Näin ihan vaan tiedustelen miten muilla menee tämä.
Jos sisarukset (eri sukupuolta) on 2-3 vuoden ikäerolla, niin onko heillä miten paljon yhteisiä kavereita ja ovatko lapset miten "erottamattomat"?
Omalla lapsella (tyttö) aika harvassa täällä maaseudulla (ja nyt etenkin kesäaikaan) kaverit ja lähes ainoalla mahdollisella, järkevän välimatkan päässä asuvalla, on vanhempi veli, josta asiasta on nyt tullut hieman kummallinen ongelma.
Tyttöni haluaisi, että tämä kaverityttö tulis joskus meillekin leikkimään, mutta hänen äitinsä mielestä ei kuulemma taas onnistu ollenkaan, koska velikin kuulemma haluaa kuitenkin samalla tulla (on siis omaa lastani aika monta vuotta vanhempi).
Äiti ei ilmeisesti halua laskea veljeä mukaan ilman, että itse on mukana.
Eikä ehdi/jaksa itse lähteä mukaan.
Muutaman kerran vuodessa (yleensä näin kesäaikaan, kun on lomalla ja lapset päivällä kotona) saattaa piipahtaa lasten kanssa pihassa.
No, enpä itsekään ehdi heillä istua alvariinsa, kun täällä maalla riittää muutenkin tätä tekemistä. Itse yritän kaiken lisäksi myös työskennellä kotona.
Tytön voisi kuitenkin käsittääkseni ainakin teoriassa päästää meille yksinkin, ilman vanhempia pärjäisi jo kyllä ihan hyvin (on esikouluikäinen), mutta sehän ei sitten käytännössä näköjään onnistu.
Olen kyllä saanut pojasta sen vaikutelman, että on aika moneen ehtivä, ehkä hieman itsepäinen ja voimakastahtoinen ja voi tulla ongelmia, mutta en sitten tiedä.
On toki kokemusta omistakin poikalapsista (vanhimmat meillä jo aikuisia), mutta...
Kiinnostuksen kohteet ei kuitenkaan tunnu olevan aina ihan samat, ainakaan oman lapseni kanssa. Tytön mukaan ei useinkaan leiki samoja leikkejä heidän kanssaan.
Meillä on kyllä sitten myös ihan välttämätöntä noudattaa tiukasti sääntöjä, mitä voi tehdä ja mihin saa mennä, kun on isoja eläimiäkin, enemmän potentiaalisia vaaranpaikkoja yms., että ymmärrän kyllä, jos äiti pelkää, että poika tekee jotain luvatonta ja ajattelee ehkä vahtimisen olevan minulle liian aikaa vievää ja rasittavaa, pelkää ehkä pojan rikkovan jotain jne. (toivottavasti ei nyt kuitenkaan kuvittele, etten selviytyisi ollenkaan tuosta vahtimishommasta...;)).
Sehän on tietysti hienoa, että on myös eri-ikäisiä ja eri sukupuolta olevia kavereita.
Oli itsellänikin aikoinaan (asuin lapsena kaupungissa), mutta
en ymmärrä miksi sisarusten olisi AINA kuljettava tällaisena "pakettina".
Ei mekään aikoinaan parhaan tyttökaverini kanssa leikitty joka hetki yhdessä hänen pari vuotta vanhemman veljensä kanssa (joka oli lähes samaa vuosimallia kuin minä). Poika kävi kyllä satunnaisesti meillä leikkimässä, joskus jopa yksin ja usein leikittiin koko pihan iso kakaralauma yhdessä, mutta kyllä meillä oli selkeästi myös ihan omat leikkihetkemme tuon tyttökaverini kanssa ja omat juttumme ja pojalla omat kaverinsa.
Täällä tietysti on se ongelma, että tuolla pojallakaan ei taas ole juuri tässä lähistöllä pilvin pimein kavereita.
Nyt tuntuu lasten keskinäisten leikkihetkien järjestäminen jotenkin harvinaisen vaikealta.
Satunnaisesti on tässä vuoden sisällä ollut sellaista spontaania kanssakäymistä ja lyhyitä leikkituokioita, kun ollaan kuljettu heidän pihansa ohi ja ovat sattuneet olemaan kotona ja ulkona.
Muuten sitten, kun olen yrittänyt kysellä mahdollisista sopivista leikkihetkistä heillä (tätä vaihtoehtoa äiti itse on muuten ehdottanut), tuntuukin ajan järjestäminen yhtäkkiä olevan heille ihan hirveän vaikeaa.
Todella jäykän tuntuista.
Jos sisarukset (eri sukupuolta) on 2-3 vuoden ikäerolla, niin onko heillä miten paljon yhteisiä kavereita ja ovatko lapset miten "erottamattomat"?
Omalla lapsella (tyttö) aika harvassa täällä maaseudulla (ja nyt etenkin kesäaikaan) kaverit ja lähes ainoalla mahdollisella, järkevän välimatkan päässä asuvalla, on vanhempi veli, josta asiasta on nyt tullut hieman kummallinen ongelma.
Tyttöni haluaisi, että tämä kaverityttö tulis joskus meillekin leikkimään, mutta hänen äitinsä mielestä ei kuulemma taas onnistu ollenkaan, koska velikin kuulemma haluaa kuitenkin samalla tulla (on siis omaa lastani aika monta vuotta vanhempi).
Äiti ei ilmeisesti halua laskea veljeä mukaan ilman, että itse on mukana.
Eikä ehdi/jaksa itse lähteä mukaan.
Muutaman kerran vuodessa (yleensä näin kesäaikaan, kun on lomalla ja lapset päivällä kotona) saattaa piipahtaa lasten kanssa pihassa.
No, enpä itsekään ehdi heillä istua alvariinsa, kun täällä maalla riittää muutenkin tätä tekemistä. Itse yritän kaiken lisäksi myös työskennellä kotona.
Tytön voisi kuitenkin käsittääkseni ainakin teoriassa päästää meille yksinkin, ilman vanhempia pärjäisi jo kyllä ihan hyvin (on esikouluikäinen), mutta sehän ei sitten käytännössä näköjään onnistu.
Olen kyllä saanut pojasta sen vaikutelman, että on aika moneen ehtivä, ehkä hieman itsepäinen ja voimakastahtoinen ja voi tulla ongelmia, mutta en sitten tiedä.
On toki kokemusta omistakin poikalapsista (vanhimmat meillä jo aikuisia), mutta...
Kiinnostuksen kohteet ei kuitenkaan tunnu olevan aina ihan samat, ainakaan oman lapseni kanssa. Tytön mukaan ei useinkaan leiki samoja leikkejä heidän kanssaan.
Meillä on kyllä sitten myös ihan välttämätöntä noudattaa tiukasti sääntöjä, mitä voi tehdä ja mihin saa mennä, kun on isoja eläimiäkin, enemmän potentiaalisia vaaranpaikkoja yms., että ymmärrän kyllä, jos äiti pelkää, että poika tekee jotain luvatonta ja ajattelee ehkä vahtimisen olevan minulle liian aikaa vievää ja rasittavaa, pelkää ehkä pojan rikkovan jotain jne. (toivottavasti ei nyt kuitenkaan kuvittele, etten selviytyisi ollenkaan tuosta vahtimishommasta...;)).
Sehän on tietysti hienoa, että on myös eri-ikäisiä ja eri sukupuolta olevia kavereita.
Oli itsellänikin aikoinaan (asuin lapsena kaupungissa), mutta
en ymmärrä miksi sisarusten olisi AINA kuljettava tällaisena "pakettina".
Ei mekään aikoinaan parhaan tyttökaverini kanssa leikitty joka hetki yhdessä hänen pari vuotta vanhemman veljensä kanssa (joka oli lähes samaa vuosimallia kuin minä). Poika kävi kyllä satunnaisesti meillä leikkimässä, joskus jopa yksin ja usein leikittiin koko pihan iso kakaralauma yhdessä, mutta kyllä meillä oli selkeästi myös ihan omat leikkihetkemme tuon tyttökaverini kanssa ja omat juttumme ja pojalla omat kaverinsa.
Täällä tietysti on se ongelma, että tuolla pojallakaan ei taas ole juuri tässä lähistöllä pilvin pimein kavereita.
Nyt tuntuu lasten keskinäisten leikkihetkien järjestäminen jotenkin harvinaisen vaikealta.
Satunnaisesti on tässä vuoden sisällä ollut sellaista spontaania kanssakäymistä ja lyhyitä leikkituokioita, kun ollaan kuljettu heidän pihansa ohi ja ovat sattuneet olemaan kotona ja ulkona.
Muuten sitten, kun olen yrittänyt kysellä mahdollisista sopivista leikkihetkistä heillä (tätä vaihtoehtoa äiti itse on muuten ehdottanut), tuntuukin ajan järjestäminen yhtäkkiä olevan heille ihan hirveän vaikeaa.
Todella jäykän tuntuista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jotkut vanhemmat kai ajattelevat niin,
että jos toinen omista lapsista joutuu olemaan yksin (tai siis ilman sisarustaan leikkikaverina),
ei toinenkaan lapsi saa mennä kavereiden kanssa leikkimään, "ettei tule toiselle paha mieli".
Minusta tuo on omituista ajattelua.
Meillä on viisi lasta, ja kaikilla on omat kaverit.
Jos meidän lapsista joku joskus jää yksin" kotiin (minun kanssani), hän ei todellakaan koe joutuneensa jäämään kotiin muiden lähdettyä kavereidensa kanssa.
Sehän on suorastaan oikeus... olla kerrankin vain äidin ja isän kanssa kahden, jolloin saa kaiken huomion!
Toinen asia, mikä ärsyttää, on se, että kun lapsi kutsuu kavereitaan syntymäpäiville, niin eiköhän jonkun äiti jo kohta soita, että voisiko pikkuvelikin tulla...
Eikö aikuistet, hemmetti soikoon, tajua, että lapsi haluaa VAIN kaverinsa synttäreilleen,
eikä pikkuveljiä ja -siskoja kiusakseen???
Synttärisankarin äidilläkin on varmasti muutakin puuhaa useamman lapsen kanssa, kuin kiikittää joidenkin pieniä sisaruksia pissalle ja katsoa heidän peräänsä..
GGGRRRRRR !!!
Ainahan pienemmät tahtoo isojen mukaan! Se onkin sitten aikuisten asia kertoa, että kaikkea ei saa ja jokapaikkaan ei pääse..
Kyllä meillä tenavat on viihtyneet ja viihtyy toistensa seurassa ikään ja sukupuoleen katsomatta, mutta tokihan ne osaa erossakin olla!
Olisiko tuossa ideana että kaikille kivaa? Pikkuveljestä on äidille enemmän vaivaa kun sisko on pois ja toisaalta jos saisi molemmat lapset samalla maailmalle niin olisihan se vasta kivaa!
Eiku se veli oli vanhempi? Ihan sama mikä on syy, mutta se on niiden ongelma. Älä lähde mukaan tuohon leikkiin! Joko tytölle kaveri tai ei sitten mitään tai ehdota, että tyttösi menee sinne kun sopii jos sopii, vaikka kahden viikon päästä perjantaina kuten mainoksessa...
Meillä on kuskattu lapsia pitkänkin matkan päähän ja päästä meille päin. Autolla matkat sujuu vikkelään kuitenkin. Vaatii vähän järjestelyjä, mutta näin on muuttaessa yms syistä pysynyt yhteys kavereihin edelleen. Periaatehan on sama, vaikka syy on eri. Tosin lomalla jo olless aon aika hankala jäljittää eskarikavereita sun muita.. Kun lapsella on välillä kaveri niin aika menee taas sen jälkeen itsekseenkin paremmin uutta leikkikertaa odotellessa...
Tämä tosiaan näyttääkin olevan nyt lähes ainoa vaihtoehto, että sovitaan aika kalenterin kanssa jonnekin sinne hamaan tulevaisuuteen. Tuntuu vaan jotenkin niin hassulta, kun välimatka on niin pieni.
Vanhempien lasten kanssa sujui aikoinaan paljon mutkattomammin nämä jutut, samanikäisiä lapsia oli kyllä silloin täällä enemmän. Meno oli silloin jotenkin huomattavasti rennonpaa ja spontaanimpaa.
Kanssakäyminen kyllä muutenkin huomattavasti vilkkaampaa jo sen takia, kun kylällä oli vielä kauppa, julkinen liikenne toimi yms.
Nyt on kaikki palvelut pikku hiljaa karanneet ja moni perhe on muuttanut täältä jo poiskin.
Sen takiahan tämä hieman harmittaakin, kun mulla ei ole juuri nyt edes tuota kuskaamismahdollisuutta, monen asian summana.
Kerhoihin yms. lapsi sentään pääsee taksilla.
Kuljetusapuakaan ei täällä juuri pahemmin ole nykyään herunut (maksaisin kyllä!), vaikka lapset olisivat samaan paikkaan menossa ja autoon periaatteessa mahtuisi. Tuntuu ilmeisesti liian hankalalta jo ajatuksena.
Takavuosina monien perheiden kanssa oli kyllä ihan itsestäänselvyys kaikenlaiset kimppakyydit ja apua tarjottiin ihan oma-aloitteisestikin.
Mutta ajat näköjään muuttuu...