Meillä oli liian paljon aikaa,
tutkia toistemme silmiä aamuisin
katsoa kunnes näki jo pohjalle.
Minä pelkäsin aina,
mitä minussa oli piilossa
Sinä olit kuin lasipohjainen vene,
joka näki kaiken ja kirkkaasti.
Nyt kun sinusta on jo aikaa,
väliimme mahtuu kokonainen talvi
ja minä olen kulkuani jatkanut itkemättä kertaakaan,
minä mietin silti joskus aamuisin:
-Lähditkö, koska et kestänyt salaisuuksiani
vai ajoinko sinut pois, koska en halunnut sinun niitä näkevän?
tutkia toistemme silmiä aamuisin
katsoa kunnes näki jo pohjalle.
Minä pelkäsin aina,
mitä minussa oli piilossa
Sinä olit kuin lasipohjainen vene,
joka näki kaiken ja kirkkaasti.
Nyt kun sinusta on jo aikaa,
väliimme mahtuu kokonainen talvi
ja minä olen kulkuani jatkanut itkemättä kertaakaan,
minä mietin silti joskus aamuisin:
-Lähditkö, koska et kestänyt salaisuuksiani
vai ajoinko sinut pois, koska en halunnut sinun niitä näkevän?
Vastaukset 1
Vanhimmat
runosi sävelessä mikään entisiisi nähden. Tämä on
yhtä kohtalokkaan koskettava - herkkä ja aito
tunteiden ilmaisu.