Minua vaivasivat joskus nuorempana unet. Näin runsaasti epämiellyttäviäkin unia. Koetin löytää ratkaisua uniongelmaani, sillä nämä unet askarruttivat ja huolestuttivat minua päivällä.
Löysin sattumalta kirjan, jossa kerrottiin miten jonkun intiaaniheimon jälkikasvua neuvottiin kohtaamaan unensa. Oliko se Sioux- heimo vai mikä en muista. Heitä neuvottiin hyväksymään kaikki unensa, kohtaamaan ne täysin pelottomasti ja käymään unihenkilöitä kohti. Ei pitänyt missään tapauksessa paeta mitään, sillä se lisäsi pelkoa. Näin intiaaneista kasvoi rohkeita, jotka uskalsivat kohdata vihollisen silmästä silmään. Unimaailman käytös heijastui arkielämään.
Minäpä aloin soveltamaan samaa kasvatusmetodia käytäntöön. Ryhdyin pelottomaksi unissani, vähitellen muistin melkein aina unta nähdessäni intiaanien neuvot kirjasta. Ajoin itse takaa unihenkilöitä, ennen olin ollut takaa-ajettu. Pelkoni vähenivät, kukaan ei enää käynyt päälleni unissa, koska voitin aina. Voitin koska olin täysin peloton. Aloin hallitsemaan uniani.
Ymmärsin lopulta unien logiikkaa, että kaikki mitä näen on omaa itseäni, joten voin sen voittaa ja hallita. Enää unet eivät vieneet havaitsijaa, vaan joskus sattui käymään niinkin, että vein unta mennessäni, suunnittelin sen juonen lennosta ja muutin sen suunnan. Unista tuli viihdettä, hauskaa. Nykyään unet eivät kiinnitä juurikaan huomiota, ne ovat painuneet taka-alalle.
Tällainen minun tarinani unimaailmassa, ehkä se auttaa jotakuta uniensa kanssa painiskelevaa.
Löysin sattumalta kirjan, jossa kerrottiin miten jonkun intiaaniheimon jälkikasvua neuvottiin kohtaamaan unensa. Oliko se Sioux- heimo vai mikä en muista. Heitä neuvottiin hyväksymään kaikki unensa, kohtaamaan ne täysin pelottomasti ja käymään unihenkilöitä kohti. Ei pitänyt missään tapauksessa paeta mitään, sillä se lisäsi pelkoa. Näin intiaaneista kasvoi rohkeita, jotka uskalsivat kohdata vihollisen silmästä silmään. Unimaailman käytös heijastui arkielämään.
Minäpä aloin soveltamaan samaa kasvatusmetodia käytäntöön. Ryhdyin pelottomaksi unissani, vähitellen muistin melkein aina unta nähdessäni intiaanien neuvot kirjasta. Ajoin itse takaa unihenkilöitä, ennen olin ollut takaa-ajettu. Pelkoni vähenivät, kukaan ei enää käynyt päälleni unissa, koska voitin aina. Voitin koska olin täysin peloton. Aloin hallitsemaan uniani.
Ymmärsin lopulta unien logiikkaa, että kaikki mitä näen on omaa itseäni, joten voin sen voittaa ja hallita. Enää unet eivät vieneet havaitsijaa, vaan joskus sattui käymään niinkin, että vein unta mennessäni, suunnittelin sen juonen lennosta ja muutin sen suunnan. Unista tuli viihdettä, hauskaa. Nykyään unet eivät kiinnitä juurikaan huomiota, ne ovat painuneet taka-alalle.
Tällainen minun tarinani unimaailmassa, ehkä se auttaa jotakuta uniensa kanssa painiskelevaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ns voittoja tullut kiusaajista, joskaan ne kiusaajat eivät ole tulleetkaan enää niin usein uniini.
Vaikeuksia on ollut unissani toki, tilanne on voinut näyttää heikoltakin mutta ns ponnistanut ylöspäin/eteenpäin ja uni on kääntynyt voitoksi.