villiviini ja humala

toivoo näkösuojaa

Teimme naapurin rajlle harvahkon aidan jonka juurelle istutin viime kesänä säleikkövilliviiniä, kun ajattelin että se äkkiä kasvaa siihen näkösuojaksi. Villiviini talvehti kuitenkin huonosti, ja jouduin nyt keväällä leikkaamaan melkin kaikki versot maan tasalle, olivat ihan ruskeita sisältä. Työntää kyllä juuresta uusia versoja, ettei ihan kuolleita ole, mutta on tulossa vasta maan rajassa.
Sain tuttavalta humalan versoja, ja ajattelin että istuttaisin niitä villiviinin sekaan kasvamaan jos niistä edes toinen alkaisi viihtymään, ja peittämään. Vai tappavatko ne toisensa?
Mutta onko ajatus aivan pähkähullu, mitäs tapahtuu jos molemmat oikein villiintyvät kasvamaan?
Metrin päässä on myös kuusiaidan alku, kasvaa hitaasti, enkä odota siitä suojaa kuin kymmenen vuoden sisällä.
Mutta haluaisin jotain näkösuojaa jo ennen sitä... Taidan olla vähän kärsimätön, mutta jos jo tälle kesälle jotain suojaa saisin.
Kasvupaikka on aurinkoinen ja ehkä vähän kostea savipitionen maa, mutta istutuskuoppiin kyllä laitettiin kunnon multaa. Vyöhyke IV.
Mitä tekisitte??

7

3019

Vastaukset

  • ...on suuri kalkin ystävä ja Suomessa maaperä on enimmäkseen hapanta, joten heittele kalkkia köynnöstesi juurelle useampaan kertaan kesän aikana. Lisäksi se pitää hieman kosteasta, joten kastele sitä kuivina kausina. Jos se ei sittenkään ala kasvamaan maaperäsi on sille täysin väärä ja luovu suosiolla. Saat tapella sen kanssa muuten joka kesä.

    Humala vaatii myös suotuisan kasvupohjan ja vahvan maan, joten voi olla että saat molemmat köynnökset viihtymään keskenään. Humala ainakin kasvaa nopeasti, mutta se ei ole yhtä näyttävä kuin villiviini saati olisi kaunis syysväriltään.

    Jos pidät köynnöshortensiasta kannattaa tutustua siihen. Se on maineeltaan parempi ja kasvuvauhtiin päästyään suojaa kyllä hyvin sekä paksulti näkymät naapuriin, jos sitä haluat. Se ei vaadi erityistä hoitoa ja viihtyy melkeinpä missä vaan ilman kalkitusta tai lannoitusta (paitsi juurtumisvaiheessa tietysti kastelet ahkerasti).

    Toinen kiva ovat alppikärhöt, jotka kasvavat myös kohtuullista vauhtia ja piristävät vielä kukillaankin. Yksikään naapuri ei valita niistä, koska ne ovat sen verran siroja, kauniita eivätkä aiheuta vahinkoa muille kasveille vaikka kietoutuisivatkin naapurin männyn rungon ympärille.Kukkien väreissäkin löytyy,eikä istuttaminen ole niin vaativaa kuin jalokärhöissä on. Alppikärhöä ei tarvitse leikata alas, vaan se jatkaa entiseen malliin elämää edellisestä kesästä.

    Joka tapauksessa sekoititpa mitä köynnöksiä tahansa niitä ei voi istuttaa tiheään, vaan suositellaan puolesta metristä metriin väliä. Joten kärsivällisyyttä vaan kasvatustyöhön :)

    • kiitos monipuolisesta vastauksestasi!
      vielä muutama kysymys:
      -miten alasleikkaus syksyllä, jos toinen köynnös pitää leikata alas, ja toinen vaatii että rangat jätetään syksyllä olemaan.
      Luin vain jostain, että villiviinin rangat jätetään leikkamatta, ja humala leikataan syksyllä alas?
      Tuo köynnöshortensia kiinnostaa myös, siihen taidan vähän perehtyä, mutta voiko sitä istuttaa tuon villiviini kanssa??

      Ja eihän mikään noista ole niin hurja leviämään, että tappaisi kuusiaidan alun alleen?


    • toivoo näkösuojaa kirjoitti:

      kiitos monipuolisesta vastauksestasi!
      vielä muutama kysymys:
      -miten alasleikkaus syksyllä, jos toinen köynnös pitää leikata alas, ja toinen vaatii että rangat jätetään syksyllä olemaan.
      Luin vain jostain, että villiviinin rangat jätetään leikkamatta, ja humala leikataan syksyllä alas?
      Tuo köynnöshortensia kiinnostaa myös, siihen taidan vähän perehtyä, mutta voiko sitä istuttaa tuon villiviini kanssa??

      Ja eihän mikään noista ole niin hurja leviämään, että tappaisi kuusiaidan alun alleen?

      Humalaa ei tarvits eleikata alas, mutta se kuolettaa edellisen vuoden versot ja kasvattaa uudet joka vuosi. Lopputulos on siis se, että muutaman vuoden kuluttua on enemmän kuollutta risukkoa kuin kasvavaa..

      Villiviinit on usein tuontitaimia ja varsinkin noin kaukana ne paleltuu ekana talvena, paleltuu nimittäin etelässäkin.. Jos kavi on kunnolla jo juurtunut viime vuonna niin se kasvattaa kyllä nopsaan pitkät uudet versot ja paljon tiheämmät kuin alkuperäiset. Alasleikkauksella saat sen tuuhentumaan edelleenkin jos tarvetta on.

      Villiviinin avuksia laittaisin nyt jos tarvitsee jonkun yksivuotisen kasvin. Muuten on jopa vaara, että koko aita sortuu kasvien alla kun ne alkaa kasvaa.

      Köynnöshortensia on happamaan maan kasvi eli ei villiviinin kaveri. Ja muutenkin se on sen verran loistokas kasvi että sitä en kyllä raaskisi laittaa toisen köynnöksen alle tai seuraan. Meillä kukkii juuri ja näky on silmää hivelevä!

      Onko villiviinisi säleikkö vai kärhimallia? Kärhien kohdalle kasva ajuuret jos oksia taipuu maahan ja kohta taimia on siellä lisää. Humala kasvattaa myös helposti uusia juuria varteensa joten jos versoja jää maahan niin se leviää sitä kautta nopeasti laajalle alueelle.


    • mapee kirjoitti:

      Humalaa ei tarvits eleikata alas, mutta se kuolettaa edellisen vuoden versot ja kasvattaa uudet joka vuosi. Lopputulos on siis se, että muutaman vuoden kuluttua on enemmän kuollutta risukkoa kuin kasvavaa..

      Villiviinit on usein tuontitaimia ja varsinkin noin kaukana ne paleltuu ekana talvena, paleltuu nimittäin etelässäkin.. Jos kavi on kunnolla jo juurtunut viime vuonna niin se kasvattaa kyllä nopsaan pitkät uudet versot ja paljon tiheämmät kuin alkuperäiset. Alasleikkauksella saat sen tuuhentumaan edelleenkin jos tarvetta on.

      Villiviinin avuksia laittaisin nyt jos tarvitsee jonkun yksivuotisen kasvin. Muuten on jopa vaara, että koko aita sortuu kasvien alla kun ne alkaa kasvaa.

      Köynnöshortensia on happamaan maan kasvi eli ei villiviinin kaveri. Ja muutenkin se on sen verran loistokas kasvi että sitä en kyllä raaskisi laittaa toisen köynnöksen alle tai seuraan. Meillä kukkii juuri ja näky on silmää hivelevä!

      Onko villiviinisi säleikkö vai kärhimallia? Kärhien kohdalle kasva ajuuret jos oksia taipuu maahan ja kohta taimia on siellä lisää. Humala kasvattaa myös helposti uusia juuria varteensa joten jos versoja jää maahan niin se leviää sitä kautta nopeasti laajalle alueelle.

      on kysymyksessä.
      Sekin on vähän ollut minulle kysysmysmerkki, miten tuo säleikkövilliviini oikein kipuaa, kun ei oikein omilla voimilla lähde yläspäin kapuamaan, yritin käsin sitä ohjailla viimekesänä, mutta nythän ei ole mitä ohjailla :)

      Kiitos kuitenkin vinkeistänne, funtsin mitä teen...

      Ja jo jollain vielä on hyviä lisä-ideoita niin mielellään niitä otan vastaan!


    • toivoo näkösuojaa kirjoitti:

      on kysymyksessä.
      Sekin on vähän ollut minulle kysysmysmerkki, miten tuo säleikkövilliviini oikein kipuaa, kun ei oikein omilla voimilla lähde yläspäin kapuamaan, yritin käsin sitä ohjailla viimekesänä, mutta nythän ei ole mitä ohjailla :)

      Kiitos kuitenkin vinkeistänne, funtsin mitä teen...

      Ja jo jollain vielä on hyviä lisä-ideoita niin mielellään niitä otan vastaan!

      Kyllä se villiviini sitten peittää kun se ehtii kasvaa, joten odotellessa kannattaa ehkä turvautua jo edellä mainittuihin yksivuotisiin: Ruusupapu, salkopapu, tuoksuherne. Kasvavat nopeasti, eivät haittaa villiviinin kasvua, vaan keräävät maahan typpeä joka lannoittaa villiviiniä. Muuten myös viiniköynnös Zilga on kestävä ja tuottaa lisäksi satoa! (siis viilivinille vaihtoehto)
      katso: http://personal.inet.fi/luonto/whitepaprika/


  • Kiitos! näköesteeksi itsekin hankin juuri imukärhän ja säleikön, kumpikaan ei ole mitenkään villiintynyt kasvamaan. Imukärhä ei ole tarttunut betoniseinään
    parveke on kuin akvaario, väsynyt olemaan katseltavana

  • Kun ostaa taimimyymälästä villiviinin, niin voi olla että saakin säleikkövilliviinin.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.