En saa lapsia ja olemme jonossa lapsettomuusklinikalla. Ehkä ensi vuonna saan luovutetun munasolun ja koitetaan istutusta.
Muutenkin on rahan kanssa niin, että juuri ja juuri saadaan laskut maksettua ja klinikalle menee kauheat summat. Tuntuu niin pahalta, kun toiset vain hyppää sänkyyn, eikä tarvitse mitään maksaa...
Tällä viikolla paras ystäväni ilmoitti tulleensa raskaaksi ja tänään siskoni ilmoitti tulleensa raskaaksi... Olen todella iloinen heidän puolestaan, mutta tuntuu kuin saisin kokea kaikki elämän ilot vain muiden ihmisten kautta.
Nyt en ole muuta tehnyt, kuin itkenyt. Aluksi liikutuksesta, kun olin siskoni puolesta niin onnellinen ja nyt en pysty lopettamaan enää, kun tiedän että ikinä... en koskaan tule itse saamaan omaa lasta.
Ei jaksa enää tätä huonoa onnea joka asiassa.
Helpottaa oloa, kun saa kirjoittaa tänne.
Kiitos, kun jaksoit lukea.
Muutenkin on rahan kanssa niin, että juuri ja juuri saadaan laskut maksettua ja klinikalle menee kauheat summat. Tuntuu niin pahalta, kun toiset vain hyppää sänkyyn, eikä tarvitse mitään maksaa...
Tällä viikolla paras ystäväni ilmoitti tulleensa raskaaksi ja tänään siskoni ilmoitti tulleensa raskaaksi... Olen todella iloinen heidän puolestaan, mutta tuntuu kuin saisin kokea kaikki elämän ilot vain muiden ihmisten kautta.
Nyt en ole muuta tehnyt, kuin itkenyt. Aluksi liikutuksesta, kun olin siskoni puolesta niin onnellinen ja nyt en pysty lopettamaan enää, kun tiedän että ikinä... en koskaan tule itse saamaan omaa lasta.
Ei jaksa enää tätä huonoa onnea joka asiassa.
Helpottaa oloa, kun saa kirjoittaa tänne.
Kiitos, kun jaksoit lukea.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvin tutulta kuulostaa tilanteesi, en voi muuta kuin toivottaa sinulle oikein paljon voimia ja onnea istutukseen.
Heippa!
Tiedän todella miltä tuntuu, kun kaikki läheiset raskautuu ja itse ei.. Mulla on nyt monia kavereita jotka ei vielä halunneet lasta, mut se vaan sieltä tuli. Kummilapsi meille syntyy tässä muutaman viikon kuluessa ja pelottaa ihan kamalastí jaksanko olla onnellinen toisen puolesta, kun itsellä on se tyhjyys sillä kohdalla niin suuri.. Pelkään kauhulla joka viikko, että joku taas kohta ilmoittaa, että vauva tulee ja mä vaan joudun aina toteamaan että meille ei.
VOi että, jaan tuon sun pahanolon ja toivon että jaksat odottaa ja onnistua.. Paljon voimia!
vasta ensi vuonna saat munasolun??oletteko jo siis hoidoissa?eihän niissä voi kauaa mennä vai olenko käsittänyt väärin.. me maksoimme ivf hoidon osamaksulla...lääkkeistä sai osan jo apteekissa pois..ja osan kelalta. tiedän tasan tarkkaan tunteen minulla on tänä lapsettomuus aikana kaverini tehnyt kolme,toinen teki 2 siskoni yhden ja toinen siskoni toisen lapsen. se on niin vaikeaa kun aina se sattuu yhtä kovasti.ja muut valittavat raskaus olojaan ja kaikkea mitä nyt normisti sikiävät saavatkaan.olin kateellinen niistä kivuistakin. tietysti olin onnellinen ettei muiden tarvitse kärsiä tätä mitä minä,mutta jotkut kovasti valittavat olisin mieluusti laittanut tämän käymään läpi. tästä ei myöskään varmasti tule ikinä selviämään niin että joku kaunis päivä lapsettomuus olisi haikea muisto.se elää minussa aina.vaikka nyt hoidoilla saatiin tulostakin 10v yrityksenjälkeen..olen 9 viikolla raskaana..ja toivon että jatkuu myöskin.takana kohdunulkoista ja keskenmenoa..toivotan voimia ja onnea.saat asioihin vauhtia kun laitat heidät toimimaan.se on sinua varten se laitos siellä.. ;)
Uskomatonta kitinää - taas tätä sunnuntailapsien vollotusta. Valittaisitte sitten, kun asiat ovat TODELLA huonosti eli tarkoitan , että takananne on hirveä lapsuus juopottelevine vanhempineen, epäonnistuneita, väkivaltaisia suhteita, keskenjäänyt koulu, työttömyyttä, mahd. huumeita eli sellainen elämä jostain ei tosiaan valonpilkahduksia löydä.
Olen vahvasti sitä mieltä, että nämä täällä natisevat lapsettomat ovat juuri niitä, joilla ei elämässä vastoinkäymisiä ole juurikaan ollut eli kaikki on menny putkeen: hyvä opiskelu- ja työpaikka järjestynyt suurin piirtein ensi yrittämällä. Poikakaverinikin on ns. valioyksilö, jonka moni muukin huolisi. Rahasta ei ole pulaa, voi harrastaa ja lomailla miten tykkää.
Itselläni on ollut elämässä paljon vastoinkäymisiä sekä töissä että yksityiselämässä. Olen jo yli 30 v., eikä lapsia ole siunaantunut, eikä kelvollista miestä löydä enää yhtä helposti kuin 15 v. Viime viikolla siskoni ilmoitti, että odottaa kolmatta lastaan. Olen todella onnellinen hänen puolestaan, hänellä on kaikki hyvin. Kummallista en tunne mitään kateuden poikasia. Keskityn omaan elämääni, ehkä minuakin joskus onnistaa, kaikkea ei voi saada, ja yritän tulla toimeen näillä eväillä. Siskoni vauvauutinen oli tosiaan jaettu ilo on kaksinkertainen eikä se tosiaan ole minulta pois.
Iloitse siitä mitä sinulla on äläkä valita turhasta. Seuraavan kerran ennen kuin lähetät tänne vinkuviestin listaa ekaks paperille mitä sinulla jo on - niinpä - todella paljon, joten vastoinkäymiset kai jossain vaiheessa elämää ovat aika todennäköisiä juttuja.
Juhannusterkuin
Minä olen yli 30 ja lapsuus juopottelevan isän komennuksen alla. Sairauksia on siunaantunut enemmän kuin tarpeeksi, enkä tiedä miksi minä joudun niitä kantamaan... Menieren tauti, vitiligo, hormonit ollut päin seiniä silkan stressin takia yli puolet elämästäni, ennenaikaiset vaihdevuodet, osteoporoosi.
Ikinä en ole ollut hyvä koulussa, enkä ole pystynyt keskittymään opiskeluihin, mikä johtuu suureksi osaksi menierestä.
No on mulla työpaikka, kylläkin naurettavalla alipalkalla, mutta on kuitenkin... ja mulla on hyvä mies, jota rakastan yli kaiken... hän on todellakin mun elämäni.
Jos mua itkettää ja olen surullinen, niin mielestäni sulla ei ole oikeutta ottaa multa tätä ainoata paikkaa, jossa voin siitä kirjoittaa ja saada tukea, vain siksi että aina on joku jolla on vielä rankempaa.
Tiedätkö mitä? Mulla on ollut ihan tarpeeksi rankkaa ja ystävilleni en millään viitsi niistä jatkuvasti kitistä. Sen takia on nämä palstat, joista saa tukea ja neuvoja.
Juhannusterkuin myös...
Olet aivan oikeassa. Nämä paikat ovat juuri sitä pahan olon purkamista varten. Eihän kenekään ole pakko näitä juttuja lukea, jos ne aiheuttavat tuollaista katkeruutta. Itselläni elämä nyt on ollut melko normaalia, mitä nyt masennukset ja ystävän kuolema... Raivostuttavaa, että joku ajattelee, että lapsettomuudesta valitetaan vaan, jos kaikki muut asiat elämässä on hyvin! Tsemppiä ja mukavia ajatuksia sulle nm "nainen"!
Kyllä minustakin kaikki tunteet ovat sallittuja ja lapsettomuus aiheuttaa kyllä välillä syviä surun ym. tunteita lähes kaikille.
Onhan se hyvä jos joku pääsee helpommalla, mutta ei se tarkoita sitä että muut valittavat turhasta.Itselläni lapsettomuus aiheutti välillä todella syviä surun tunteita, jotka onneksi pääsin käsittelemään tunteeni hyväksyvien ihmisten kanssa.
Prosessi olisikin helppo jos voisi tietää että jossain vaiheessa onnistuu.Joku sanoi että on kuin löysässä hirressä roikkuisi, se kuvasi kyllä ajoittain hyvin omaakin olotilaani.
Muistathan kuitenkin että suurinosa onnistuu lopulta saamaan lapsen, niin mekin usean vuoden yrittämisen ja suurten rahasummien jälkeen.
Minä olin kyllä valmis tähän projektiin laittamaan rahaa, vaikken juuri muuhun sitä laitakkaan.Enemmän kuin rahanmeno minua olisi harmittanut myöhemmin se etten olisi kunnolla edes yrittänyt saada lasta.
Jos lapsettomuutesi johtuu ennenaikaisista vaihdevuosista, niin lahjoitusmunasoluhoito korjaa asian.Minullakin osasyynä oli ennenaikaiset vaihdevuodet ja lahjoitusmunasoluhoidolla saimme lopulta ihanan vauvan.
Hyvää juhannusta!Toivon sinulle onnistumista ja jaksamista hoitoihin.
LAPSETTOMUUSKESKUSTELUPALSTA. EI NARKKARI EIKÄ ALKOHOLISTI ONGELMALLISTEN KESKUSTELU,JOIHIN ILMEISESTI KUULUT!! jos alkaisin tähän kirjoittamaan OMAN ELÄMÄNI TAPAHTUMAT,saattaisi sunkin turpas tukkeutua tioviksi.vaan luulen ettei ne tänne kuulu.toisin kuin suru lapsettomuudesta.tämä on just siksi ettei muualla kukaan näit oloja ymmärrä!! TOOPE!