Voi luoja miten läpinäkyvä olen tunteideni kanssa. Ei sinun tarvitsisi kuin katsoa minua lyhyen hetken ajan silmiin ja näkisit suoraan sydämeeni.
Kun en voi koskettaa sinua, on kuin en voisi hengittää.
She Walks in Beauty
She walks in beauty, like the night
Of cloudless climes and starry skies;
And all that's best of dark and bright
Meet in her aspect and her eyes:
Thus mellow'd to that tender light
Which heaven to gaudy day denies.
One shade the more, one ray the less,
Had half impair'd the nameless grace
Which waves in every raven tress,
Or softly lightens o'er her face;
Where thoughts serenely sweet express
How pure, how dear their dwelling-place.
And on that cheek, and o'er that brow,
So soft, so calm, yet eloquent,
The smiles that win, the tints that glow,
But tell of days in goodness spent,
A mind at peace with all below,
A heart whose love is innocent!
Lord Byron
Kun en voi koskettaa sinua, on kuin en voisi hengittää.
She Walks in Beauty
She walks in beauty, like the night
Of cloudless climes and starry skies;
And all that's best of dark and bright
Meet in her aspect and her eyes:
Thus mellow'd to that tender light
Which heaven to gaudy day denies.
One shade the more, one ray the less,
Had half impair'd the nameless grace
Which waves in every raven tress,
Or softly lightens o'er her face;
Where thoughts serenely sweet express
How pure, how dear their dwelling-place.
And on that cheek, and o'er that brow,
So soft, so calm, yet eloquent,
The smiles that win, the tints that glow,
But tell of days in goodness spent,
A mind at peace with all below,
A heart whose love is innocent!
Lord Byron
Vastaukset 5
Vanhimmat
kertoa tämän..tuntuu, kuin eläisin ja hengittäisin vain sinun olemassa olosi kautta..jos katoaisit elämästäni, tuntuu, kuin lakkaisin hengittämästä. rakastan vain sinua..
niin pian kuin se on mahdollista. Joskus se voi tulla liian myöhään.
jos vain hänet jo pian näkisin ja silmiin katsoa häntä saisin...
Minulla ei varmaan riittäisi, vaikka monta kertaa mielessäni olen ajatellut, että sitten kesän jälkeen... Silti epäilen, että uskallukseni pettää.
haluaisin kertoa sinulle jotakin. Sopivaa hetkeä ja tilaisuuttahan ei varmaan koskaan tule. Ja mitenköhän reagoisit tunnustukseeni? Ja mitäköhän vastaisit? Mihin tilanne johtaisi? Niin paljon kysymyksiä, saankohan yhtään vastausta?
Muistan sen kerran, kun katsoit silmiini ja näytit jotenkin surulliselta. Harmi kun joku tuli rikkomaan sen taian, mitä tunsin välillämme. Tunsitkohan sinä sen?
Kaunis runo. Onnellinen se, kelle se on omistettu. =)