itsemurha on ihan normaali jos on yksinäinen ja haluaisi ystäviä, mutta ei saa niitä ja ei kestä loputonta yksinäisyyttä.
silloin oman elämänsä päättäminen ennenaikaisesti on hyvä ratkaisu, miksi kärsiä loputtomasti, ja jos ei koe tätä elämää elämän arvoiseksi. ja tähän päätelmään on moni suomalainen päätynyt.
tuossa aiemmin keskustelupalstalla oli otsikko en tarvitse ystäviä, tuo otsikko oli minusta kyllä täyttä valetta, kyllä jokainen tarvitsee ystävän vaikka isän tai äidin jonka kanssa jutella, ei ihminen ole luotu yksinäisyyteen.
"yksinäisyys tappaa ihmisen hitaasti ja tuskallisesti"
silloin oman elämänsä päättäminen ennenaikaisesti on hyvä ratkaisu, miksi kärsiä loputtomasti, ja jos ei koe tätä elämää elämän arvoiseksi. ja tähän päätelmään on moni suomalainen päätynyt.
tuossa aiemmin keskustelupalstalla oli otsikko en tarvitse ystäviä, tuo otsikko oli minusta kyllä täyttä valetta, kyllä jokainen tarvitsee ystävän vaikka isän tai äidin jonka kanssa jutella, ei ihminen ole luotu yksinäisyyteen.
"yksinäisyys tappaa ihmisen hitaasti ja tuskallisesti"
Vastaukset 10
Vanhimmat
asiat viedä ihmiseltä hengen (johtaa itsemurhaan) kuin pelkkä yksinään nököttäminen. Esim. yllättävä paljastuminen tutun rakkaan kumppanin uskottomuudesta tai tärkeän työpaikan menetys tai terveyden yleinen heikkeneminen kuten pyörätuoliin joutuminen, jne. Asioita on monia, jotka voi elämässä kusea. Jos joku on tottunut viettämään aikaansa yksin usean vuoden ajan, miksei pystyisi siihen jatkossakin.. vaikka eihän se ole helppoa.
Harvalla on tosiystäviä. Ihan oikeasti. Ihmiset vain esittävät, että heillä olisi loistelias elämä (läheisiä, tekemistä, rahaa jne.), mutta ei se niin ole. Hyvän julkisivun ylläpitämisellä voi vähentää riskiä tulla koulu-/työpaikkakiusatuksi, hyvin minimaalisesti tosin (kiusaamista tapahtuu melkein kaikkialla! toimisipa uhrit miten tahansa).
No pointtini oli, että kaikki me ollaan yksin maailmassa eikä kellekään ole suotu "ikuista ystävää". Jokainen aikuinen joutuu elämään hetkessä ja keräämään siitä voimavaransa jatkoon.Mikään ei ole ehdottoman pysyvää ja varmaa.Se stressaa ja surettaa ja saa ihmisen toisinaan ajattelemaan itsensä tappamista. Mutta se on kuitenkin yleensä ohimenevä vaihe.
Kukaan ei tule olemaan yksinäinen sillä jokaisesta joku välittää.
Mä tiedän sen.
Suomalainen yhteiskunta on mitä on kun terapiassa käynnit ja masennukset on lakaistu häpeän takia peiton alle.
Mutta onneksi näistä asioista puhutaan enemmän ja ehkäpä vielä joskus kukaan ei tule olemaan yksin sillä jokaiselle on se ystävä.
Mä oon ainakin samaa mieltä, koska kukaan ei kestä sellaista h*lvettiä
On tietysti tapauksia joiden on erittäin vaikeaa saada ystäviä tuttuja tms. Siltikin veikkaisin että yli puolet näistäkin kirjoituksista ovat puolittaisia trolleja ja monet yksinäisistäkin omaavat kavereita, tuttuja tms. mutta ne eivät tunnu riittävän... On tietysti sitten huonojakin tapauksia tuolla saralla joilla ei ole ketään...
Eipä sitä oikein itselläkään ole muuta kuin vanhemmat. Vaikeaa tuntuu olevan ystävien saanti. Netin ajattelin joskus tarjoavan loistavan mahdollisuuden niiden hankkimiseen... No periaatteessa näin on. Käytännössä vain ei tuo netissä tutustuminen taida toimia ihan kaikkien kohdalla... Harvemmat vastaavat ja harvat viitsivät olla sen enempää yhteydessä. Jotkut haluavat nähdä heti kuvan ja jos ei satu olemaan juuri sopivan näköinen niin sittenkin loppuu puhuminen... Livenäkin uskoisin olevan helpompaa luoda kontakteja. Tosin omassa tapauksessani sekin tuntuu olevan lähes mahdotonta koska ei ole jo valmiita kontakteja ja muutenkin tilanne ei eole erityisen hyvä...
En silti ajattele itsemurhan auttavan mitään missään asioissa. Ihminen pystyy elämään hyvin yksinäänkin ja tekemään mielekkäitä juttuja. Itselleni riittää erilaiset virtuaalipelit ainakin korvikkeena, tietysti eihän ne mitään ystäviä tms. korvaa mutta kyllä niihin saa pahimman "ahdistuksen" purettua...
Monet eivät myöskään tunnu yrittävän loppuun asti vaan luovuttavat ennen kuin viitsisivät ratkaistakkaan omia ongelmiaan... En oikein ymmärrä edes miksi itsemurha on niin helppo ratkaisu joillekin. Itselleni se ei olisi koskaan helppo ratkaisu. Ei vaikka elämä menisi kuinka pahasti, miltä on joskus näyttänytkin.
Monet tietysti soittavat vaan suutaan ja uhoavat ilman todellisia pyrkimyksiä mutta on tietysti niitäkin jotka pystyvät tekemään sen tuosta noin vain... Siltikin eikö kannattaisi ensin etsiä muutakin tarkoitusta elämältä kuin ne ystävät ja pyrkiä tekemään kaikenlaisia asioita mistä on aina haaveillut vaikka sitten yksinään ja omien mahdollisuuksiensa rajoissa ennen kuin rupeaa tekemään mitään loputonta?
On se aivan totta että ihminen tarvitsee jonkun.. tai ainakin lähes kaikki tarvitsevat.
Aika monet tyypit jotka ovat noin kirjoittaneet ovat yleensä omanneet ystäviä tai heillä on ollut ystäviä. Toisin sanoen se on ollut oma valinta... Tällöin se on tietysti helpompaa. Niillä joilla taas ei ole oikein ketään niin saattavat tottua tilanteeseensa ja saattavat myös ajatella noin, kuitenkin usein hekin valehtelevat... Tietysti parempi olla yksin kuin huonossa seurassa...
Mutta en silti aio päättää päiviäni. Kyllähän se eri asia on jutella äidin/isä tai sisarusten kanssa, kuin ystävien. Mutta jos on ikänsä ollut ilman ystäviä, niin tarviiko niitä ? Tietääkö syntymästään sokea, mitä olisi nähdä ?
Tämä yksinäisyys-palsta vaikuttaa olevan täynnä kauhean ylimielistä ja ennakkoluuloista porukkaa, jotka haluaisivat jonkinlaisen utopistisen täydellisen ystävän mutta eivät kelpuuta kaveriksi tavallisia epätäydellisiä ihmisiä vikoineen.
Näiden tyyppien olisi vain järkevämpää ryhtyä vähemmän ylimielisiksi, ennenkuin mitään itsaria alkavat suunnitella.
"itsemurha on ihan normaali jos on yksinäinen ja haluaisi ystäviä, mutta ei saa niitä ja ei kestä loputonta yksinäisyyttä."
Minulla on juuri toisinpäin. Eli jos ihmisiä on liikaa ympärillä, ei kestä elää. Ihmisiä on liikaa ja täällä ei todellakaan voi elää. Miksi kärsiä näiden tollojen ihmisten keskellä? Yrittää itse elää hyvin, mutta muut ihmiset vain tuhoaa kaiken. Miten jaksaa kamppailla? Eikä tähän mamma auta :), enkä halua olla hänenkään kanssaan tekemisissä.
Häpeän vain olla ihminen...hyi...
samaa mieltä, yksinäisyys tappaa, ja tappaaki mua hyvää vauhtia henkisesti..