Harmittaa, kun jotkut ihmiset ovat niin itseään täynnä, niin "minäminä" -ihmisiä, etteivät huomioi muita ihmisiä lainkaan..
Eräs ihminen, jota näen aina silloin tällöin, on seuraavanlainen:
-ei kysy multa, mitä kuuluu, puhuu vaan ihan koko ajan itsestään
-ei kiittänyt kortista, ei lahjasta (lähetin hänelle joululahjan ja joulukortin, hän tosin ei lähettänyt minulle mitään..)
-ei kysy vierailta, ottaisivatko nämä jotain juotavaa tai syötävää
-poistuu kesken kaiken pitkäksi aikaa juttelemaan kännykkäänsä ulos, vaikka paikalla on vieraita...
Onko muilla samaa ongelmaa, eli oletteko törmänneet täydelliseen käytöstapojen puuttumiseen, miten olette ratkaisseet asian? Ko. henkilöä en voi lopun ikääni vältelläkään, hän on kuitenkin "tutun sukulainen" tavallaan, ja siksi joudun hänen kanssaan tekemisiin aina silloin tällöin..
Eräs ihminen, jota näen aina silloin tällöin, on seuraavanlainen:
-ei kysy multa, mitä kuuluu, puhuu vaan ihan koko ajan itsestään
-ei kiittänyt kortista, ei lahjasta (lähetin hänelle joululahjan ja joulukortin, hän tosin ei lähettänyt minulle mitään..)
-ei kysy vierailta, ottaisivatko nämä jotain juotavaa tai syötävää
-poistuu kesken kaiken pitkäksi aikaa juttelemaan kännykkäänsä ulos, vaikka paikalla on vieraita...
Onko muilla samaa ongelmaa, eli oletteko törmänneet täydelliseen käytöstapojen puuttumiseen, miten olette ratkaisseet asian? Ko. henkilöä en voi lopun ikääni vältelläkään, hän on kuitenkin "tutun sukulainen" tavallaan, ja siksi joudun hänen kanssaan tekemisiin aina silloin tällöin..
Vastaukset 37
Vanhimmat
olla Aspergerin syndrooma tai ADHD.
Kaikilla ihmisillä toisten tunteiden ja eleiden/ilmeiden lukeminen ei ole samalla tasolla, vaan empatiakyky voi yksinkertaisesti olla heikompi. Kyseessä ei ole mikään pahansuopaisuuteen rinnastettava asia, vaikka (toiseen suuntaan) ajattelemattomalle voi sellainen tullakin mieleen, pienemmät nyanssit toisten eleistä, ilmeistä ja käytöksestä voi ns. pyyhkiä yli, joten asioita ei välttämättä siten noteeraa ja voi (huomaamattaan) käyttäytyä toista kohtaan loukkaavasti. Tuollainen ei tietysti ole kiveen hakattua, asian tiedostamalla voi siihen alkaa kiinnittää huomiota ja vaikuttaa, mutta kyse on alkujaan ihan syntyperäisestä erosta.
Yksi tyyppi lainasi minulta 250mk, eikä koskaan palauttanut rahoja.
Yksi kaveri lainasi minulta kirjoja, eikä koskaan palauttanut.
Eräälle kaverille puolestaan lainasin muistiinpanojani, hän ei ensin meinannut palauttaa niitä, sitten lopulta palautti -viikko ennen tenttiä- ja sanoi:
-Tästä voi puuttua joitain papereita, ja sivut meni sekaisin kun kopioin niitä, mutta en edes aio osallistua koko tenttiin.
Huh, mistä näitä sikiää?
Olisit tehnyt rikosilmoituksen
ei o viä palauttanu
Vein tutulle lapselle hienon syntymäpäivälahjan, ko. lapsen vanhemmat ovat rikkaita, he eivät ole pitäneet minuun mitään yhteyttä enää syntymäpäivien jälkeen, en ymmärrä, miksi. Olen pienituloinen, silti vein hienon lahjan.
Olisi kait pitänyt olla timantteja, hoh hoijaa.
eräs vanhempi naishenkilö puhuu aina vaan ja ainoastaan lapsenlapsistaan. Hän ei halua kuulla, miten muilla menee. Mielestäni tällainen on järjen köyhyyttä.
kohdella meitä duunareita ihan miten vaan. Tämä on nähty. Yksillä tutuilla minulle sanottiin, ettenb voi istua heidän hienolla sohvallaan farkut jalassa. Tämä vaikka selitin, että farkkuni on juuri pesusta tulleet..
ostamaan rikkaalle mukulalle mitään kalliita vekottimia jo on aikoihin eletty jätä mokomat kermaperseet omaan arvoonsa.
lähtenyt lätkimään kokonaan jos ei sohvalla saa istua! Oliko se sohva kenties valkoinen kun ei farkuilla siinä saanut istua? Uusista farkuistahan meinaan saattaa tulla väriä... Mutta silti, huh. Onko pakko ostaa sellainen sohva joka on noin epäkäytännöllinen...
porschella ajaa, niillä oli tosi kalliita käsinkudottuja mattoja seinillä roikkumassa, jotain 10 000 maksavia rumia ryijyjä, niihinkään ei saanut koskea, epäkäytännöllinen sohva oli ruskea antiikkisohva, ei valkoinen. Mun farkut oli vaaleansiniset, moneen kertaan pestyt, väriä niistä ei lähtenyt, ne oli grunge -henkiset, kuluneet, mutta juuri pesusta tuleet farkut. Vuosi oli 1996.
Jalat olisinkin ottanut alleni, mutta olin ko. sukulaisilla silloin viikon pari kylässä, joten en ihan heti päässyt starttaamaan.
eräs tuttuni on niin pihi ettei tarjoa koskaan vieraille mitään. Muilta hän kyllä pummii tupakkaa ja bussirahaa.
yks tyyppi otti partakoneeni korjattavaksi eikä ole vieläkään palauttanut sitä.
Kun minulle tulee vieraita niin olen kyllä kiinnostunut kuulemaan mitä heille kuuluu, ja kahvit keitän.
Meillä oli kylässä pariskunta kahden pienen lapsen kanssa. Toinen lapsista pudotti maljakon. No, ei siinä mitään, mutta kun vanhemmat eivät edes pahoitelleet tapahtumaa, ei mitään. Naureskelivat vaan, niin se tuntui pahalta, vaikka maljakko ei mikään kovin kallis ollutkaan.
eräs sukulainen kommentoi omilla syntymäpäivilläni (täytin 50 vuotta) mekkoani. Hän sanoi, että mekkoni on kaunis, hoikentava. Outo kommentti, kun en ole ikinä ollut ylipainoinen, ja vaikka olisinkin ollut, niin siltikin kommentti oli mielestäni outo.
kehuskelee rahoillaan ja ostoksillaan, ja kun hän vielä ihan varmasti tietää sen, että minulla ei ole paljoa rahaa, kun olen opiskelija..
maksun hetkellä kutsujan lompakko olikin "unohtu nut" kotiin.
olin hänen synttäreillään, vein lahjan, hän piti lahjasta, otin synttäreillä kuvia, teetin kuvat, postitin hänelle kuvia synttäreistä muistoksi, ja lähetin vielä ystävänpäiväkortinkin, kun ystävänpäivä oli heti syntymäpäivien jälkeen. No, serkkuni ei kiittänyt kuvista/kortista, ei yhtään mitään, hän ei ole pitänyt yhteyttä.
Kuŕja juttu minusta.
kurja homma. Ostin kaverilleni hänen toivomansa pienen valaisimen lahjaksi. Kaverini hajotti heti valaisimen polttimon ja hän ei ole muistanut minua mitenkään, ei pidä yhteyttä, ei soita, ei tekstaa, ei lähetä korttia, ei mitään.
Ei lähetä edes matkalta mitään korttia.
Jo on aikoihin eletty! Kaverini kävi Thaimassa, eikä viitsinyt sieltäkään lähettää minulle korttia.
Mitä tästä olisi pääteltävä?
En ole ollut enää tekemisissä ko. ihmisen kanssa.
itse olen ongelman ratkaissut niin, että lomamatkoilta jne postitan kortin niille joilta itsekin olen kortin saanut
emäntä puhui koko ajan heidän lapsistaan ja siitä miten he olivat viettäneet juhannusta ja grillanneet yritimme sanoa jotakin väliin miten meidän juhannus oli mennyt mökillä mutta emme saaneet suunvuoroa. ei jäänyt kovin hyvä maku vierailusta.
tutulla. Kummastutti kun tämä puhui koko ajan pukamistaan. Kertoili tarkasti kuinka pukamia pitää hoitaa ja eikä siinä vielä kaikki jopa näytti että kuinka kaikki pukama poimut pitää käydä läpi sormella. Lisäksi hän koko ajan väitti että minulla on pukamat puhkeamassa koska korjasin kerran housuja takaa niin että näytti siltä että olisin raapinut takapuolta.
Jälleen kerran sain ystävältäni "tehtävän".
Olen erittäin hyvä tekstaamaan ja niinpä olen monet hänen valokuva-albuminsa tekstannutkin kauniisti.
Sitten vihoviimosen kerran taas kiikutin hänen työpaikalleen uuden albumin, joka nyt sitten oli hänen tyttärensä häistä koottu.
Tekstasin niin hyvin että ylitin tuhat% itsenikin.
Hän ei edes vilkaisssutkaan albumiin vaan äkkiä sen piilotti laukkunsa uumeniin.
Oli tulossa joulu.
Ei joulukorttia, ei kiitosta, ei mitään.
Odotin ystäväpäivään asti, ei mitään.
Jotenkin olin niin kyllästynyt tähän hänen välinpitämättömään käytökseen, hän kuvitteli että olisin palveluksessa seuraavat sata vuotta.
Lopetin täysin yhteydenpidon.
Hän tutustui erääseen naiseen, joka erosi, naisen taloudellinen tilanne heikkeni, hänellä ei ollut pahimmillaan rahaa edes ruokaan. äitini järjesti ystävineen "keräyksen" tälle eronneelle ystävälle, he antoivat avustusta tälle yht. monella tuhannella markalla, järjestivät hänelle huonekaluja, veivät ruokaa ja perustarpeita. äitini meni jopa sossuun eronneen ystävättärensä kanssa, äitini puhui eronneelle ystävättärelleen n. 1000 silloista markkaa, vuosi oli 1993.
No, eronnut ystävätär pääsi pikku hiljaa jaloilleen, löysi uuden suhteen, ja LOPETTI pitämästä yhteyttä äitiini.
Melko katala temppu mielestäni, kun mitään riitaa tms, ei ollut..
Joko on rikos vanhentunut?
rikkoi kännissä yhden lempparilaseistani saunan lattialle, se oli Stockalta ostettu merkkilasi, suht kallis juomalasiksi.
Hän ei pyytänyt soreja, ei korjannut jälkiä, ei korvannut mitään.
Vitutti.
Muuten kaveri oli mukava, tosin.
Ystäväperhe kutsuttiin meille syömään pitkästä aikaa pitkän kaavan mukaan.
Olimme valmistaneet kaiken huolella ja mahdollisimman herkullisesti.
Perheen lapset käyttäytyivät erikoisesti.
Yksi lapsista hoki sylkien ruokaa suustaan: yäks, mitä on jälkkäriksi, mä haluun jälkkäriä!
Toinen jälkikasvusta kiersi asuntoa arvostellen: onpa ruma kulho, rumat tapetit, rumat matot-lällättäen. Lopuksi lapset juoksivat ympäri taloa riidellen keskenään ja hajoittivat koriste-esineitä.
Vanhemmat eivät puuttuneet kertaakaan lastensa käytökseen olivat vaan ihan muina miehinä.
Nykyään kutsutaan sinkkukavereita tai lapsettomia . Riitti hetkeksi aikaa .
Kaverillani hänen kaverinsa meni kännisä kuselle. Luuli kai rappusilta pihalle kusseensa - ei vaan vaatekaappiin.
Sen pituinen se!
Avomieheni sisaren lapset tulevat mummolaansa joka on parinsadan metrin päässä meistä, aina silloin tällöin viikonlopuksi ja silleen. Käytännössä se menee kuitenkin niin että kakarat on meillä aamukuudesta-seitsemästä iltakaheksaan jopa. Syömässä käyvät sentään mummollaan.
Koska meillä on maatila ja työpaikka kotona, niin helppo se on lykätä ne kakarat meille hoidettavaksi. Onneksi eivät oo ihan pieniä enää, 11 ja 8 v.
Saavat kulkea ihan vapaasti missä tahtoo..vaikka meidän navetassa eikä kellään oo vastuuta siitä jos jotain tapahtuu eikä me voida olla koko ajan vahtimassa.
Kivointa tässä on se että kukaan ei oo koskaan kysyny sopiiko meille että tulevat.
vastuuta että ruuan tuotantotiloihin ei pitäisi noin vain päästää ulkopuolisia.
vastapalveluksia.
En huomioi heitä mitenkään. Siitähän suurimman ilon saavat, kun pääsevät muita mollaamaan ja arvostelemaan!
Suomalaisilta puuttuu tavat, ihan täysin!
Ovat vasta hiljattain laskeutuneet puusta alas, eivät oppineet ottamaan toisia huomioon jne.
Tuon huomaa ihan joka ainoassa asiassa, muutamia esimerkkejä alla:
Joka asiassa ollaan: vain minä, nyt heti, minulle kaikki!
Suomalaiset erakoituu muutenkin todella kovaa vauhtia. Ainoa missä enää tietty kansanosa on
yhdessä on kapakat, joissa örveltää se känniporukka.
Ja niihinkin mennään vasta vähän ennen sulkemista ja vedetään nopeasti pää täyteen.
Huoltoasemalla on kyltti: Siirräthät autosi tankattuasi.
Se on todella harva joka sen siirtää, mennään vielä samalla maksamisreissulla myymälän
puolellekin, pelataan vähän jne.
Ihan kuin ei kukaan muu tulisi enää tankkaamaan, ja kun menee sanomaan, niin auta armias sitä
suuttumusta. Periaate on juuri se että minulla on oikeus pitää autoa tässä vaikka viisi tuntia.
Kahviloissa on kyltti jossa kiitetään kun tuo astiat pois.
Kukakohan vie. Ehkä 3 % asiakkaista.
Tykkäättekö te, jotka jätätte kaiken kuin paskan perseestänne, mennä sellaiseen pöytään jossa on
kahvit läikytetty, ei edes astioita tarjottimelle nostettu.?
Itse ainakin pyyhin läikytykseni ja vien astiat telineeseen, kun parhaassa tapauksessa kävelen
sen rullakon ohi ulos mennessäni.
Vessassa ei voida ( miehet ) rengasta nostaa, vaan kustaan sen päälle.
Tykkäätte siis mennä istumaan toisen kuseman renkaan päälle??
Teettekö te kotonakin noin??
Kyllä vaimo siivoaa, joo.
Mielenkiintoista seurata tosiaan suomalaisten metittymistä entisestään.
Nyt on esim. villitys ottaa kebabeista ja burgeripaikoista ruoka mukaan, viimeisin hullutus jo kahvikin mukaan. Ymmärrän että yksi vie monta annosta kotiin / työpaikalle.
Mutta kun ne samat kaksi ihmistä hakee kahvinsakin mukaan, se ei enää mene perille.
Ulkomailla juuri mennään ulos, pois kotoa, tapaamaan muita ihmisiä.
Miksei sitä kahvia sitten keitä kotona?
Itse vaikka en edes kahvista kamalasti välitä, niin menen huoltikselle sen juomaan jo pelkästään
siitäkin syystä että saa tavata tuttuja, kuulee juorut jne.
Markettien kärryihin oli pakko laittaa kolikkopantti.
Ihan itse nämä tapoja omaamattomat porsaat sen on tehneet.
Kärry kyllä jaksetaan hakea kaukaakin, lykätä sitä marketissa lähes tunnin täynnä tavaraa.
Mutta auta armias kun sitä ei enää tarvita, niin siihen se putoaa kuin paska perseestä.
Näin saavat taas nekin kaivaa kolikkoa, jotka muuten veisivätkin kärryn sinne minne se kuuluu.
Vielä ehkä yksi varsin hyvin kuvastava tilanne on suomalaisten matkailu ulkomailla.
En yhtään ihmettele miksi suomalaisille tunnetusti vodkaturisteille nauretaan muualla.
Viime kesän muistona esim. Viru hotellin asiakkaat, kolme suomalaista keski-ikäistä miestä,
ostettu punaiset peruukit ja ne päässä sitten kunnon suomikännit.
Kyllä sai Suomi mainetta oikein perusteellisesti, niin virolaisilta, kuin muidenkin maiden
turisteilta.
Missä muussa maassa te olette nähneet tuollaista porsastelua, sikailua, vailla mitään tapoja jne.
Ja päälle vielä se tyypillinen suomalainen anteeksipyyntö: Oho!
Kaikessa pitää olla sellainen hälläväliä tyyli, oikaistaan missä voidaan.
Mielenkiintoista kyllä seurata, kun ihminen on niin innokas kaikessa oikaisemaan.
Mutta liikennevaloissa jalankulkijana seistään punaisissa vaikka parikin minuutti, kun oomin silmin näkee ettei autoja oli kummastakaan suunnasta tulossa parin korttelin matkalla.
Jos kaikkia muitakin ohjeita noudatettaisiin yhtä kirjaimellisesti. niin maailma olisi paljon parempi.
Älkää sitten ihmetelkö kun vaimo on aina äkäinen, eikä anna.
Hävetkää helvetin omahyväiset porsaat!!
yks mun ei niin hyvä kaveri on aina ajattelemassa itteensä. jos me esim. tullaan futisharkoista ja mennään niille, nii se alkaa heti syömää ja juomaa suoraa mun nenän eessä. se ei kysy haluunko mä vaikka vettä tai yhen pähkinän tai muuta, mut jos meillä ollaan, nii sen "välipalan" jälkee meil ei oo mitää syötävää.
Tähän nyt ainakin olen usein törmännyt, että kännykkä on oikea jumala, jota ei jätetä huomiotta KOSKAAN. Ollaan kuin jotain päivystäviä aivokirurgeja - tavoitettavissa "on oltava" aina ja jokapaikassa. Onhan meilläkin monesti sitä käynyt, että on vieraita ja sitten vieraan känny soi. Ja VIUH! salamana kännyyn kiinni ja selvittelemään kuulumisia naapurin rouvan kanssa .. Mistään tärkeästä ei koskaan ole kyse, kunhan lärpätetään.
Ja sama ilmiö kun me olemme vieraisilla jossakin. Isäntäväen kännyt soivat ja taas tapahtuu se salamannopea tarraaminen kännykkään! Ja juttu alkaa luistaa. Me istumme ja pyörittelemme peukkujamme. Sitten lopulta kun lähdemme, niin voivotellaan että kuinka te JO NYT.. Hohhoi. Ehkä sitä seurusteluaikaa olisi ollut, jos ei olisi tarvinnut roikkua kiinni siinä kirotussa puhelimessa koko vierailun ajan?
Me miehen kanssa itse laitetaan AINA kännykät pois päältä, kun on joku sosiaalinen tapaaminen ystävien tai sukulaisten kanssa.
Toinen "taparike" jonka olen huomannut on tämä, että mennään toisen syntymä- nimi- tms.päiville eikä päivänsankaria muista kukaan. Jutellaan omista sukulaisista, omista ystävistä - päivänsankaria muistetaan vain silloin, kun tarttis kahvikuppiin saada lisää kahvia. Että sitten taas suu kostuu ja voi jaanata kaikki omat, kutsujalle tuntemattomat, ihmissuhteet läpi.
Kaikenlaista olen nähnyt. Kuinka allergisten ihmisten kotiin viedään koirat ja muut karvaturrit pölyttämään... isäntäväki saa etukäteen korjata matot pois ja koiravieraiden lähdettyä seuraa rankka suursiivous, mutta eihän se mitään - nehän ovat "niin suloisia".. Tuntuu kuin lasten ja lemmikkien suhteen olisivat omistajat ja vanhemmat täysin sokeita!
Oma lukunsa ovat tietty nämä vieraat, jotka on kutsuttu kahvittelemaan ja jotka viipyvät.. viipyvät.. ja viipyvät.. Kerran erehdyimme kutsumaan meille pariskunnan, joka otti kaksi (!!!) hiton karvaista koiraansa mukaan ja viipyivät kuusi tuntia. Olihan tosi "kiva" - ei tullut uudemman kerran kutsuttua, vaikka kovasti olisivat olleet tulossa...
Monen kirjoitusta lukiessa tuli mieleen, että mitä jos tapojen puute johtuu siitä, että olette "roikkujia", joista "ystävänne" haluaisivat eroon?
Ellei annettujen esimerkkien perusteella ymmärrä, niin heikkoa on...Jos on tosi ystävä, niin voihan kysyä: miksi käyttäydyt noin?
Eikä halua käydä veljieni kotona, koska heidän vaimonsa eivät ota vanhan ihmisen tarpeita ollenkaan huomioon.
Jos ihminen on ikänsä tupakoinut, voisi hänelle edes ilmoittaa paikan, missä tupakoida.
Itse olen sanonut äidilleni, että tupakoikoon keittiössä ja että saa vapaasti keittää omat aamukahvinsa aamulla herättyään (n. klo 5).
Ehkä sinä ajattelet ,että käytöstavat puuttuvat vanhukselta, mutta mieti uudestaan.
Moni vanhus jättää lähtemättä luoksesi, koska ei tule huomioonotetuksi. Sinun kuuluu taipua vieraasi tapojen edessä. Sillä tavoin osoitat kunnioittavasi vierastasi.
Jos et huomioi, osoitat vain välinpitämättömyytesi.
"Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan"
On itsekkäiden ihmisten tapa olla epäkohteliaita vieraitaan kohtaan.