Tulipa mieleeni, kun lapsena tein Ulpukanvarresta kaulakorun.
Leikatiin puukolla niin että kuori jäi toiselta puolelta ehyeksi ja tuli semmosta ketjua.
Joka kesä teen voikukista seppeleen ja monet valokuvat on erilaisista tilaneista.
Kaihoisaa olotilaa syystä jos toisesta näin sunnuntaina.
Leikatiin puukolla niin että kuori jäi toiselta puolelta ehyeksi ja tuli semmosta ketjua.
Joka kesä teen voikukista seppeleen ja monet valokuvat on erilaisista tilaneista.
Kaihoisaa olotilaa syystä jos toisesta näin sunnuntaina.
Vastaukset 16
Vanhimmat
veneessä tehtiin. minulle tuli suunnaton ikävä maalle.
Mähän oon eteläpohojanmaalta, niin puukoollahan mä ne väsäsin ja tais olla sellainen Iisakki Järvenpään hedelmäveitsi paras siihen tarkoitukseen.
Ois ihana soudella jossain Lappajärvellä )
Järvisuomalaisena olen huomannut,että hämeessä
niitä järviä riittää ja vaaroja, ellet satu asumaan siellä, teeppä myös hämeen järviylängöille rentukka, lumme ja ulpukka matkoja, lisäksi hämeessä, voit usein nähdä
joutsenia järvissä.
en voisi kuvitella meneväni kivitippuun.
lappajärvi on sellainen lapsuudenjärvi mökkeilyineen ja telttailuineen.
Kyllä näin juhannusta ootellessa järvimaisema tulee peltojen keskellä kasvaneellekkin mieleen.
silmissäni näen joutsenien laskeuvan järveen...
Nyt vanhempana olen rakastunut hämeen luontoon, se kun on ja pysyy vanhanaikaisena , luonnonkasveineen, lintuineen ja varsinkin joutsenineen, hiekkapohjaisia järviä lähes vieri vieressä, ja ihmiset lämpimiä, suosittelen tutustumista hämeeseen, aivan yhtä ihanaa kuin
lapsena voikukkapellolla, päivänkakkaroita polunvarressa, ja koivikon takaa siintää hiekkaranta, illalla joutsenet lipuvat pareittain
auringonlaskiessa... ja mitkä maisemat aivan kuin
hyppäisi -50 luvulle. Suosittlelen
idyllisen paikan...minä vain unelmoin.
hieman eroa. Rentukkahan oli sellainen märillä rannoilla maalla kasvava ruohovartinen keltakukka. Ei siitä kaulanauhaa saanut.
Ulpukka tai meillä päin "lumme" se vedessä lehdet pinnalla kasvava. Tulihan siitä kaulakoru tehtyä naapurin tytölle.
Mutta kun tein samalla tuohisormuksen, tämä 5 v flikka luuli, että nyt ollaan kihloissa ja alkoi suunnitella kirkkohäitä :) Vanhempansa ehtivät väliin, ystävyyttä tuo vain on.
mikshän joitain nimiä aina sekoittaa...toi olikin selventävä tieto, kiitos.
Tuohisormusta en ole koskaan yrittänytkään, sillä sormushommat kuuluu miehille ))
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.tyrvanto.net/kuvia/kuva/kukat/ulpukka.jpg&imgrefurl=http://www.tyrvanto.net/kuvia/kukkia1.htm&h=240&w=320&sz=10&hl=fi&start=4&um=1&tbnid=vzORRf3IBO3WUM:&tbnh=89&tbnw=118&prev=/images?q=ulpukka&um=1&hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&sa=N
Ulpukka ja lumme ovat kaksi ihan eri asiaa. Ulpukalla on keltainen kukka, lumpeella yleensä valkoinen, joillain lajeilla punaista ja kai muutakin väriä.
siemenkodista tehtiin leikki porsaita, tikut vaan jaloiksi, - olivat niin kärsäkkään näköisiä jo luonnostaan..
possut oli niin sööttejä.
Minä en koskaan niihin kukkasiin uskaltanut, kun pappani sanoi että siellä missä ne kasvaa, on iilimatoja. Kattelin vaan niiden kauneutta. Minä olin muuten oikein vesipeto. Mummolan mökin rannassa oli jouhimatoja. Pitkiä mustia, kuin hiuksia. En niitä osannut kammoksua, mutta nytpä alkoi kiinnostamaan, mitä ne semmoiset mahtaa olla.. Tiedätkö sinä?
varmaankin oli.
pelttoihan noi, muttei mene ihon läpi siihen uskottiin ja tiedettiin lapsena.
rentun ruusu?
niistä lumpeista seppeleitä teimme aluksi,
mutta sitten minä en niitä raaskinut ottaa,
kun olivat niin kauniita. Voikukista kyllä teimme
sitten myöhemminkin seppeleitä.
Lumpeita ihailen edlleenkin, ne ovat niin upeita,
kun kelluvat siellä veden pinnalla, tyynenä
valoisana, kesäisenä iltana.:)