Kuullostaako teidänkin mielestä hiukan omituiselta, että mun täytyy käydä punnituksissa, ravintoterapeutilla ja psykologilla. Ja kuulemma jos paino laskee, niin joudun sairaalaan! Ihan älytöntä. Ja mun mitat on 167/58! Ei mun paino todellakaan ole mikään alhainen. Ja täähän on mun oma elämä, oma paino, eikä kukaan voi estää mua laihduttamasta. Tää on vaan niin väärin. :(
Älytöntä!
...
4901
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla oli tavallaan sama juttu. Tai ei ihan, mutta jouduin sairaalaan, kun sydän petti ja mitat oli silloin vasta 167/55!!! Ja olen muuten ollut ruumiillisesti terve, että en ollut ollut mikää sydän vikanen. Elimistö vaan petti. Toisaalta olin laihtunut kuukaudessa vajaa 10 kiloa.
Joku ”saa” laihduttaa itsensä bmi kymppiin ja sittenkin kaikki suunnilleen pelaa ja toisen pettää systeemit lähes normaalipainossa, tästä syystä onkin kurjaa kun anorektikot vertailee painojaan luku – ja silmämääräisesti, vaikka sisäkalut ja psyyke sen määrää kuinka pahasti sairas kukin on.
kuussa vaja kympppi? miten sä niin paljo sait pudotettua?
Álussa söin päivässä vaan kananmunan valkuaisen ja pyöräilin yhteensä 22km, ratsastin puoltuntia ja hyvällä tsägällä tein lenkin siihen päälle vielä. Tota ei kestänyt kuin vajaa viikko. Rupesin ahmimaan ja jätin pyöräilyn pois. liikuin silti joka päivä vähintään tunnin. Usein kaksi. Kaksi päivää peräkkäin pystyin syömään vähän, sitten sain ahmimiskohtauksia, en oksentanut. Liikuin liikuin.. huh.. oon kirjoittanu päivä kirjaa osoitteeseen
http://geocities.com/hakkilintu89/
. Oikeasti se siinä kuukaudessa vähä syöntisiä päiviä oli yhteensä tasan kaksiviikkoa ja ahmimispäiviä kaksi viikkoa.. en tiedä miten laihduin niin nopeasti, mutta siksi sinne sairaalaan varmasti jouduinkin! Nyt taas oon vajaassa viikossa laihtunut 3 ½ kg. Heikottaa jamuljuu ikävästi!