Jukka-talon eko-toimitus sisältää mm. poistoilmalämpöpumpun (korvaa ilmanvaihtokojeen).
Onko eko-toimitus hintansa väärtti? Mitä eroa on ilmanvaihdolla lämmön talteenottojärjestelmällä ja ivt-poistoilmapumpulla? Onko kyseisten järjestelmien asennuskustannuksissa huimia eroja? Tuleeko ivt-poistoilmalämpöpumppu-järjestelmällä todellisia säästöjä lämmityskustannuksiin.
Onko eko-toimitus hintansa väärtti? Mitä eroa on ilmanvaihdolla lämmön talteenottojärjestelmällä ja ivt-poistoilmapumpulla? Onko kyseisten järjestelmien asennuskustannuksissa huimia eroja? Tuleeko ivt-poistoilmalämpöpumppu-järjestelmällä todellisia säästöjä lämmityskustannuksiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tähän mennessä saatujen vaikutteiden mukaan tulee pienehköä säästöä. Samaa luokkaa kuin tulee tavallisen LTO:n käyttämisellä.
Nyt pitäsi kyllä repiä jostain vuositason vaikutukset. Erään yhdistelmäpumpun myyjä ilmoitti vuosienergiasta tulevan jotain 40-60% luokkaa ilmaislämpönä. Mutta tuossa on 150 m maapiiriä systeemissä. Arvaile tuosta paljonko tulee ilman maapiiriä PILPillä. Aloitan arvailun. 20% on mutuheittoni. Menikö pahasti yli vai ali? Karvalakki-LTO:lla tulee 25% samanlaista "ilmaisenergiaa", mutta sisälle tuleva ilma on lämmintä toisin kuin eräillä PILPeillä.
minulla on 145 neliän talo pilpillä naapurissa 105 neliöö ja suora sähkö. molemmat kulutimme sähköä vuoden aikana lähes tasan 18000kw (pohjois-savo) kummassakaan taloudessa ei erityisemmin sähköä säästetty. uuni lämpesi molemmissa pirteissä talvella joka päivä. Meillä on kuitenkin vielä aina valmis kiuas, kun taas naapuri säästää sähköä puukiukaalla. joten tässä mielessä kyllä säästöä tuli jonkin verran. (molempien talot Jukka-taloja)
naapurilla ei ollut mitään lämmöntalteenottoa eikä ilmanvaihtokojeikkoa lainkaan?
Lämmitysenergian hinnalla suhteeessa sähkön hintaan on tietenkin oleellinen merkitys tuohon kannattavuuteen.
Alkuperäiselle kysyjälle suosittelen, että menet eri laitetoimittajien luo ja pyydät kulutus- ja kannattavuuslaskelmat siten, että vähennät talosi pinta-alasta /tilavuudesta 25%. Näin saat suunnilleen oikeansuuntaiset tulokset ...
Joku täällä kirjoitteli aikaisemmin että hänen kulutuksensa oli joskus 13.000kWh mutta se on siitä hiljalleen noussut ja on nyt 25.000kWh vuodessa... mitään muutoksia lämmityssysteemeihin ei ole tehty, mutta kulutustottumukset ovat ilmeisesti hiljalleen muutteet. Väittäisin että energian kulutuksesta noin 30% vaihtelu selittyy pekästään erilaisilla kulutustottumuksilla.
naapurilla hyrrää ILTO:n ilmastointikone (ilmeisesti Jukka-paketin mukana tullut malli).
On totta, että kulutustottumukset vaikuttavat paljon, mutta naapurin kanssa molimmilla 3 henkinen perhe, eikä kumpikaan tykkää säästää sähköä aivan siihen malliin, että huonelämpö tippuu välillä 20 alapuolelle.
Sukulaismies asustaa 120 neliön kämppää, jossa menee sähköä sähkölämmmityksellä 8600 kw.
Tosin töistä tullessa lämpöä sisällä on 16, joka nostetaan uunia pohottamalla illaksi 22. Ei meikäläisen mukaan mukavaa eikä mielekästä.
1) ei ole
2) mutta ensiarvoisen tärkeää ompi, että lämmönalteenottosysteemi hoitaa ilmanvaihtoilman sissään suodatettuna ja lämmitettynä poistoilman lämmöllä, lämpöpumppu siirtää lämmön vain käyttöveteen, joten asennuskustannusta on paha verrata kun on eri tasoset ilmanvaihtosynsteemit. Mutta kyllä lämmöntalteenotto on parempi ilmanvaihdon kannalta. Saat ilman sinne minne se kuuluukin.
3) ivt:llä tulee säästöä käyttöveden lämmityksessä vain, jos vaihtoehtona on sähkövaraaja. Säästö on maks puolet suoran sähkön kustannuksista. Muista myös tarkastaa varaajan koko, joka pitäisi olla min 300 kuutiota, jotta suihkuvettä riittäisi. Ja lämpöpumpun teho ei aina yksin riitä tämän lämmittämiseen vaan lisäksi tarvitaan kallista suoraa sähköä. Eli säästöä tulee, mutta maksaako se investoinnin ennenkuin lämpöpumppu hajoaa?
koko ilmeisesti on tarkoitettu olemaan 300 kuutiodesimetriä eli litraa.
Lämpöpumpun hajoamisella tarkoitettanenn kompressorin hajoamista. Se ei ole yhtä kuin lämpöpumppu ja on vaihdettavissa oleva kuluva osa.