Moi
Jos talossa on lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys, jossa vesi lämpiää sähköllä tai vaihtoehtoisesti takkauunilla (eli ilmeisesti jonkinlaisella pannulla kellarissa) niin kuinka vaivalloista tuo pannulla lämmittäminen on?
Kuinka usein pitää talvella käydä laittamassa puita? Riittääkö että illalla pari kertaa ja seuraavan kerran seuraavana iltana pari kertaa eli että parilla pesällisellä lämmitetään koko talo päiväksi kerralla?
Onko tuollainen systeemi jo aivan eilistä vai hyvä olla olemassa sähkölämmitteisen vesikiertoisen lattialämmityksen lisänä?
Kiitos jos ehditte neuvoa.
Jos talossa on lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys, jossa vesi lämpiää sähköllä tai vaihtoehtoisesti takkauunilla (eli ilmeisesti jonkinlaisella pannulla kellarissa) niin kuinka vaivalloista tuo pannulla lämmittäminen on?
Kuinka usein pitää talvella käydä laittamassa puita? Riittääkö että illalla pari kertaa ja seuraavan kerran seuraavana iltana pari kertaa eli että parilla pesällisellä lämmitetään koko talo päiväksi kerralla?
Onko tuollainen systeemi jo aivan eilistä vai hyvä olla olemassa sähkölämmitteisen vesikiertoisen lattialämmityksen lisänä?
Kiitos jos ehditte neuvoa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vesikiertoinen sähkölattialämmitys 696m3 lammitalossa e-suomssa + ilto 440. Uunilla voisi lämmittää talon koko vuoden, talvella päivittäin kaksi pesällistä polttamalla, syksyisin ja keväisin parin kolmen päivän välein. Talvella lattia jää kylmäksi, joten pelkästään uunilla lämmitämme taloa huhtikuulta lokakuulle.
Puita näin tehden menee parisen kuutiota vuodessa, yksi iso mänty siis.
Kohta kun lähivuosina suomi on 100% omavaraistaloudessa reititän lattialämmityksen syöttöputken kulkemaan uunin kautta. Uutta taloa rakentavan kantsii tehdä saman tien, niin saa uunista lämpöä lattiaankin.
sitten se paluuputki kulkemaan uunin kautta koska muuten menee säädöt sekasin.
Näillä tiedoilla on vähän vaikeaa sanoa millainen tuo kellarissa oleva pannu on ja miten usein sitä pitää lämmittää. Kun käyt siellä niin katso vaikka sen tyyppi ja löytyykö sieltä lämminvesivaraaja, normaalisti 1-3 kuution kokoinen suljettu astia johon menee kattilasta putket.
Sinänsä kuullostaa lupaavalle kun kattila on kellarissa, niin se voi olla hyötysuhteeltaan parempi alapalo tai käänteispalokattila, kun savupiippu on niin pitkä että nekin toimivat. Seuraavaksi "huonompi" vaihtoehto on yläpalokattila ja huonoin kaksoispesäkattila jossa toisella puolella poltetaan öljyä.
Jos polttopuut saat omasta takaa hyötyliikunnan voimalla niin suosittelen puun polttamista. Lämmitys ei ole "vaivalloista" ellei sitä koe vaivalloiseksi. Tulen tekoon menee pari minuuttia, puiden lisäämiseen noin 1½-2 tuntia myöhemmin saman verran. Jos automatiikkaa on tarjolla niin peltejä ei tarvise käydä laittamassa kiinni ja latauspumppuakaan sammuttaa (pumpu joka kierrättää vettä kattilan ja varaajan välillä). Kerran viikkoon nuohous ja tuhkanpoisto kestää vartin verran. Varaajassa pitäisi olla sitten vielä kierrukka, joka lämmittää käyttöveden. Kesäaikaan riittää uunillinen parin kolmen päivän välein käyttöveden saamiseksi, "eurotalvina" uunillinen päivässä, saunapäivänä pari uunillista. Kun varaaja on hyvin eristetty niin kesälläkään se liikoja taloa lämmitä.
Mutta näkemättä ei voi yksityiskohtaisia ohjeita antaa. Toivottavasti tämä edes vähän avarsi.
lämmittämiseen vesikierrolle
Tämä on ihan vakava kysymys: mikä on Savumaxin odotettu käyttöikä, ja mitä pitäisi tehdä sitten kun siitä aika jättää (eli jostain korjaamattomissa olevasta kohdasta korroosio kuluttaa puhki)?
Olisi?