Kamala tarve koko aika kirjoittaa.
Pitäisköhän aloittaa päiväkirja.
Päivät menee selatessa nettiä..
Masennuskeskustelut ja yleistä mielenterveydestä keskustelut tulee kahlattua läpi.
Mitähän tekemistä sitä keksisi tilalle?
Koiran kanssa käyn välillä ulkona ja välillä myllään kukkapenkkejä mutta nyt kun ei ole vara ostaa edes kukkia niin sekin on jäänyt.
Se onkin ainoa harrastus mitä mulla tällä hetkellä on.
Mites te muut jaksatteko harrastaa mitään?Siivota täytyisi mutta ei huvita tai en taitaisi edes jaksaa.
Sen näköinen tämä asuntokin on, onneksi poikaystävä on sen verran ymmärtäväinen että ei edes patista enää tekemään mitään ylimääräistä.
Kuinka monelle siivoaminen on yhtä vaikeaa?
Olen kuntoutustuella ja päivät menee täysin kotona, tekemättä mitään, ihmetellessä mistä saisi voimia. Kuinka moni on sairauslomalla tai vastaavalla masennuksen takia?
Mä hain joulukuussa kuntoutustukea masennus diagnoosilla ja kelalta tuli vastaus, ei myönnetä koska lääkitys parantaa masennuksen...
Lääkitys parantaa masennuksen, voi kun olisikin noin helppoa :)
No nyt olen määrittelemätön psykoosi diagnoosilla vihdoin saanut sen kuntoutustuen, joutuhan tuossa vähän taistelemaankin että sen sai.
Jotakin järkevää täytyisi keksiä tämän netin tilalle, onko ehdotuksia?
Pitäisköhän aloittaa päiväkirja.
Päivät menee selatessa nettiä..
Masennuskeskustelut ja yleistä mielenterveydestä keskustelut tulee kahlattua läpi.
Mitähän tekemistä sitä keksisi tilalle?
Koiran kanssa käyn välillä ulkona ja välillä myllään kukkapenkkejä mutta nyt kun ei ole vara ostaa edes kukkia niin sekin on jäänyt.
Se onkin ainoa harrastus mitä mulla tällä hetkellä on.
Mites te muut jaksatteko harrastaa mitään?Siivota täytyisi mutta ei huvita tai en taitaisi edes jaksaa.
Sen näköinen tämä asuntokin on, onneksi poikaystävä on sen verran ymmärtäväinen että ei edes patista enää tekemään mitään ylimääräistä.
Kuinka monelle siivoaminen on yhtä vaikeaa?
Olen kuntoutustuella ja päivät menee täysin kotona, tekemättä mitään, ihmetellessä mistä saisi voimia. Kuinka moni on sairauslomalla tai vastaavalla masennuksen takia?
Mä hain joulukuussa kuntoutustukea masennus diagnoosilla ja kelalta tuli vastaus, ei myönnetä koska lääkitys parantaa masennuksen...
Lääkitys parantaa masennuksen, voi kun olisikin noin helppoa :)
No nyt olen määrittelemätön psykoosi diagnoosilla vihdoin saanut sen kuntoutustuen, joutuhan tuossa vähän taistelemaankin että sen sai.
Jotakin järkevää täytyisi keksiä tämän netin tilalle, onko ehdotuksia?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Liikunta on hyvä ja kuntouttava asia, jos olet liikuntakykyinen. Harrastuksia on runsaudenpulaksi asti. Selvitä nyt itsellesi ensin se, mistä yleensä olet kiinnostunut, ja ala sitten hakeutumaan ko. asioiden pariin.
Itse vaan selvisin liikunnan ja lääkityksen avulla. Otin liikkumisesta sairausloman aikana "työn" itselleni (ensin nukuttuani uupumusta pois ainakin puoli vuotta) ja elämänhalu palasi sitä kautta. Itse elämän olosuhteissani ei tapahtunut mitään muutosta eli parannus oli korvien välissä, varmaan kemiat oli sekaisin pitkäaikaisen stressin seurauksena.
Ei meinannut kyllä ensin jaksaa mitään, mutta pikku hiljaa vähän kerrallaan kunnon kasvaessa halu liikkumiseen ja kuorestaan poistumiseen lisääntyi. Alkoi vain näkemään kaunista siellä, missä ei ollut ennen nähnyt ja alkoi arvostaa elämää ainutkertaisena kokemuksena. =))) Tieteellisesti on todistettu että liikunnan aikana stressihormonit, adrenaliinit, noradrenaliinit sun muut tasot laskee tai normalisoituu. Eipä ihme, kun kokee sen miten hyvä olo on aina liikkumisen jälkeen ja pitkään seuraavaan päiväänkin asti.
Tsemppiä sinulle, älä anna elämän lipua hukkaan!
Netissä pyörimistä ja muutamia ohjelmia telkkarista.
Koti kuin pommin jäljiltä ja oma hygieniakin vähän niin ja näin, samoin terveellinen syöminen.
Sinulla on sentään hauveli, joka vie sinua edes vähän ulos, itse en siihen aikaan olisi voinut ajatellakaan ottavani vastuuta jostain eläimestä, no nyt on ajat toiset ja erilaista vipeltäjää on vastuullani.
Siivouksesta rupesin selviämään niin, että päätin aamulla tänään pyyhkiä televisiosta pölyt, ei mitään muuta. Pesin ikkunatkin ruutu kerrallaan, joskus tuntui että vedänpä tuon toisenkin samantien eli pienestä on ollut pakko lähteä.
Sinun on todella mietittävä, mikä kiinnostaa tai on ennen kiinnostanut. Koska kukat kiinnostaa, niin pistäydy vaikka kirjastoon ja ota sieltä muutama "selailukirja" kuivakukista tai yrteistä ja katso jos innostuisit.
Anteeksi että elän
Kun olin pieni lapsi
ja tein jotakin mitä en ymmärtänyt,
opin sanomaan "anteeksi"
jotta minua olisi rakastettu.
Kun olin nuori poika
ja halusin kasvaa,
oppia erottamaan oikean väärästä,
opin sanomaan "anteeksi"
jotta minua olisi rakastettu.
Kun olin murrosikäinen
ja halusin tietää kuka olen,
selvittää mitä varten elän,
minut hyljättiin niin monta kertaa
että opin sanomaan "anteeksi"
jotta minua olisi rakastettu.
Kasvoin mieheksi joka tiesi
että tullakseen rakastetuksi
hänen oli sanottava "anteeksi".
Mutta rakkaus pakeni minua
vaikka pyysin koko ajan anteeksi.
Lopulta opin sanomaan "anteeksi että elän"
ja yritin kätkeä itseni ihmisiltä
jotka eivät rakastaneet minua.
Tiesin vain Yhden joka rakasti minua
rajattomalla rakkaudella.
Hän ei sanonut "pyydän anteeksi".
Hän sanoi "annan anteeksi".
Hän näytti minulle että rakastaakseni
että ollakseni rakastettu,
minun ei tarvitse sanoa "pyydän anteeksi"
vaan "annan anteeksi".
Olen ylpeä itsestäni,
en saavutuksistani,
en luonteestani enkä taidoistani;
olen ylpeä olemassaolostani.
Runous ei ole vahva puoleni
mutta en pyydä sitä anteeksi;
kirjoittaessani teen parhaani.
Lukijani, saat anteeksi
jos et pidä kirjoitelmistani;
olet vapaa menemään muualle.
-------------------------------------------------
http://www.healingeagle.net/Fin/Poem1.html
-------------------------------
Minun maailmani
Todella ihana, kaunis runo :)
Runon lopussa. Sieltä löytyy lisää. Tosi hyviä. Pistää mietityttämään kaiken olevaisen tarkoitusta. Oman itsensä tarkoituksia?
"Moi...moi..vaan...?(LAULU)
Tuo ajatus on harhaa.
Kenelläkään ei ole liikaa aikaa.
Vaikka se joskus vaikuttaisikin miltä niin jokaisen
ihmisen aika maan päällä on hyvin rajallinen.
Se voi sitten olla ongelma että miten käyttää
sen rajallisen aikansa maan päällä.
Erittäin hyvin sanottu ja herätti taas tähän todellisuuteen että elämä on todellakin rajallista.
Sairastuin kaksi vuotta sitten sairauteen (en sairautta tässä kerro) jossa on kuolleisuus 10%, silloin oppi kunnioittamaan elämän ainutlaatuisuutta, sitä rajallisuutta ei aina nykyään muista.
Kiitos kun muistutit.
Hienoa että tajusit asian oikein.
Jokainen meistä tarvitsee aina joskus herätyksen todellisuuteen.
SAUAAN, kunei uneta yhtää.(Ps. katso kellonaika)
Kyllä yleensä senjälkeen uni maistuu ilman painajaisia. Todella levollista unta. Kyllä aamulla herää levänneenä, puhtaana ja renoutuneena.
Ts. Kun on tuota aikaa, näin yö´sydämmenä.
Ei oteta paniikiksi?
JUHANNUSVIIKOLLA SAA YÖLLÄKIN SAUNOA:
(Jouluna saa yälläkin syädä)
IHAN LUNALLISESTI ?