Onkohan jollain tietoa, ovatko Turun ratikkasuunnitelmat missä vaiheessa?
Helsingistä kuului tänään tällaista:
Helsingin Laajasaloon tulossa ratikkalinja
http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content8342B
17.06.2008
Helsingin Laajasalon uudelle asuinalueelle on tulossa raitiotieyhteys.
Helsingin joukkoliikennelautakunta esittää, että ratikkalinja kulkisi Laajasalosta siltaa pitkin Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan.
Myöhemmin olisi varauduttava rakentamaan nopea ratikkayhteys myös Santahaminan ja Katajanokan välille.
Joukkoliikennelautakunnan mielestä Laajasalon ratikkareitin toteuttamisen edellytyksenä on raitioliikennettä suosivien liikennevaloetuuksien lisääminen sekä väärinpysäköinnin vähentäminen Helsingin keskustassa.
Vaihtoehtona Laajasalon ratikkayhteydelle on ollut mm. liityntäbussi Herttoniemestä tai vesiliikenneyhteys.
Helsingistä kuului tänään tällaista:
Helsingin Laajasaloon tulossa ratikkalinja
http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content8342B
17.06.2008
Helsingin Laajasalon uudelle asuinalueelle on tulossa raitiotieyhteys.
Helsingin joukkoliikennelautakunta esittää, että ratikkalinja kulkisi Laajasalosta siltaa pitkin Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan.
Myöhemmin olisi varauduttava rakentamaan nopea ratikkayhteys myös Santahaminan ja Katajanokan välille.
Joukkoliikennelautakunnan mielestä Laajasalon ratikkareitin toteuttamisen edellytyksenä on raitioliikennettä suosivien liikennevaloetuuksien lisääminen sekä väärinpysäköinnin vähentäminen Helsingin keskustassa.
Vaihtoehtona Laajasalon ratikkayhteydelle on ollut mm. liityntäbussi Herttoniemestä tai vesiliikenneyhteys.
Vastaukset 52
Vanhimmat
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Joukkoliikennelautakunta liputtaa Laajasalon raitiotien puolesta/1135237251385
Minkä puolesta Turun joukkoliikennelautakunta liputtaa? Auto Anderssonin ja Jalon?
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-06-12_Kslk_19_El/C6071A46-ED52-4137-AB36-30E0AC8E9FAE/LAAJASALON_RAITEET_RAPORTTI_LUONNOS_10_.pdf
Helsingissä kuulemma suunnitellaan raitsikkalinjan korvaavaa vesiliikenneyhtettä. Sen toimintaperiaatehan olisi, että pienet ketterät paikallisbussit keräisivät ihmisä laajoilta alueilta vesibussiterminaaliin, josta väki sitten uitettaisiin keskustaan.
Turussa samaa voitaisiin kokeilla Hirvensalossa. Väki koottaisiin aamuseitsemältä Kutterirantaan, josta johtaisivat nopeat kantosiipialusyhteydet Martinsillan kioskille. Vaihtoehtoiseti bussit voisivat kuljettaa väkeä Förille, joka sitten puksuttaisi Toispuoljokke. Näiltä vesiliikenneterminaaleilta olisi sitten mahdollisuus valita joko keltainen vaara tai museoraitsikka torillepääsemiseksi. Kätevää ja kaikenkaikkiaan kestävän kehityksen mukaista!
Ovat olleet saakelin hiljaa noista suunnitelmista Turun suhteen. Tärkeintähän olisi, että rakennettaisiin edes yksi pätkä minimihinnalla, jotta systeemi saataisiin olemassa olevaksi, sitä on siitä sitten helpompi laajentaa ja myös ilmapiiri muuttuu välittömästi suotuisammaksi, kun ihmiset pääsevät välineeseen sinuiksi.
Kaarina - Naantali väli kun saataisiin raiteistettua, pistetään sitten vaikka se Varissuo - Runosmäki niillä telibusseilla ja omilla kaistoilla.
Jos kiskoliikenteen suosiota halutaan kokeilla, niin onhan meillä valmiita ratayhteyksiä.
Koeluonteisesti voitaisiin kokeilla vaikka junien pysähtymistä vanhalla Maarian asemalla ja katsoa kuinka moni haluaa tulla Jyrkkälästä junalla keskustaan.
Mutta kuten tiedämme, niin ennen juna on pysähtynyt joka kylään asemalla ja toiminnasta on aikoinaan luovuttu kannattamattomana, joten tuskin se on myöhemmin muuttunut uudelleen kannattavaksi.
Tuo on lähijunatoimintaa.. pikaraitiovaunua ei voi kokeilla, se pitää arvioida laskelmin ja näin on tehty. Pikaraitiotie kannattaa Turussa, mutta ei missä vaan, vaan nimen omaan kyseisillä reiteillä, jotka selvityksessä olivat.
Kyllä pitää ymmärtää mikä on ero erilaisilla joukkoliikennevälineillä vaikka olisikin umpijunttiturkulainen.
Pitää matkustella, kokeilla ja nähdä. Matkustellessa kannattaisi aina miettiä, voisiko tämä loistava sovellutus toimia myös minun kotikaupungissani. Eikä vain ajatella, että näin on täällä, meillä on toisin.
Leipoa kannattaa aina!
Ainakin kun leipä on niin kallista!
Kun olen itse käyttänyt turkulaista raitovaunua monta kertaa, hätkähdyttää senaikaisten päättäjien valinta lopettamiseen 1972.
Ërään vasemmistopäättäjän perustelu on mieleenpainuva. Mehän saamme neuvostoöljyä busseihin edullisemmin kuin kivihiiltä imperialistisesta Englannista sähkön tuotoon.
Ei pidä myöskään unohtaa silloisen erään kaupunginvaltuutetun ja huomattavan, vaikutusvaltaisen sorakuljetusfirman pomon yhteIstä sopimusta lopettaa Turun loistavasti palvelleet ratikkalinjat.Ne kun olivat kuulemma sora-autojen tiellä näiden kaahatessa soraa pitkin rakennettavia lähiöitä ja kohti Turun keskustan slummiutumista rakennettaessa kaikkien nähtävillä nyt olevia betonipunkkeritaloja a la DDR!
Vielä unohtui...
Kiskotkin revittiin nopeutetulla aikataululla irti,jotta varmistettiin ratikoiden lopullinen hautaaminen -toistaiseksi.
Helsingissä peitettiin asfaltilla tarpeettomiksi katsout linjat,mitkä on myöhemmin helppo tarpeen kasvaessa ottaa käyttöön.Ja näin onkin tapahtunut.
Muutin elokuussa 1972 Turkuun ja silloin raitsikat vielä liikennöivät. Ne olivat todella käteviä, vaikka vähän kolisivatkin. Ne antoivat mukavan suuren kaupungin tunnelman, mikä esimerkiksi Tampereelta puuttui. Siellä oli johdinautobussit.
Kyllä harmitti, kun kuulin, että raitiovaunuliikenne lopetetaan Turussa. Se oli suuri menetys.
Nykyään asun Helsingissä ja käytän tietysti raitsikoita päivittäin.
Ratikoissa on järkeä vasta sitten kun liikennettä on paljon. Yksi ratikka vaunuineen on fiksua, jos jouduttaisiin ajamaan samaa linjaa peräkanaa monella bussilla.
Niin pitkään kun bussilijan matkustajamäärä mahtuu yhteen bussiin, ei ratikoissa ole pienintäkään järkeä.
Se on myös parempaa palvelua että linjalla kulkee bussi 10 minuutin välein, kuin että menisi kuuden vaunun ratikka kerran tunnissa.
Pidä Sinä vaan omat mielipidemölysi mahassa vailla minkäänlaista totuudenhäivääkään.
Niistä koostetaan kaupunkirakennetta sidostavia runkolinjoja, joiden avulla estetään hautumista, joita liian joustavat bussit luonteellaan lisäävät.
Joustavat bussit kun voidaan vetää minne tahansa, jonne ei kuitenkaan muodostu kannattavaa kaupunkirakennetta ja sitten linja alkaa tuottaa tappiota.
Turussa on ollut vain yksi ainut itsensä kannattava joukkoliikenteen muoto ja se oli raitiotie.
Onko sinun mielipidemölysi arvokkaampaa kuin minun?
Jos se olisi aikoinaan ollut kovasti kannattavaa niin ei sitä olisi lopetettu.
Jos ratikkalinjoja rakennettaisiin, niin mielestäni ainoat järkevtä ratayhtydet olisivat Turun keskustan kautta Kaarinaan, Varissuolle, Raisioon ja Runosmäkeen.
Jos jollakin on esittää dataa noiden alueiden bussivuoroista ja käyttöasteesta, niin tutustuisin mielelläni.
Turunseudulla on liian vähän populaa kannattavaan raideliikenteeseen.
Helsingistä on paikallisliikennettä naapureihin (Vantaa ja Espoo) jotka nekin ovat Turkua suurempia!
Turusta yhteydet tulisi noin 20 tuhannen asukkaan Kaarinaan ja Raisioon.
Populaatioero on siis lähes kymmenkertainen.
Koko Turun seudun väkiluvun esittely näissä yhteyksissä ei merkitse mitään, sillä ei niitä ratikkalinjoja kuitenkaan minnekkään Pöytyälle tulla rakentamaan.
Raitiovaunut lopettettiin, koska ei haluttu korjata raiteita ja muotina oli lopettaa ne ja ottaa ne vitun saamarin bussit tilalle ja alkaa rakentaa rumaa ja köyhää autokaupunkia.
Sama koskee osittain lähijunaliikennettä. Lähijunat pyöri kunnes se siirtyi monopolin käsiin ja alas ajettiin.
Sitä ei olisi ikinä saanut tehdä, koska kyseessä on tärkeä rakenteellisesti yleishyödyllinen järjestelmä.
Raiteet takaisin ja asuntoja radanvarteen, niin siitä tulee vielä kannattavaa. NIIN ON PAKKO KEHITTÄÄ TULEVAISUUTTA.
Ratikka linjoja ei ole suunniteltukaan muille linjoille, mutta toki keskustan sisäinen paralleeri toimisi edeleen tänä päivänä loistavasti keskustaa elävöittäen.
Kannattaa vain uskoa, että maailmassa on paljon muitakin syistä lopettaa tai olla lopettamatta kuin suora kannattavuus.
Turun bussijärjestelmä ei tänä päivänäkään kannata "pennin yeniä". Miksi sitä ei lopeteta? Miksi lähijunat lopetettiin. Yksinkertaista VR:n persettä ei paljon kaiva, jos Turun seutu ei kehity tai toimi hyvin, mutta bussit ovat meidän käsissämme ja me tiedämme, että tarvitsemme joukkoliikennettä.
Siksi Turku ajaa lähijunia takaisin ja valtio taas vähemmän innokkaasti. Mutta kannattaa muistaa Tampere sai jo rahaa niiden kehittämiseen. Tuulet ovat muuttumassa.
Miksi kaverit, joilla ei pienintäkään hajua mistään tulevat tänne sönköttämään.
Vain Turun kaupunkiseudulle ollaan esitetty raitiotietä. Siellä asuu yhteensä 230.000 asukasta, mutta mikä eniten merkitsee on linjakohtainen kannattavuus, joka on selvitetty kannattavaksi.
Populaatiolla ei ole vitun väliä, eikä varsinkaan Helsingin populaatiolla. Kannattaa myös tajuat että välimatkatkin on hieman erit kuin Helsinki-Espoo-Vantaalla. Kaarina ja Raisio asuvat Turun ytimen 5km säteellä kauppatorilta, jossa asuu 160.000 reunoilla keskimäärin 7km säteellä kauppatorilta.
Elikkä raitiotiet tulevat olemaan kaikki Turun kehätien sisäpuolella, hyvin asukastiheimmillä reiteillä.
Turkuun oli mahdollista saada raitsikkalinja vielä viitisen vuotta sitten kun uusi yleiskaava hyväksyttiin. Siinä kaupungin rakentamisen painopiste oli sijoitettu nykyaikaisesti ns. keskusakselille, jolloin kiskojen varrelle olisi saatu riittävästri käyttäjiä.
Kansa oli kuitenkin eri mieltä: asukkaat halusivat laajoille haja-asutusalueille ympäri maakuntaa "suurille metsätonteille" tai kallioisille saarille.
Niille ei nyt kertakaikkiaan saada raitiotietä syntymään - se on taivaan tosi. Turha siinä sitten on kiistellä bussien tai raitsikoiden paremmuudesta.
Turun asukkaista 160.000 asuu 5 säteellä kauppatorista, joiden reunoilta alkaa Kaarina ja Raisio, joiden populaatiosta suurin osa asuu 7km säteellä kauppatorista.
Tällä alueella tiiviys riittää pikaraitiotiehen loistavasti. Turulta puuttuu metrot sun muut, joita 560 000 asukkaan Helsingillä on.
Rakennetaan me sitten kun meillä on asukkaita niin tarpeeksi, pikaraitiotien ohelle se metro. Mutta bussi ei riitä tämän kokoisen kaupunkiseudun järkevään joukkoliikennöintiin, joten siksi pikaratikka on ehdoton.
Mitä pötyä tuo on? Asiahan oli aivan päin vastoin. Kiskoliikenteestä tehtiin bisnes, jonka oli kannatettava itse itsensä. Verorahoja ei saanut käyttää radan varrella asuvien vähäväkisten hyysäämiseen. Niinpä paikallisliikenne kannattamattomana lopetettiin. Joka muuta väittää ei tiedä mistä puhuu.
Ennemmin kuin lopettaa yleishyödyllinen (= yhteiskunnallisesti tärkeä ja kannattava) asia, tulisi kaavoituksellisesti ja rakentamalla tukea sitä niin, että se kannattaa.
Nyt esim. Turun seudun reunakunnilla on niin paljon imua, että radavarsia pystyttäisiin helposti kaavoittamaan ja rakentamaan kannattavaksi.
Jos tuo asukasmäärä asuisikin edes jossain määrin suunnitellun raiteen tuntumassa, se ehken voitaisiinkin saada kannattavaksi. Mutta kun ihmiset asuvat kuin haulikolla ammuttuina ympäri ämpäri, miten ne radat saadaan kulkemaan joka mummonmökin editse? Sanosse! Ja rautalangasta pliis.
Etkö ymmärrä, että ne linjat ovat asukas-, työ-ja palvelutiheyksiltään selvitetty. Ei asukkaat asu Turussa hajallaan kuin jossain Espoossa.
Puhun PIKARAITIOTIESTÄ, joka liikennöi vain kaupunseudulla, siis Turun kaupunkialueella!
Sen pääteasemille tulisi syöttöliikenne pisteet, joihin sitten bussit toisivat jopa joistakin mummommökeistä ihmisiä kaupunkiin vaihdolle.
Tuntuu ettei mitään tiedä Turusta, ei tämä tosiaan ole mikään pieni maalaiskaupunki, vaan minikokoinen metropoli. Keskikokoinen eurooppalainen kaupunkiseutu!
http://www.mikkolaaksonen.net/pikaraitiotieraportti.pdf
Turkuun tulee pikaraitiotie enemmin tai myöhemmin, koska se on pakkohankinta.
Turun keskustan rakenne ei kestä jatkuvaa liikenteen ruuhkautumista. Ja yhä hajaneva kaupunkirakenne lisää kuormitusta entisestään.
Katuteknisiä parannuksia ei keskustassa voi tehdä. Ainut olisi 3km pitkä tunneli Turun keskustan ali, tai saarten kautta kiertävä kehätie, mutta niistä molemmat ovat vaikeita, ellei mahdottomia toteuttaa.
Näistä voisi joku kyllä käyttää ratikkaa eikÖ?
http://www.youtube.com/watch?v=Akttyaty-WQ
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/0/0d/Rush_hour_Koulukatu.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/8/84/Turku_traf01.jpg/800px-Turku_traf01.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/a/ac/Turku_Traffic_02.JPG/800px-Turku_Traffic_02.JPG
http://img171.imageshack.us/img171/9583/pc211444po6.jpg
Tässä lista kaupungeista, joissa ratikka. Turku on mukana kaupunkina, joka lopetti ratikat.
http://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Städte_mit_Straßenbahnen#Finnland
http://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Städte_mit_Straßenbahnen
Tässä kaikki kaupungit, joissa ratikka.
Joukossa on monta paikkaa, joissa alle 200 000 asukasta, muun muassa Darmstadt (130 000 as). Eli ei se ole koosta kiinni. Turku ei vain ole halunnut kunnollista julkista liikennettä ja on samalla halunnut pistää vanhat talot matalaksi. Kun nämä kaksi seikkaa yhdistää, syntyy hirveä sekoitus autokaupunkia ja betonielementtihelvettiä. Voidaan tietysti sanoa,e ttä kun "Tamperekin sitä ja tätä". Aivan. Mutta Suomen vanhin kaupunki olisi voinut näyttää esimerkkiä ja esimerkiksi jättää Torin koskematta. Nyt tori on hirveämpi kuin Kuopiossa.
Turussa olisi toki hyvät edellytykset kehittää vaikka miten, mutta sitä ei haluta. Kovalla innolla kyhätään toriparkkia ja lisää autotietä.
Ikävä todeta, mutta Helsinki seutuineen on ainoa todella kehityskelpoinen alue tässä suhteessa, siellä asenne on niin toinen. Se käy ilmi kaikesta. Annan esimerkkejä:
-Hki hautasi keskustatunneli (good!)
-Laajasaloon tulee ratikka (very good)
-Länsimetro saadaan alulle ensi vuonna
-Kehärata saadaan alulle ensi vuonna
-Töölön metroa suunnitellaan
-Helsinki panostaa valtavasti poikittaiseen bussiliikenteeseen
-Jokeri-bussi saa lisävuoroja jo syksyllä
-Jokerin muuttaminen ratikaksi etenee
-Jätkäsaari tukeutuu ratikoihin
-Uusi ratikkalinja 9 avautuu 13.8.2008 (korvaa bussin 17)
-Lähijunien aikataulut paranevat 2008-2009
-Uusi liikenneviranomainen (HKL YTV) aloittaa 1.1.2010.
-Lentoasemametron suunnittelu jatkuu
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ef6c84004a1735a1ad8bed3d8d1d4668/HELPO_raportti_nettiversio.pdf?MOD=AJPERES
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/feebcd004a1735a1ad8ded3d8d1d4668/Jokeri 2_tunneli_hankesuunnitelma_sahkoinen.pdf?MOD=AJPERES
Rautalangasta väänneettynä Turun raitiotielinjoja ei suinkaan vähäisen kannatavuuden takia lopetettu VAAN KUTEN TÄÄLLÄ ONJO KERROTTU: ERÄS SORAKEISARIKULJETUSFIRMAN OMISTAJA ERÄÄN KAUP.VALTUUSTON JÄSENEN KANSSA SAI VALTUUTETTUJEN PÄÄT KÄÄNTYMÄÄN RAITSIKOITA VASTAAN.
Silloinen sorakeisari tarvitsi kadut omille kuorma-autoilleen kuljettaessaan soraa lähiöihin ja kaupungin purettujen,kauniiden rakennusten tilalle nouseville betonipunkkerityömaille,Raitsikat olivat sorakeisarin autojen tiellä. Näin se oli.
"Joukossa on monta paikkaa, joissa alle 200 000 asukasta, muun muassa Darmstadt (130 000 as). Eli ei se ole koosta kiinni. "
Wikipedian mukaan Dramstadissa on 144 tuhatta asukasta. Oleellista ei niinkään ole koko, vaan myös sijainti. Dramstad on Etelä-Saksan rautateiden risteyskaupunki, joten siellä on ihan erilaiset edellytykset raideliikenteelle kuin Turussa.
Toisekseen kaupunki on kivenheiton päässä Frankfurtista.
Suuremman kaupungin läheisyys vaikuttaa oleellisesti. Siksi Espooseen rakennetaan metroa, mutta Turkuun ei.
Jos Turku ja Tampere olisivat 20km eteäisyydellä toisistaan, niin niiden välillä voisi olla hyvinkin vilkas paikallisjunaliikenne.
Helsingin seutu on Suomessa ainoa alue jossa oikeasti jo tarvitaan raideliikennettä. Tosin monet on sitä mieltä että Helsingin aamuruuhkat autoliikenteessä on tahallaan järjestetty typerillä liikenneratkaisuilla. Ettei vaan olisi vihreillä joukkoliikenne kauha sopassa?
Laaksosen selvityksessä kuvitellun radan tuntumassa asuu vajaa 90 tuhatta henkeä.
Siis mistä mihin? Kerro ihmeessä, jos tiedät!
Se, että Darmstadt on jokin risteyspaikka ei vaikuta mitenkään siihen, että kaupungin paikallisliikenteessä käytetään ratikoita.
Itse siellä käyneenä tiedän, että Darmstadin asema on pieni (Turun aseman kokoluokkaa, ehkä vähän isompi), arkkitehtuuriltaan muistuttaa Helsingin asemaa. Rautatieasema oli suorastaan unelias, jos oikein muistan.
Ratikoissa silti riitti porukkaa..
Luuletko että pitäisi asua enemmän?
Minkäs minä voin sille, ettei herra osaa internettiä käyttää. On varmaan miljoona kertaa tullut esille mistä raitiotielinjat kulkevat ja jos Turussa asuu, niin ei luulisi kovin montaa vaihtoehtoa keksivän, jos päästeasemat On Naantali, Kaarina, Runosmäki ja Varissuo.
Ainoa alue josta voitaisiin löytää tarpeeksi käyttäjiä raitsikalle saattaisi olla Varissuo. Mistä löytyy Kaarinasta "kävelyetäisyydeltä" (300 metriä!) raitsikkapysäkeistä muutamaa kymmentä potentiaalista matustajaa enämpi? Entä mihin mainitut matkustajat sitten olisivat aamu toisensa perään menossa? Runosmäkeenkö? Montako matkalaista samalta (omakotialueen?) pysäkiltä ajatellaan löytyvän muihin 10 minuutin välein kulkeviin vuoroihin?
Nykyisenä markkinavoimien kulta-aikana myös työpaikat - savupiipputeollisuudesta konttoreihin, kaupoista puhumattakaan - siirtyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla "kustannustehokkaamille" alueille hujan hajan pitkin kaupungin laitamaita, mistä edullisimman joutomaan löytävät.
Tapahtuneet tosikertomukset sen todistavat: kuntien maankäytön suunnittelijat voivat vain käännellä päitään kulloinkin vadittuun suuntaan!
Kyllä kait se on tunnustettava, että paikkaseudun kunnat ovat haalineet asukkaansa jo kymmeniä vuosia haja-asutusperiaatteella. Itse seutukunnan veturikin on viime vuosina sortunut halpahintaiseen keinotteluun asukkaittensa kustannuksella: harvakuteinen omakotimatto leviää holtittomasti pitkin pientareita!
Tällä kehityksellä henkilöauto jää ainoaksi varteenotettavaksi kulkuneuvoksi. Kun autolla kerran on työmatkalle lähdetty, hoidetaan muutkin paikasta toiseen kulkemista vaativat tarpeet samaan syssyyn.
Nyt suunnittelemattomuudesta sitten saadaan maksaa.
No jos tuolla edellä heitellään kannattavuuden tueksi lukua 230.000 ja selvityksessä se onkin alle 90.000, niin onhan siinä nyt melkoinen ero.
ratikkaa käyttäisi vain ne, jotka nyt käyttää bussia.
Ratikoissa ei ole kyse mistää massiivisesta joukkoliikenteen lisäämisestä, vaan bussilinjojen korvaamisesta.
Mielestäni rataa ei ainakaan alkuvaiheessa kannattaisi missään tapauksessa vetää Naantaliin asti, josta tulee alle 10% mahdollisista matkustajista. Raisiosta tulee Naantaliin kuitenkin 10km rataa harvaan asutun alueen läpi.
Muutenkin olisi paras lähteä vähän varovaisemmin liikkeille ja tehdä ensin vaikka Varissuoo-Keskusta linja ja katsoa riittääkö ratikkaan tulijoita ja onko se busseja halvempaa.
Ilmeisesti Helsingissä sitten jokaisen raitiolinjan varrella asuu miljoona asukasta?
Olet ilmeisesti varsinainen asiantuntija?
Mitä Varissuo sinusta muka kannattaa erityisesti? Kyllä niitä matkustajia poimitaan koko matkalta ja linjan kannattavuus arvioidaan sen varella olevien eri toimintojen määrällä niin ikään.
Kaarinakeskustan läheisyydessä asuu valtaosa Kaarinan asukkaista. Jos olisit tutustunut pikaraitiotieselvitykseen perusteellisesti tietäisit, että pikaraitiotielle suunniteltaisiin myös syöttöliikennettä, jotta Kaarinan harvaanasutuistakin osista pääsisi pikaraitiotiehen käsiksi.
Sinä voit mutustella synkkiä arvioitasi, mutta kyllä Turun on luotettava lukemiin joita maailmalla on saatu pikaraitiotielinjoista, vastaavilla kannattavuuslukemilla. Ei me suomalaiset sentään niin erilaisia olla, että meihin ei mikään yleistävä vertaus maailmalta pätisi.
Ja sen minä sanon, että näin asiat eivät voi jäädä. Turun on pakko panostaa joukkoliikenteeseen ja muutettava alueen arvoja. Meidän on saatava kaupunkirakenne tiivistymään ja autoistuminen kuriin. Koska näin ei yksinkertaisesti voi jatkua. Auto ei saa jäädä ainoaksi varteenotatettavaksi ratkaisuksi, EI MISSÄÄN NIMESSÄ. Siihen on lain ja asetuksin puututtava.
Vielä noiden reittien kannattavuudesta. Otetaan Kaarina. Kaarinan keskustaa rakennetaan jatkuvasti ja uusia taloja nousee. Kaarinan vieressä on reippaasti yli 3000 asukkaan lähiö Hovirinta, joka välittömässä läheisyydessä Koristo, sekä useita omakotitalovyöhykkeitä.
Turun ja Kaarinan välissä on vielä Piispanristi, joka kasvaa jatkuvasti. Sinne on kehittymässä kaupallinen keskittymä, joka on jo nyt suhteellisen suosittu.
Piispanristin tuntumassa on lukuisia Turun lähiöitä. Mitään tyhjää ei Turun Kaarinan välissä ole. Reitin varelle on myös rakentumassa 5000 asukkaan lähiö Skanssi, joka on Helsingin Kampin kokoinen ja siihen on sijoittumassa 90 erikoisliikettä ja CM-tavaratalo. Skanssin jälkeen ollaankin jo miltein keskustassa.
Kysyt minne matkustajat sitten Varissuolta menevät. Kauppatorille kuten nytkin, vaihtamaan toiseen kulkuneuvoon. Todennäköisimmin pikaraitiovaunuun, joka kulkee Kaarinan ja Naantalin väliä, koska se on todennäköisin työmatkareitti suurimmalle osalle kaupunkiseudun asukkaista.
Varissuo-keskusta kannattaa aina. Se on niin kannattava linja, ettei sen kannattavampaa Turussa ole. Se voisi kannattaa melkeinpä metron.
Joten se ei esimerkkinä käy millään tavalla pitkälle ja hitaalle Kaarina-Naantali linjalle. Eikä ole järkevää rakentaa linjaa joka päättyy keskustaan.
Naantalissa pikaraitiotie menee junarataa pitkin suuren osan matkaa. Se pätkä ei siis hirveästi maksa lisää. Joten kannattaa rakentaa.
Tosi on, että Turun on valittava joka tai. Eli Tuskin voimme rakentaa molempia, sekä Kaarina-Naantali rataa ja Varissuo-Runomäki rataa.
Siinä mielessä ehdotuksessasi on itua, että pikaratiotie Varissuon ja Runosmäen välissä saattaisi innostaa kehyskunnat mukaan toiselle kierrokselle.
"Miksi kaverit, joilla ei pienintäkään hajua mistään tulevat tänne sönköttämään."
Kerro sinä, kun olet juuri tuollainen.
http://www.raitio.org/ratikat/turku/tklind1a.htm
Pikaraitiotien vaihtoehtona on Turulla mukana myös joukkoliikennekaistat ja telibussit.
Näiden joukkoliikennekaistojen rakentaminen toimivaksi ei sekään ole halpajuttu. Toimivuus toki on paljon lähempänä ratikkaa kuin tavallista reittibussia.
Tämän systeemin heikot puolet ovat, että se vie vieläkin enemmän tilaa kuin pikaraitiotiet, butta toisaalta keskustassa ei tarvitse tehdä mitään muita muutoksia kuin varmistaa, että bussit pystyvät reittejä operoimaan.
Vaihtoehto on välttävä suhteessa pikaraitiotiehen. Jos pikaraitiotiestä toteuttettaisiin vain Naantali-Raisio-Turku-Kaarina -linja ja Runosmäki-Varissuo telibusseilla, niin homman hintaa saataisiin alemmas.
Jatkossa olisi helppoa laajentaa raitiotietä myös näille reiteille, jo valmiiksi vapautetuille joukkoliikenekaistoille.
Telibussieja hankittiin Turkuun suuren innostuksen vallassa, kun laskettiin vain montako matkustajaa yksi kuski pystyy kerralla ja edullisimmin kuljettamaan.
Yllätys olikin melkoinen kun huomattiin, etteivät telibussit mahdu kääntymään normaalissa kadunkulmassa ilman että etupää koukkaa vastaantulevien kaistalle ja takapää heittää viereisellä kaistalla ajaneen kadunposkeen! Puhumattakaan siitä, että samantien joudutaan ajamaan risteyksessä vihreää odottelevien jalankulkijioiden varpaiden yli.
Mihin unohtuivat ne kokeluliikenteessä olleet unkarilaiset niveldösät?
Uudenmaatien risteyksessä oli lähellä tapahtua kulttuuriskadaali, kun liikennelaitos vakavissaan(!) suunnitteli Åbo Academin talon osittaista purkamista risteyksen leventämiseksi! Näytti näet siltä, että busiit joutuisivat kiertämään koko keskustan sen katuriesteysten ahtauden vuoksi.
Entä mihin sijotettaisiin pikaraistikan kiskot Kauppatorin ympäristössä? Ilmeisesti se ei enää kaupungilla madellessaan olekaan pikaraitsikka - vaan vanha kunnon rämistelevä ja kurveissa kiljahtelevan museoratikka? Olen varma, että yksikään tämän ajan kiireinen juppi ei suostuisi köröttelemään Hirvensalosta joka pysäkillä nuokahtelevalla kolisevalla ja huojuvalla raitsikalla joka aamu töihin - varsinkaan jos siellä joutuisi istumaan kylki kyljessä eriväristen kaa! Sitäpaitsi eihän se raitsikka kuitenkaan kierrä myllyjen "ilmaisten perkkipaikkojen" kautta.
Kömpelöiden telibussien hankinta oli pieni virhe verrattuna raitsikkaliikenteen lopettamiseen. Sitäpaitsi virheen aiheuttamat vaikeudet hoideltiin - ei liikennelaitoksen kukkarosta - vaan suoraan veronmaksajien taskuista!
Viimeisen toimivan linjan "kolmosen" lakkauttamiseen ei ollut mitään muuta syytä kuin kiusanteko tai vähintäänkin pelkkä kiukuttelu (en halua käyttää tässä v-alkuista sanaa, vaikka mieli tekisi): kun kerran oli tehty päätös, niin viedään se katkeraan loppun asti! Ilmassa kun oli jo nähtävissä lakkautuspäätöksen koko kauhukuva?
Ei uksoisi tämän kokoluokan asiassa voitavan toimia nuin tyhmästi?
Suuren urheilujuhlan tuntua silloin ilmassa oli! Koko valtuusto riemuitsi yhtenä miehenä kalliin ja kannattamattoman raitiotiekiskoston ja ruostuneiden vaunujen ylläpidon loputtua. Siitä alkoi Turun uusi nousu maailmankartalle, kuin Paavo Nurmen aikaan ikään. Eikä vuosikymmenien aikana saavutettuja säästöjä ole vieläkään pystytty kaikkia hukkamaan, eikä pystytä, veikkaan?
Taisi olla pikemminkin toisinpäin. Kannattava joukkoliikenteenmuoto hylättiin korkeiden korjausinvestointien pelossa ja korvattiin kaiken autuaaksi tekevillä sukkelilla busseilla, jotka sitten syöksivät Turun tuhoon, köyhäksi ja tehottomaksi autokaupungiksi, jonka keskusta kuihtuu ja taajama leviää.
http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=142381&locale=
Ylen arkistossa
Viimeisiä päiviä todellinen kaupunki!
Tuossa ylen jutussahan sanotaan selvästi että ratikkalinjat ja liikenne näivettyi vuosikymmenten aikana pikkuhiljaa ja lopullisen lopetuspäätöksenkin jälkeen liikennöitiin vielä 7 vuotta.
Tarinat sorakeisarin mahtikäskystä kuullostaa naurettavilta.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/stadi/uutinen.asp?id=1547493
http://www.ts.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:9:0:1:2008-06-24,104:9:548954,1:0:0:0:0:0:
Minä vapaasti uudelleen muotoilen asian vielä ja tarkentaen, että Turun painajainen alkoi, kun Turku myi kaupunkisielunsa autoistumista rakastavalle saatanalle.
Palautetaan ratikat, niin palautamme Turun taas kaupungiksi, sillä vain kaupunkina voi kaupunki voida hyvin.