5v puhuu kuin 2v

kuulostaa siltä, että puheterapia olisi tarpeen, mutta sentään jonossa olette. Se vanha kunnon lukeminen on hyvä keino. Eli lue paljon lapselle, kirjoja, loruja, riimittele. Myös itse lausu sanat selvästi, erityisesti ne sanat, jotka tuottavat eniten vaikeuksia tytölle.

meilläkin. Vanhempi puhui puuroa ennen puheterapiaa. Nyt tilanne on hänen kohdallaan kutakuinkin ok. Innostuessaan sotkeutuu sanoissaan vielä, muttei kovin pahasti. Nuoremmalla (6 v.)epäillään olevan dysfaattisia ongelmia. Tuntee ettei tule ymmärretyksi ja hermostuu siitä hiiteen. Ja välillä on pihalla, kun ohjeet eivät mene perille. Olen googlannut keskustelusivuilta ja linkkien kautta löytänyt dysfasian ja sitä kautta on tarjolla hyviä harjoituksia ihan kotonakin tehtäväksi.

Älä jää odottamaan puheterapiaan kutsua vaan soita päälliköille ja vielä isommille päälliköille. Onko teille tehty mitään alkukartoitusta? Hoitotakuu näissäkin asioissa on se 3 kk. Unohtaminen viranomaisten taholta on liian helppo ratkaisu ja varmasti jää sinne unholaan ongelmineen. Kysy kenen vastuulla asioiden eteneminen puheterapiaan pääsystä on ja ryhdy toimeen. Se ei tilannetta ainakaan hidasta ;) Jos on tarpeen päästä esim. lasten neorologisiin tutkimuksiin, ota yhteys suoraan lasten perheneuvolaan ja pyydä psykologin tutkimuksia ja lähetettä sitä kautta lasten neurolle. Puheen ongelmat ja viiveet voivat selvitä sitäkin kautta. Pitkiä jonoja on sielläkin, mutta ennen koulun aloitusta on hyvä saada selville se tarvittava tuen määrä (esim. pienryhmäpaikka, puhe- ja toimintaterapia, henkilökohtainen avustaja myös diabeteksenkin takia, jne...), jotta koulutyön aloitus olisi mielekäs ja positiivisia onnistumisia tarjoava.

Toivotan onnea konsonanttien löytymiseen ja muutenkin.

Ainaski mun tutul sen lapsel joku dys..`? ni se joutuu käydä peruskouluu 11vuotta! voi parka, pirteä poika. Hänen äiti ainaski laitto seinät täyttee lappuja jossa kuva ja luki mitä oli kuvassa.. kanttis mennä puheterapiaan tai sitte että ne diagnosoi sun lapses. oon itte "teini" joten en tiiä miten varma oon näist asioist, toivottavasti oli apuu..

ajatuksia, vaikka varsin samanlaisia, kuin edeltäjillä. Eli sinun on saatava kyllä lapsesi heti puheterapiaan. Teillä on joka tapauksessa iso urakka edessä, kun äänteitä puuttuu noin paljon. Itse veisin lapseni yksityiselle puheterapeutille, vaikka lainarahalla, jos muu ei auttaisi. Toki ensin pitää vaatia, että lapsesi on päästävä kunnalliselle puheterapeutille. Tässä taas näkee miten eriarvoisessa asemassa ollaan asuinpaikan suhteen. Monessa kunnassa/kaupungissa 5-6 v. lapset pääsevät puheterapeutille, vaikka olisi vain se pelkkä R, mikä puuttuu...

Opettajana mieleeni tuli, että voisiko tyttärelläsi olla jonkin asteista dysfasiaa. Vaadi tytölle neurologiasia yms. testejä. Jos kyseessä olisi dysfasia, terapian aikainen aloitus on lapsen etu. Se, mitä voit kotona tehdä, olipa kyseessä dysfasia tai ei, on lukea paljon tyttäresi kanssa.

Ihanaa tietää että muutkin ovat samaa mieltä kanssani, eli puheterapiaa ja sassiin! Olemme nyt siis odottaneet terapiaa yli vuoden mutta taitaa olla aika lyödä nyrkkiä pöytään. Ärsyttää kun ihmiset ympärillä ovat sitä mieltä että kyllähän se siitä järjestyy mutta tosiasia on ettei puhe ole juurikaan kehittynyt muutamaan vuoteen, sanavarasto kyllä lisääntyy mutta lausunta on jossain aivan muualla. En halua eritellä kuntia palveluiden mukaan mutta tosiasia on ettei ekonominen ja "hyvin toimiva" Raisio-malli todellakaan toimi! päivystykseen kyllä pääset flunssaisena mikä sinäänsä on hyvä mutta vakavia asioita ei saisi hoidattaa lainkaan. //huolestunut äiti

Yleensä jo 3-vuotias puhuu täysin selvästi, ehkä jokin konsonantti puuttuu, mutta kokonaisuus on pääsääntöisesti muiden ymmärrettävissä hyvin.

Joten tuskin diabetes on tässä vaikuttanut, ellei puhe ole taantunut jo saavutetusta tasosta.

Asia voi silti olla henkinen. Hyvin vähän on elimellisiä vikoja, jotka vaikuttaisivat ääntämykseen. Tutkiskele kriittisesti perheyhteisöänne ja muuta lapsen ympäristöä. Onko tytöllä jokin "syy" lässyttää epäselvästi. Oletteko itse käyttäneet häneen vauvamaista kieltä pitkään. Onko vauvamaisuus ollut tytölle palkitsevaa.

Nämä asiat tietysti asiantunteva puheterapeutti käy kanssanne läpi. Olen itse foniatri ja tiedän, että fysiologiset syyt ovat lähes aina poissuljetut, jos kyseessä on terve lapsi. Kyseessä on mitä todennäköisimmin jokin psykologinen tarve olla kehittymättä ikätasoiseksi. Se voi olla jotain hyvinkin monimutkaista, jonkin asian peittelyä tms.

Puheenkehityksen ongelmien tausta olisi selvitettävä laajasti - mieluiten moniammatillisen työryhmän kautta (foniatri/lastenneurologi, puheterapeutti, neuropsykologi).
Yksi väylä nopeammin tutkimuksiin pääsyy voisi olla se, että otatte asian esille seuraavalla diabeteskontrollikäynnillä, jollei kunnan taholla mitään tapahdu. Diabetesta varmaan hoidetaan keskussairaalatasolla. Itse olen toisille vanhemmille neuvonut pyytämään kuntataholta kirjallista perustelua hoidon epäämisestä - vaativa ja oikeutensa tietävä vanhempi ikävä kyllä saa asioita eteenpäin rivakammin.
5-vuotiaan kohdalla ei enää kannata odotella!

joka täyttää pian 5vuotta.

Puhe on omituista,ja hänen äänen käyttönsäkin on hyvin hyvin hiljaista..lisäksi konsonantit puuttuvat kokonaan..kuten myös osa vokaaleistakin.

Tuntuu vain omituiselta ettei lapsen isä,tai lapsen lähivanhempana oleva äiti ymmärrä viedä lasta tarkempiin tutkimuksiin.
Äidille tuo lapsi on ensimmäinen,eikä hänellä ole kokemusta muiden lapsista..hän on myös nuorikin,joten ei varmasti osaa/tai ymmärrä miten lapsen puheenkehitys etenee ja miten sen selkeään puuttumiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Koska tuo äiti ei ota minkäänlaisia neuvoja vastaan,on hyvin vaikea saada lapsen puhe asiaa eteenpäin..

Olemme koittaneet lorutella,ja leikitellä sanoilla jotta kieli alkaisi taipumaan leikin varjolla.Samalla otimme avuksi ison peilin,jotta lapsi pystyisi itse seuraamaan miten kieli taipuu kun aakkosia lausuu..lapsesta se ainakin oli mukavaa.

En tiedä onko asia vielä ajankohtainen, mutta ajattelin vastata nyt puheterapeuttina tähän viestiin.

Tosiaan, 5-vuotiaan kanssa ei kannata jäädä odottelemaan, vaan ongelmaan olisi puututtava mahdollisimman nopeasti, jotta lapsen puhe saataisiin selväksi ennen koulun aloitusta. Äännevirheiden määrästä ja laadusta riippuen edessä voi olla pitkähkökin kuntoutusrupeama.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että todella epäselvästi puhuvat lapset saavat usein Kelan korotetun vammaistuen ja pääsevät sitä kautta Kelan kustantamana yksityispuheterapeutille. Työ-kunnassani on ainakin sellainen periaate, että omalääkäri kirjoittaa lähetteen yliopistosairaalan foniatrian poliklinikan työryhmälle, joka sitten tutkii lapsen ja tekee kuntoutussuunnitelman. Tämä koskee esimerkiksi lapsia, joiden puhetta vieraat henkilöt eivät ymmärrä lainkaan, koska puuttuvia äänteitä on niin paljon (esim hrrsi = oranssi). Usein lapsi nimeää asioita myös esim. niiden tuottaman äänen mukaan (brrm brrm = auto, hrrr = koira). Kun puheen motorinen tuottaminen on lapselle vaikeaa, hän kehittää usein omia sanoja, jotka hänen on helppo tuottaa (didi = pieni, bam = banaani).

Mikäli ette edelleenkään ole päässeet puheterapeutille, suosittelen ottamaan yhteyttä omaan lääkäriin, ja ilmaisemaan oman huolen hyvin suoraan. Teillä on oikeus saada hoitoa, ja katsoisin tapauksen oman kuvauksesi perusteella kyllä hyvin kiireelliseksi! Terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi osata kuunnella vanhempia tarkemmin, sillä äidit eivät oikeasti huolestu useinkaan turhaan näistä asioista.

Kokemuksesta voin myös kommentoida, että ne neuvolan tädit toteavat aika herkästi että "kattellaan". Varsinkin jos tiedossa on, että jonot puheterapiaan on pitkät eikä asiakas todennäköisesti kuitenkaan pääse sinne. Näin ei pitäisi olla, mutta ikävä kyllä tähän on tultu...