Voiko varsinainen yhtiökokous päättää korjauksista, jos yhtiökokouskutsussa on yhtenä kohtana että keskustellaan tulevista korjauksista ja päätetään niiden aikatauluttamisesta. Erikseen on mainittu muutama tärkeä korjaus tuleville vuosille.
Myöhemmin saadussa yhtiökokoustiedotteessa sanotaan että yhtiökokoksessa päätettiin että toteutetaan parvekekaideremontti saadun tarjouksen pohjalta ja että hanke toteutetaan vielä tämä kesänä, jos saadaan urakoitsija.
Lisäksi on päätetty rahoittaa urakka lainarahalla ja pantata tarvittava määrä kiinnityksiä lainan vakuudeksi. Yhtiökokoustiedotteessa rahoituksesta ei puhuta mitään.
Kysymys kuuluu että voiko yhtiökokous päättää lainarahaa n. 30.000e vaativasta remontista, ilman että siitä on mainintaa yhtiökokouskutsussa?
Menetteleekö isännöitsijä oikein, koska itse ainakin oletin että kyseessä on pelkästään keskustelu tulevista remonteista. Mihin
isännöitsijästä voi valittaa, jos tässä loukataan osakkeenomistajan käsitystä ja etua.
Onko vastaavia vedätyksiä muuallakin meneillään?
Myöhemmin saadussa yhtiökokoustiedotteessa sanotaan että yhtiökokoksessa päätettiin että toteutetaan parvekekaideremontti saadun tarjouksen pohjalta ja että hanke toteutetaan vielä tämä kesänä, jos saadaan urakoitsija.
Lisäksi on päätetty rahoittaa urakka lainarahalla ja pantata tarvittava määrä kiinnityksiä lainan vakuudeksi. Yhtiökokoustiedotteessa rahoituksesta ei puhuta mitään.
Kysymys kuuluu että voiko yhtiökokous päättää lainarahaa n. 30.000e vaativasta remontista, ilman että siitä on mainintaa yhtiökokouskutsussa?
Menetteleekö isännöitsijä oikein, koska itse ainakin oletin että kyseessä on pelkästään keskustelu tulevista remonteista. Mihin
isännöitsijästä voi valittaa, jos tässä loukataan osakkeenomistajan käsitystä ja etua.
Onko vastaavia vedätyksiä muuallakin meneillään?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei voi etenkään isännöitsijä eikä isännöitsijän esimies taloyhtiön valitsema hallitus päättää em. parvekeremontista rahoituksineen ilman yhtiökokouksen esityslistalla olevaa asiaa.
Tässäkin pitää muistuttaa, että isännöitsijän yläpuolella on aina hallitus eikä toistenpäin.
on virheellinen. Asioista ei voi tehdä päätöksiä, jos tästä ei ole mainittu kokouskutsussa. Eri asia on silloin, jos kaikki osakkeet ovat edustettuina kokouksessa. Päätöstä voi moittia käräoikeudessa, mutta tämän on tapahduttava moiteajan puitteissa. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Löytyykö asiasta mustaa valkoisella, lakitekstiä tms, jolla asian voi ilmaista isännöitsijälle ja hallituksen jäsenille. Heillä ei näytä enää olevan mitään käsitystä että remonttilainaa ei voi ottaa osakkeenomistajien laskuun ihan miten huvittaa.
Aika käsittämätöntä on, jos ainoa paikka osakkeenomistajalle on käräjäoikeus, varsinkin, jos osakkeenomistaja tietää olevansa oikeassa.
Katsopas googlehaku
Asunto-osakeyhtiölaki ja pikatieto sieltä pykälät 47 ja 48!
Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen.
Tietysti, jos halutaan pilkkua viilata, niin silloin pitäisi kutsussa olla myös maininta tuon rahoituksen päättämisestä, mutta kai sinäkin olit siellä kokouksessa ja sait myös suusi auki.
Eikö muka siellä kokouksessa ollut mitään puhetta rahoituksesta?
Toisekseen, mikä sinulla on korjauksia vastaan, jos ne kerran on todella tarpeellisia. Suurin virhe, mitä taloyhtiöt voivat tehdä, on korjausten lykkääminen. Liian myöhään tehty korjaus on aina kalliimpi.
Jos asukkaiden tarkoitus on vain pitää vastikkeet alhaisina lykkäämällä korjauksia, niin se tie on tuhoon tuomittu.
Ja unohda se isännöitsijä, koska isännoitsijä on vain yhtiön "renki", eikä tee mitään päätöksiä taloyhtiössä. Päätökset tekevät viimekädessä asukkaat avaamalla suunsa siellä yhtiökokouksessa. Periaatteessa hallituskin vain toteuttaa yhtiökokouksessa sovittuja asioita.
Pankki vaatii yhtiökokuksen päätöksen ennenkuin myöntää lainaa yhtiölle, samoin kuin hallituksenkin päätöksen.
Nyt olisi varmistettava yhtiökokouksen pöytäkirjan teksti ja sitä ei saa pöytäkirjan tarkastajat hyväksyä mikäli asiaa ei ole ollut esityslistalla.
Nämä nyt pitäisi olla selviä asioita isännöitsijöille ja jopa puheenjohtajille.
As Oy laissa on kyllä kohdat mainittu.
Pankki ei vaadi yhtiökokouspöytäkirjaa, mutta vaatii hallituksen kokouksen pöytäkirjan, missä asia on lopullisesti päätetty. Näin ainakin meillä, kun lainan otimme.
Tietysti asia oli alunperin yhtiökokouksessa päätetty. Siinä pöytäkirjassa oli sananmuotona: "Hallitus valtuutetaan ottamaan lainaa...".
Jos hallitus ottaa vastuun lainasta niin hallituksen päätös riittää, mutta vasta yhtiökokouksen päätöksellä se sidotaan yhtiön ja sen osakkaiden vastattavaksi. Pankki haluaa myös varmentaa päätöksen.
Olen tuo sinun edellä oleva kommentoija.
Pieni korjaus kirjoitukseesi, eli hallitus pelkästään omalla päätöksellään ei voi ottaa pankista lainaa, eli vastaamaan siitä.
Se vaatii aina yhtiökokouksen päätöksen, mutta niin kuin sanoin, niin pelkkä hallituksen kokouksen pöytäkirja riittää pankille. Siinä pitää kuitnkin käydä ilmi, että lainasta on päätetty yhtiökokouksessa.
Olen aika monta rahoituslainaa hoitanut amattilaisena ja aina pankki on vaatinut (onneksi) yhtiökokouspöytäkirjan.
voi vielä viitata asoy lain 35 pykälään.
Samat veijarit muotoilee aina yhtiökokouksen pöytäkirjat eli isännöitsijä ja hallitus.
Onneksi edes joku vaatii yhtiökokouspöytäkirjat nähtäväkseen, osakkeenomistajat niitä ei saa koskaan nähtäväkseen ilman eri maksua ja hallituskaan niitä ei aina näe.
Meidän taloyhtiössä esim. yhtiökokouspöytäkirjat annetaan allekirjoitettavaksi vasta seuraavan varsinainen yhtiökokouksen päättyessä eli kerran vuodessa. Isännöitsijä ainakin säästää aikaa allekirjoituksien aneluilta. Tosi hienoa vai mitä.
Lieneekö olla taloyhtiönne veijareita täynnä? Aika veijarin kirjoittamalta ainakin tekstisi kuulostaa.
Heti akuun niin kuin tuossa aikasemmin on todettu - LAITONTA.
Toiseksi: "saadun tarjouksen pohjalta". Älkää tyytykö isännöitsijän saamaan yhteen ainoaan tarjoukseen. Kunnon kilpailu ja kaikki tarjoukset vähintäänkin hallituksen tutkittavaksi. Isännöitsijä tekee kuitenkin omia sopimuksiaan ja saa ehkä siitä jotain hyötyä. tarjouskilpailun tulee olla osakkeille "läpinäkyvää" ja reilua.
kuinka tärkeä yhtiössä on tuo parvekekaideremontti.
Jos on tärkeä, niin tehkää korjaus
ja maksakaa se.
Koska yleensä taloyhtiöissä jos joku
lakiatunteva osakas haluaa risata ja riitauttaa joka
asian niin mistään ei tule mitään ja mitään ei
tehdä vaikka olsi tarviskin.
Asiaa koskevat laki ja pykälä nimittäin ovat niin
vaikeita maallikoille että pilkunnu**ija löytää aina jonkun
pykälän jolla saa kaadettua asian kuin asian.
Ja kun tarpeeksi risaa, niin yhtiöön ei enää
löydy päteviä isännöitsijöitä eikä porukkaa
hallitukseen, sana kulkee.
Tuokin on koettu, olin hpj monta vuotta mutta
enää en milloinkaan hommaan rupea, oli senverran
pa*ka jobi.
Jos yhtiössä on todella jotain korjattavaa, niin en oikein ymmärrä näitä pilkunviilaajia, jotka yrittävät kaikkensa, että korjausta ei tehtäisi. "Kun se maksaa".
Eivät oikein ymmärrä, että heidän omaa omaisuuttaan siinä yritetään pitää kunnossa. Olen itse ollut kolmessa yhtiössä hallituksessa ja kahdessa yritettiin aina torpata tarpeelliset korjaukset milloin milläkin syyllä.
Ilman muuta on selvää, että lakia pitää noudattaa, mutta ei se järjen käyttökään ole kielletty. Jos jokin asia ei ole mennyt ihan pilkun päälle, niin ei silti ole järkevää estää jonkin tarpeellisen asian hoitamista.
Esimerkiksi kutsu yhtiökokoukseen on sananmuodoltaan epäselvä, niin heti siihen joku puuttuu ja sanoo tehtyä päätöstä laittomaksi, vaikka itse kokouksessa asia on käsitelty oikein.
Onhan se tavallaan laiton, jos ruvetaan pilkkua n********maan, mutta jos asia on oikein ja yhtiökokouksessa käsitelty, niin tässä astuu se terveen järjen käyttö mukaan.
Vai onko valittajien mielestä parempi, että kutsutaan ylimääräinen yhtiökokous koolle ja käsitellän sama asia uusiksi ja aiheutetaan yhtiölle lisäkustannus?
vaivaa yhtiökokouskutsun laatimisessa ja pilkun viilaajat ei pääse moittimaan sinällään hyviä yhtiökokouksen päätöksiä. Periaatteena on hyvä muistaa, että kokouksessa ei päätetä asioista, joita ei ole yhtiökokouskutsussa mainittu päätettäviksi. Tämähän on itse asiassa myös osakkeenomistajien parhaaksi. Tässäkin tapauksessa on aivan eri asia, jos yhtiökouuskutsussa lukee: keskustellaan parvekekaiteiden kunnostamisesta;
vai lukeeko kutsussa: päätetään parvekaiteiden kunnostamisesta ja hankkeen rahoittamisesta.
Hyviä kommentteja tässä ketjussa... kiitokset siitä.
Arvelisin että omakotitaloissa, paritaloissa ja rivitaloissa korjataan yleensä vain ne ikkunat, parvekeovet ja kaiteet, jotka vaativat akuuttia korjausta. Siellä omistajien ääni vielä vaikuttaa jotenkin.
Kerrostaloyhtiöissä päätöksiä tekee yleensä pieni porukka ja silloinkin päätökset on aika lailla isännöitsijän esityksien/tarjouksien mukaisia. Taloyhtiön hallituksiin on varmaan usein pesiytynyt muutama talon asiat parhaiten tietävä, joiden mielipiteisiin ei pysty juurikaan vaikuttamaan, harvemmin edes viitsitään.
Yleensä varsinaiset esitykset yhtiökokouksiin tehdään vasta yhtiökokouksessa ja jos ei pääse paikalle niin jää näiden muutaman "päättäjän" varaan.
Harvemmin taloyhtiön hallitus lähtee edes pyytämään tarjouksia itse, vaikka isännöitsijät ei tunnetusti viitsikään pyytää kuin sen yhden minkä saa helposti soittamalla tutulle firmalle. Useamman tarjouksen pyytäminen nimittäin vaatisi jo tarjouskyselyn ja sehän ei kuulu isännöitsijän normaalitehtäviin.
Kerrostaloyhtiöissä osakkeenomistajat joutuvat siis maksamaan lähes aina turhasta eli hallituksen jäsenet voivat päätöksillään aiheuttaa sen että muutaman huonon vuotavan ikkunan tai parvekekaiteen korjaus voi aiheuttaa sen että kaikki asunnot remontoidaan, koska hallitus on sitä mieltä että ainakin heidän parvekkeet pitää korjata.
Yleensä isännöitsijä pyytää tarjoukset kaikkien asuntojen korjauksesta, harvemmin viitsitään käydä edes läpi kaikkia asuntoja vaikka näin pitäsi ehdottamasti tehdä.
Jos taloyhtiössä on esim. 20 asuntoa, maksaa kolmen parvekekaiteen korjaus kuntoon ehkä 2000e, mutta koska isännöitsijä on pyytänyt tarjoukset aina kaikkien asuntojen parvekkeiden korjauksesta, joka esitellään vasta yhtiökokoukselle, maksaa remontti helposti kaikkiaan lisätöineen 30.000e eli 15-kertaisesti.
Aiemmassa taloyhtiössä, jossa olin hallituksessakin kierrettiin aika ajoin asunnot läpi ja tiedusteltiin asukkaan kommentteja korjausta vaativista asioista. Ne kohteet yleensä aina korjattiin, jotka vaativat korjausta.
Itse kannatan korjausten ennakointia ja paikkojen korjaamista silloin kun tarve on ajankohtainen.
Esim. parvekkeiden osalta on lisäksi ihan eri asia, jos puhutaan eteläpuolen parvekkeista ja pohjoispuolen parvekkeista, mutta sitäkään kaikki ei voi ymmärtää, varsinkin jos oma parveke ei kuulu korjattaviin.
"Myöhemmin saadussa yhtiökokoustiedotteessa sanotaan että yhtiökokoksessa päätettiin että toteutetaan parvekekaideremontti saadun tarjouksen pohjalta ja että hanke toteutetaan vielä tämä kesänä, jos saadaan urakoitsija."
Aivan selvä PROVO. Ensin kerrot, että remontti on päätetty tehdyn tarjouksen perusteella ja sitten toteat, että hanke toteutetaan vielä tänä kesänä jos saadaan urakoitsija. Eihän tuossa ole päätä eikä häntää. Millainen urakoitsija tekee tarjouksen jolla ei ole minkäänlaista tarkoitustakaan tehdä työtä. Eikö ole parempaa tekemistä kuin kirjoitella olemattomia??
isännöitsijä ei myöskään tee päätöksiä kokouksessa eikä isännöitsijä hyväksy kokouksen pöytäkirjaa.
Isännöitsijä tekee kuten hallitus tahtoo ja halutessaan jättää eriävän mielipiteensä (tästä ei osakkaille voi olla tietoa) tai lähtee kävelemään.
Muusta kuin vuosikorjaustyöstä joka sisältyy talousarvioon pitää olla maininta kokouskutsussa, ainakin tyyliin "Päätetään X korjaustyöstä." Lisäksi hankkeen rahoittamisesta pitää olla maininta.
Isännöitsijä kutsuu normaalisti aina ainakin varsinaiset yhtiökokoukset koolle, juuri hänelle sopivana ajankohtana ja niillä papereilla ja luvuilla, jotka tuntuu hänestä sopivimmilta.
Monesti myös hallituksen kokoukset ovat isännöitsijän järjestämiä ja organisoimia. Monesti hallitukset ottavat kantaa pelkästään pihatalkoisiin, joulusaunan järjestämiseen tai käyttömaksujen suuruuteen tai pihakoivun kaatamistarpeeseen.
Yleensä isännöistijä laatii ja lähettää yhtiökokouskutsun, juuri koskaan ei hallitus. Hallitus korkeintaan ottaa kantaa vesimaksun tai saunamaksun suuruuteen, ei juurikaan muuhun.
Monesti hallituksissa istuu eläkeiässä olevia ihmisiä, jotka tekevät juuri niin kuin isännöitsijät esittävät.
Meillä isännöistijä tekee lisäksi kuten tahtoo ja hallitukset vaihtuu, jos ovat vaihtuakseen, yleensä siellä istuu samat henkilöt kuin ennenkin.
Näin se helposti menee, siksi hallituksiin kannattaisi myös nuorempien pyrkiä vaikuttamaan vaikka ei ihan heti pääsisikään. Saataisiin vähän uutta otetta asioiden hoitoon.
Ikävää, noista ylimääräisistä töistä hänen varmasti pitäisi veloittaa extraa, kun hallitus ei tee juuri mitään heille kuuluvista töitä ja osakkaat kulkevat korkeintaan nyrkkitaskussa ympäri pihaa voivotellen elämän menoa.
Epämääräisiä remontteja on yleensä hankala toteuttaa taloyhtiöissä avoimin kortein. Tämä vaikuttaa juuri siltä. Nyt moni on saattanut jättää saapumasta kokoukseen koska ei ole saanut tietoa, että kokouksessa päätetään mm. rahoituksesta. Isommista remonteista ja rahoituksista pitää tehdä päätös ja se pitää olla selvästi mainittu yhtiökokouskutsussa.
Isännöitsijä järjestää urakat aina tutun firmaan, mutta jos omalla sukulaisella on firma,
niin sitten ilman muuta sille urakka, näin ainakin meillä.
Yleensä yhtiökokouksissa päätetään alustavasti toimenpiteistä, joita on mm:sa isommat korjaukset ja lainoitukset niihin.
Meidän taloyhtiössämme päätettiin kevät talvella 2008 hallituksen esityksestä, uusia parvekkeet sekä parvekkeiden ovet. Lisäksi ikkunat menivät uusintaan.
Perutelut olivat aivan selkeät. Parvekkeet olivat sellaisessa kunnossa, että seuraava toimenpide olisi ollut niiden sulkeminen ja ulkopuolelta aitaaminen, kun betonipalat lohkeavat ja aiheuttavat selvän vaaran.
Parvekkeiden ovet ovat kierot ja niiden oikaisu sekä korjaaminen tulisi suhteettoman kalliiksi.
Ikkunat ovat sellaisessa kunnossa, että osa pitää uusia niiden lahonneisuuden vuoksi. (Niiden ikäkä n. 50v.)
Taloyhtiön kokouksessa siis päätettiin tutkia asiaa, pyytää urakkatarjoukset (väh. 3:lta urakoitsijalta ja ikkunan valmistajalta) alkuun isännöitsijä päätti itse, että vain kahdelta kotimaiselta valmistajalta, mutta Hermannin kehoituksesta tuli yksi suurempi ikkunanvalmistaja mukaan.
Tämä siis yhtiökokouksen ensimmäinen päätös.
Kunhan saadaan asijat sille mallille, että on jotain tietoa, niin pidetään asukaskokous, jossa sananvalta on kaikilla asukkailla, keitä se kiinnostaa. Käydään tarjoukset läpi ja jos todetaan tarjouksissa puutteita, voidaan pyytää lisätarjouksia, jos on tarvetta.
Lainoituksen osalta, on myös oltava tarkka selvitys siitä missä mennään. esim lainan pituuden lainan muodon suhteen. Nämä on tarkkaan asukkaille ilmoitettava, jotta ei tule jälkipuheita.
Nämä ovat asioita, joita taloyhtiö ei voi lykätä. On otettava myöskin huomioon, että hallituksen toimilla, ei taloyhtiön arvo saa pudota.
Avoimuus taloyhtiön asioissa on kultaakin kalliimpi. Jos taloyhtiön asukkaiden enemmistö saadaan vakuuttuneeksi hallituksen voimasta ajaa asioita kaikkien hyväksi, on sellaisessa taloyhtiössä helppo toimia. Onhan selvää, että aina on oleva ns. "vastarannankiiskejä", joiden pääasiallinen tehtävä on purnata ehdotuksia vastaan. Mutta ei anneta niiden sotkea hyviä suunnitelmia.
Yleensä pankki vaatii lainalle vakuuden.
Taloyhtiöissä se on panttikirja(kiinitys). Yhtiön hallitus ei saa/voi antaa päätöksellään panttikirjaa lainan vakuudeksi van sen antaa omistaja. Asoy tapauksessa se on yhtiökokous. On varsin määrämuotoinen päätös.
Tämän päätöksen jälkeen hallitus valtuutetaan lainan ottoon ja hallitus valtuuttaa isännöitsijän allekirjoittamaan velkakirjan