanssia ja seurustelua hyvien ystävien kanssa.
Niin ja miettikääpä vielä sitä, että kummassa tapauksessa häävieras tuntee itsensä enemmän tervetulleeksi ja tärkeäksi ihmiseksi hääparille -silloin kun hän on yksi 200:n joukosta vai yksi kahdestakymmenestä? Vastaus lienee sanomattakin selvä, mutta kuten sanottua, kukaan ei ajattele asiaa häävieraiden kannalta...
Raitis ilmakin riittäisi pienelle joukolle paremmin.
hyvä puhe, riittää ohjelmaksi kun se on napakka,hauska ja sen esittäjä osaa homman.lopettakaa tuo turhan ylenpalttisen leikittelyn homma.liika on liikaa
Tässäpä mulla oikeen ongelma!
Tuleva anoppini tahtoo sotkee kaikken häihini liittyvän. Pukuni ei kelpaa, kukat kimpussani ja koristeet pöydissä on väärät hänen mielestään, Menu ja kakku on väärät hänen makuunsa, liian pienet häät vieraita kutsuttu 4 kertaa eenemmän mitä minä ja tuleva mieheni halutaan,kirkko oli väärä sekin vaihdettiin, kaikki mitä minä morsiammena ehdotan on vaan väärin. Anoppi haluaa asiat aivan toisin kun minä. Minun hääni mutta anoppi säätää kaiken haluamallaan tavalla....... Tuleva morsian on jo nyt hermorauniona tulevan anopin kanssa. Että hääjärjestelyt sitten on ihania.........
Mielestäni jos lähtee tuollaiselle kompromissilinjalle anopin kanssa, lopputulos on, ettei kumpikaan ole tyytyväinen häihin. Pitäisi miettiä, mitä itse haluaa häiltään, ja kutsua sinne sitten anoppi vieraaksi.
Juhlista pitää tehdä oman näköiset, että ainakin itse olisi tyytyväinen, ei niin että äiti / anoppi / joku muu määrää mitä tehdään...;)
Meidän häihin tulee noin 40 ihmistä ihan meidän lähipiiristä. Suunnittelemme ja kustannamme mieheni kanssa häät itse.
Pieni on aina kaunista ja säästyy siinä myös rahaakin.
Meille tulee rennot ja vappamuotoiset häät ei mitään istumapaikkoja eikä muutakaan hössötystä.
Rentoa menoa...
Anoppia ei kannata sotkea hää valmisteluihin ! Se on teidän päivä ei muiden ! Juhlasta pitäisi tulla teidän näköinen ja hääpäivästä sellainen mitä ilolla muistella vielä kiikkustuolissa vanhoina. Eikä surra sitä kun häät oli jonkunmuun mielen mukaan tehty !!!
Meilläkin anoppi yritti tulla säätämään järjestelyjä, mutta silloinen tuleva mieheni ilmoitti äidilleen, että hän on vieras ja häät ovat meidän, jos ei miellytä niin on parempi jäädä kotiin.
Kaunis kiitos miehelleni siitä, että hän oikeasti halusi meidän juhlien olevan meidän ja piti äitinsä riittävän etäällä järjestelyistä :)
että mieheni sanoisi että meidän juhlat ja meidän järjestämällä tavalla ja hänen äitinsä on vieraana.
Itse arvostaisin tuhat kertaa enemmän esim. pieniä, kahvitarjoilun varaan laskettuja "kotihäitä" kuin näitä vuokrataan seurojentalo ja juhlitaan 300 ihmisen kanssa..
Tuntuu kuin ihmiset eivät uskaltaisi järjestää pienen budjetin häitä. Vai johtuuko se siitä, että naimisiin menevät ovat vielä niin nuoria, etteivät rohkene erottua massasta? Pitää olla kaikki suurta, videotykkejä, joilla seinille heijastetaan (tyhmiä) polttarikuvia.. Ja tietysti niitä LEIKKEJÄ, voi herravarjele.. Joihin kukaan ei halua osallistua ja joista kukaan ei pidä, mutta auta armias, jos niitä EI ole - tuntuu olevan mahdottomuus nykypäivän morsiamille.
Ihmiset rikkovat välinsä (vrt. kuulut morsian - kaaso -kissatappelut) moisen vuoksi, yhden päivän elämässä.
Vanhempani häät olivat tällaiset: kahvitarjoilu sulhasen vanhempien kotona vihkimisen jälkeen. Hääaika oli marraskuu. Minusta se on aina kuulostanut mukavalta. Itse alistuin - olin nuori ja HÖLMÖ, vasta 20 v. - sulhasen vanhempien toiveeseen isoista häistä ja kadun sitä kyllä. Jos nyt menisin naimisiin, niin EN VARMASTI alkaisi järjestää mitään kalaaseja.
ja hääjuhlat Härmän kuntokeskuksessa maagisena päivänä 07.07.07. Kirkossa läminhenkisen vihkimisen suoritti sukulaispappi ja lopuksi kaikkien yllätykseksi lauloi sulhasen isä kitaran säeystyksella "hymnin rakkaudelle" kirkon lehteriltä. Laulu aiheutti varsinaisten kyynelhanojen aukeamisen naisvierailta, tosin kyllä miehetkin nieleskelivät silmät kosteina.
Hääjuhlat olivat tanssin ja erilaisten leikkien merkeissä, myös sulhanen lauloi morsiammelleen kauniisti, myös morsiammen vanhemmat lauloivat hääparille. Bändi oli hyvä ja ammattitaitoinen ja musiikkia oli laidasta laitaan ja bäbin tauolla oli vieraitten mahdollisuus laulaa karaokea. Yleisesti ottaen ihmiset nauttivat niistä bileistä ja juhlinta jatkui pitkälle aamuyöhön. Nuorille aikuisille oli varattu jatkopaikka alueella sijaitsevalle mökille ja bileet jatkuivat aamun koittoon ja hauskaa oli.
Et halua kommenttia "omista häistä" ja silti haluan kertoa juuri meidän häistä koska vieraat jälkikäteen ovat juhlia kehuneet riittävästi ja juhlamme olivat hieman erilaiset kuin "perinteisesti" ajatellaan / toteutetaan. Juhlamme pidettiin maalla, jossa luonto rehotti valtoimenaan ja sillä tavoin suurin osa "koristelusta" hoitui itsestään. Kun vieraat saapuivat, he saivat puukupposet (johon sisälle laitettiin kertakäyttömuki), jossa oli naru (jotta kupposen sai kaulaan roikkumaan ja se näin pysyi matkassa koko juhlan ajan), kupposen sai viedä muistona mukanaan. Kupposesta juotiin niin alkoholittomat kuin alkoholilliset juomat sekä kahvi tee. kertakäyttömukin toki sai tarvittaessa vaihtaa. Ruokana meillä oli rosvopaistia ja lohta montussa kypsennettynä sekä keitetyt uudet perunat ja kasviksia uunissa kypsennettynä lisukkeina kurkkua ja tomaattia sahalaitaisena palana patonki ilman muita höysteitä. Nämä ruoat syötiin isoilta päreiltä käyttäen puuhaarukkaa ja -veistä. Ruoka haettiin montusta yhdessä vieraiden kanssa ja tarjoiltiin ulkona. Hääkakkuna meillä oli hyydykekakku, jonka ohje löytyy marianneraepussin kyljestä. Kakku on maukas sekä helppo ja nopea tehdä eikä tule kermahässäkkää niin kuin "perinteisessä" kakussa. Kakun lisäksi oli kahdenlaista keksiä tarjolla. Tarjoiluastioina oli pienet päreet. Tarjoilu sinällään oli melko vaatimaton, mutta vieraat pitivät sitä runsaana, maukkaana ja erikoisena.
Meillä ei etukäteen aikataulutettu ohjelmaa vaan tekemiset pidettiin mielessä ja tarpeen tullen (jos väki näyttäisi kyllästyneeltä) niitä alettaisiin toteuttamaan. Hanuristipariskunta oli meillä soittamassa (ikäänkuin taustamusiikkina). Leikeistä ehdoton suosikki oli kurkkuviesti eli kaksi joukkuetta ja kurkkua kuljetettiin sovittu reitti jalkojen välissä ja se annettiin seuraavalle ilman, että siihen käsin koskettiin. Toinen mielenkiintoinen leikki oli pullon korkin avaus eli on kaksi keppiä ja molemmissa käsien puolella auton peilit ja selän taakse menevällä puolella toisessa kepissä avaamaton pullo ja toisessa korkin avaaja. Peileistä katsomalla pitäisi saada pullon korkki auki ja siitä oli palkintona konjakkipullo. Yksi vieraista sai korkin auki ja sai konjakkipullonsa (sellaisen ihan minipienen, joka myös herätti hilpeyttä). Hääkimpun ja sukkanauhan heitto tietysti kuului ohjelmaan. Suunnitelmissa oli runsaasti muutakin ohjelmaa, mutta aika kului kuin siivillä eikä muita leikkejä ehditty toteuttaa. Sitten vielä ... puuliiterissä oli halkopinossa viinapullo (joka ikään kuin kuuluu maalaisjuhliin?!) ja se oli varmaankin muutamalle kohokohta (ei niinkään juomisen vuoksi vaan kun sitä pääsi toteuttamaan hieman tavanomaisesta poikkeavalla tavalla).
Juhlat olivat onnistuneet niin vieraiden kuin meidän omasta mielestäkin ... kaikesta vaatimattomuudesta huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi.
Lopuksi ... meidät vihittiin omenapuiden alla kotona tuttavapariskunnan läsnäollessa ja juhlat olivat seuraavana päivänä.
Minuun ei vetoa yhtään tuollainen, että kikkaillaan jollain astioilla. Nuo leikit kuulostivat tyypillisen "hauskoilta", en haluaisi olla paikalla kun sellaisia viritellään. Muuten maalaishäät ovat yleensä parhaasta päästä. Musiikkipuoli kuulosti tosi kivalta ja "salapullo" myös.
Hei!
Tekstini tarkoitus ei ollutkaan "vedota" vaan kertoa ideatasolla juhlistamme eli ideoita saapi vapaasti käyttää sikäli kun omannäköisekseen asiat kokee. Ruokailuvälineet eivät olleet (tai ainakaan tarkoitus ei ollut) olla kikkailukeino vaan ympäristöön ja tyyliin sopiva juttu ja ennenkaikkea meidän vieraiden tyyliin sopiva asia sekä jotain tavanomaisesta pokkeavaa. Voisihan sitä ajatella vaikkapa posliiniastioita vastaaviin pippaloihin...?!
Sitten kun omia juhliasi/juhlianne järjestät/järjestätte niin se on varmaan aika haastava asia kun olet kaikki juhlat jollain lailla kyllästyttävinä kokenut. Toisaalta sinulla on valtavasti tietoa ja kokemusta siitä, mitä et omiin juhliisi halua ja sillä tavoin voit tylsiä juttuja karsia pois jo alkuvaiheessa.
Olen juhlavieraana ollut muutamissa häissä ja joissakin viihtynt hyvin ja joukkoon mahtuu myös sellainen juhla, johon en toista kertaa menisi kun oli niin tylsää ... vähän siihen tyyliin kuin eka tekstissäsi kirjoitit (paitsi ohjelmaa ei ollut laisinkaan).
Riittävän onnellista parisuhdetta toivotan sinulle ja kumppanillesi sekä onnistunutta suunnittelua hääjuhlaa sitten kun sen aika on!
Mirmas
Vastasit aivan ihanasti! ja minusta päreet oli todella hieno ja erilainen idea...kuin piste I:N
päällä maaseutua ajatellen!
- mutta aina ei voi kaikkia miellytää ja
onhan tosiaankin muovikepot ja posliinit keksitty, senkun vaan sekoittelemaan tyylejä...
teidän häissä oisi varmaan nauttinut !
Olin tottavie yllätyshäissä.
Päivä oli erään näytelmän viimeinen näytösilta. Näytöspaikkana oli kesäinen ranta, metsän siimeksessä. Kaunis kesäinen ehtoo oli hämärtynyt jo illan tummuuteen. Järvi liplatti rauhoittavasti tyynessä säässä. Soihdut paloivat polkuja valaisten. Emme osanneet aavistaa mikä tuleman oli.
Meidän mukana olleitten tiedossa oli loppukaronkka näyttelijöille ja näytelmän talkoohenkilöille. Kinkkukiusausta oli mielestämme valmistettu hurjan paljon. Kiiruusti valmistimme salaatit ja asettelimme tarjolle, juomia ja patonkeja unohtamatta. Täytekakku ja kahvit.
Oletimme meille pidettävän kiitospuheen ja kiipesimme katsomoon. Kiiteltiinhän toki meitä mukana olleita.
Sitten, sitten kajahti kaunis ihana laulu kesäyöhön. Laulajana oli eräs miesnäyttelijä. Ihmettelimme miksi kuvaajat edelleen kuvaavat, vaikka näytelmä oli jo kauan aikaa sitten loppunut.
No, sehän selvisi tuota pikaa. Laulajan laulaessa näyttämölle asteli hääpari, näytelmän ohjaajat :) Se oli täydellinen yllätys. Ainoastaan lähiomaiset tiesivät, eivät kertoneet kuitenkaan.
Tilaisuus oli koruton ja kaunis. Erilainen ja jäi mieleen.
Tästä sain idean, tyttäreni vihitään myös samalla rannalla ehkä parin vuoden päästä, koruttomasti, kauniissa luonnon kirkossa. Hän on siihen jo suostunutkin.
Voi, tuo kuulosti täydellisen ihanalta! Tyttäresikin tulee varmaan saamaan hienot häät. Tuollaiset erikoisuudet ovat hyviä, jos vihittävillä on jotain sidoksia kyseiseen paikkaan.
Me olemme päätyneet siihen, että pidämme syksyllä pienet häämme. Kutsumme 12 ihmistä kirkkoon ja sen jälkeen menemme pieneen ravintolaan jatkamaan juhlintaa. Panostamme ruokaan ja juomiin. Ohjelmaa ei luultavasti tule olemaan ellei joku sitten halua yllättää meitä. Viihdymme hyvin ystäviemme kanssa, joten meillä tulee varmaan olemaan mukavaa. Suvulle tiedotamme perhetapahtumsta myöhemmin. Hääyötä menemme viettämään pienen saaristokunnan (tuttu paikka meille) hotelliin lauttamatkan taakse. Siellä odottaa "morsiusviitti" (ei mitään suuren luokan luksusta, mutta taatusti tunnelmallista) ja shampanja-aamiainen huoneeseen.
Tärkeintä on, että me saamme toisemme ja lähimmät ystävät ovat jakamassa juhlahetkemme. Toivottavasti en saa kehitettyä stressiä puvun valinnasta, tarkoitus olisi ettei häistä tulisi harmaita hiuksia kenellekään -edes morsiamelle...
Pienet häät parhaimpien ystävien ja lähisuvun kanssa on suuria häitä lämpimämmät.
Puvun valinnassa otat sen, mikä tuntuu heti silmään- ja päällä hyvältä. Juuri se, mistä itse pidät. :)
Onnittelut Sinulle ja valitullesi näin etukäteen tulevalle elämänmatkallenne. Toivottelee 'anoppi' ja kohta seitsemän lapsen mummu :) ♥
Pidimme häät 25 vuoden yhdessäolon jälkeen. Olemme siis monia häitä nähneet "nuoripari". Meidät vihittiin paikallisen kirkkoherran toimesta vanhassa tunnelmallisessa pappilassa vain kaveripariskunta todistajana. Illemmalla olimme kutsuneet noin 50 lähisukulaista ja parasta ystäväämme "Vihdoin ja Viimein"-pihajuhliin jossa ei laulettu, tanssittu, ei ollut puheita eikä leikkejä. Itse sulhasena pidin tervetuliaispuheen ja siinä oli virallinen ohjelma. Morsiamen kimpunheitto kyllä täytyi suorittaa. Musiikkina 80-luvun hittejä läppärin soittolistalta ja kunnon kajareista. Hyvää ruokaa ja riittävästi kaikensorttisia juomia oli oikeastaan koko ajan tarjolla. Etukäteen oli vähän viilee fiilis, miten ilta sujuu ja miten porukka viihtyy. No illanmittaan porukkaa tuli lisää toisista häistä, yleinen hääpäivä kun tuo yllämainittu oli. Samoin pari muusikkoystävää heittämään parin piisin vanhan kunnon kuokkavieraskeikan täysin sattumalta ja yllätyksenä. Juhlat alkoi iltakuudelta, joku lähti jo puoliltaöin, valtaosa 2...4 aikoihin ja viimeiset sunnuntaiaamulla puoli yhdeksän maissa. Ja jälkeenpäin ollaan kuultu että olivat kivoimmat häät jossa on oltu ja jotka tullaan muistamaan. Tiedä sitten, onko ollut puheet pelkkää kohteliaisuutta - jokatapauksessa meidännäköiset häät jotka sisälsivät kaikki ne elementit, jotka itse halusimme.
Kuulostaa tosi ihanilta häiltä nuokin, varmaan ystävänne viihtyivät ja muistavat hyvän tunnelman!
siitä on nyt kolme vuotta,kun frendi otti ja täräytti naimisiiin. kihloihin pari meni tammikuun lopussa ja jo toukokuussa vietettiin häitä (ja huom!! pari oli seurustellut avioon mennessään vasta vuoden, jotan häitä ei oltu valmisteltu vuosia etukäteen!!)
Hiukan hirvitti että mitähän tästä tulee,varsinkin kun morsian on hyvin temperamenttinen,positiivisesti, ja sulhanen taas rauhallisempi kaveri.
Heti alusta alkaen ihailin sitä tapaa jolla tuleviin häihin suhtauduttiin molempien osapuolten johdosta.
ei turhaa kaakatusta,ei hötkyilyä-asiat hoidettiin ja häistä puhuttiin jos joku niistä kysyi,mutta joka välissä ei oltu kertomassa uusimmista ideoista.
Itse hääjuhla oli mahtava!sattui varmaankin toukokuun ainut todella aurinkoinen päivä siksi päiväksi. Häät alkoivat vasta klo 17.00 vihkimisellä mikä sekin oli kaunis ja hyvin laadittu. kumpikaan pariskunnasta ei kuulu kirkkoon joten tunnelma oli rennompi,mutta silti hyvin arvostava ja kunnioittava-olihan siinä kysymys lupautumisesta kokonaan toiselle.
Häihin ei oltu kutsuttu koko sukua ja naapurin kummien kaimoja,vaan ne olivat pienet ja idylliset-olikohan meitä "vieraita" paikalla noin viitisenkymmentä. Tunnelma oli intiimi ja jotenkin koko juhlan ajan hyvin arvokas. Ohjelmaa ei ollut kuin muutama,tietysti morsiamen isän puhe ja sitten siirryttiinkin musiikkiin,joka sekin oli täysin sopusoinnussa juhlan kanssa.
Olen monesti miettinyt miksi juuri ne häät jäivät niin hyvin mieleen,ja niihin häihin vertaa muita häitä joissa on sen jälkeen ja niitä ennen käynyt.
ajattelin että jos itsellekin vielä joskus tulee tilaisuus saada kauniimpi osapuoli pysyvästi elämäänsä,niin voisin kuvitella järjestäväni jotain tuon tapaista-oman näköiset kuitenkin tottakai!!