heissan!!!!
ajattelin kanssa purkaa tänne pahaaoloani......aamulla piti lähtee töihin...eka tuli kotona sellanen pieni ahdistus,metrossa iski paniikin ensi oireet,yritin kaikin keinoin pitää itteni koossa,mutta julkisissa kulkuneuvoissa jos olen yksin en voi mitään sille että se paniikki vaan tulee,kyyneleet tuli vaan silmistä ja oli pakko hypätä pois ja lähtee takas kotiin....hävettää ja huono omatunto kun jouduin jäämään pois töistä,toisaalata alan jo yleensä iltaisin ahdistua töihin lähtemisestä mutta nyt ekan kerran tuli niin että en päässyt sinne asti.olen syönyt alproxia jo muutaman kuukauden ja koittanut ssri lääkkeitä mutta niitä en voinut syödä.Olen yritäänyt jättää alkoholin käytön todella vähäiseksi n.2 krt kuussa enkä silloinkaan juo itteeni mihinkää kooma känniin....liikuntaa olen taas alkanut harrastaa säännöllisesti ja ruokailu tottumukisakin parantamaan...röökin poltonkin lopetin.....terapiassa käyn 1 krt vkossa.pitkään olikin suht hyvä olo ja tuntui että alan parantua....mutta tänäään se totuus taas iski,ei se paniikkihäiriö oo mihinkään poistunut.....ärsyttää ja suututtaa......muilla saman moisia kokemuksia????
ajattelin kanssa purkaa tänne pahaaoloani......aamulla piti lähtee töihin...eka tuli kotona sellanen pieni ahdistus,metrossa iski paniikin ensi oireet,yritin kaikin keinoin pitää itteni koossa,mutta julkisissa kulkuneuvoissa jos olen yksin en voi mitään sille että se paniikki vaan tulee,kyyneleet tuli vaan silmistä ja oli pakko hypätä pois ja lähtee takas kotiin....hävettää ja huono omatunto kun jouduin jäämään pois töistä,toisaalata alan jo yleensä iltaisin ahdistua töihin lähtemisestä mutta nyt ekan kerran tuli niin että en päässyt sinne asti.olen syönyt alproxia jo muutaman kuukauden ja koittanut ssri lääkkeitä mutta niitä en voinut syödä.Olen yritäänyt jättää alkoholin käytön todella vähäiseksi n.2 krt kuussa enkä silloinkaan juo itteeni mihinkää kooma känniin....liikuntaa olen taas alkanut harrastaa säännöllisesti ja ruokailu tottumukisakin parantamaan...röökin poltonkin lopetin.....terapiassa käyn 1 krt vkossa.pitkään olikin suht hyvä olo ja tuntui että alan parantua....mutta tänäään se totuus taas iski,ei se paniikkihäiriö oo mihinkään poistunut.....ärsyttää ja suututtaa......muilla saman moisia kokemuksia????
Vastaukset 7
Vanhimmat
nii piti viel kysästä että onko joku toipunut ph:sta pelkällä alpratsolaamilla,psykoterapialla ja elämänmuutokislla...kun luin noista pohja lääkkeistä mistä joku sanoi että ilman niitä(ssri:t ym mielialalääkkeet)ei voi lopullisesti parantua.Lääkärini oli kyllä sitä mieltä että voi...mutta mielummin uskoisin jos näin olisi jollekkin oikeasti tapahtunut!!!!
tällähetkellä. Olen ollut tämän ph:n kanssa jo toistakymmentä vuotta tekemisissä ja jos on olotila mennyt yli voimien ,olen pitänyt sairaslomaa vaikkei kelan byrokraatit ymmärrä että voi elää ilman lääkitystäkin. Yli kymmenen vuotta työelämässä mennyt ph:n kanssa melkohyvin ,kun muistaa ettei yritä jaksaa ,vaan elää päiväkerrallaan voimiensa mukaan. On totta että tulee parinviikon masennus jos ei aina kykene siihen mihin "terveet" ihmiset ,mutta tämä elämä on niin lyhyt ettei kannata turhia surra ,vaan nauttii uhallakin jokaisesta päivästä vaikka menisi miten huonosti :)
Hypnoosi yhdistys on oikea osoite. Itse kävin 10 kerran jakson hypnoosihoidossa noin 25 vuotta sitten ja olo helpottui. Nyt silloin tällöin käyn vielä. Auttaa rentoutumaan jo alitajuntaan vaikuttaa rauhallinen ääni.
Tarvin diapameja joskus muuten en mitään.
töistä piti lähteä,taas tänään kesken illan pois.Torstaina se alko:käsistä lähti tunto,sekä jaloista.Raajat puutu,hengitys vaikeutui..sydän hakkasi ja tuli tärinä.Onneksi kuoleman /sekoamisen pelko tällä kertaa puuttui.Lääkäriin päästyäni olin varma että halvaannun!ja se tietysti rupes sitte itkettämään:/Pussi naamalle ja reilu tunti siinä sitten menikin siihen hengitellessä..Nooh,olo oli himmeä jälkeenpäin.Perjantaina jouduinki taas kaivamaan pussin esiin..eikä se oleoikein menny ohi vieläkään.Tänään maanantaina piti taas puotella kuolemanpelossa lekurille.Sain sentään reseptin,määräsi cipralexiä.Sairaslomaa en saanut,mutta toisaalta en olis halunnutkaan,en vielä sillon perjantaina.Mutta nyt rupeaa pelottamaan mennä töihin,uuden kohtauksen pelossa!Monta päivää on menny tämän kamalan sekaisen olon parissa,Valot päällä,mutta ketään ei kotona:) Toivottavasti huomenna olis parempi..Ei kohta uskalla mennä töihin:(
joilla ph oireet hankaloittaa työntekoa toisinaan ,mutta ollaan töissä aina kun jaksetaan kun ei kenenkään tarvitse yli voimiensa yrittää kestää.
aurinkoista kesää sulle:)
Iso kkitos ja halaukset mukaan =) kaikille kannustavista viesteistä!!!
Tottahan se on että päivä kerrallaan on hyvä mennä!!!On vain välillä niin ikävä niitä "terveitä" aikoja,siis aika ennen ph:ta,kun pysty oleen ja elään niinku huvitti,vaikeaa tämä hyväksyminen!!!Ehkä someday!!!!
Mukavata kesää kaikille tasapuolisesti =))
paniikkihäiriöön. Korjaavat kemiaa kohdalleen, voit olla täysin oireeton, eikä tarvitse ottaa rauhoittavia edes silloin tällöin. Suosittelen.