Vanhalla adoptiopalstalla kerrottiin, että perheet olivat niin suojaamassa tulevia adoptiolapsiaan, että käyttivätt koko suunnitteluajan voimakasta ehkäisyä ettei vaan tullut omaa lasta. Vanhemmat olivat joskus 10-15 vuotta koettaneet mutteivat saaneet ja nyt ehkäisivät ettei tule missään tapauksessa. Oma biolapsi olisi lopettanut prosessin, halusivat olla uskollisia tulevalle ottolapselleen.
Pakkoehkäisy adoptioneuvottelujen aikana
Ihmettelen lapsettomia
71267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
lol tota sain 21 attack runessa eilen with pati
niko krafsar mej i pippelin
..tässä on? Kun ajatukset ovat suuntautuneet adoptioon ja kun adoptiolapsi on yhtä toivottu kuin biologinenkin lapsi, on aivan ymmärrettävää, että halutaan keskittyä adoptio-odotukseen täysillä ilman muuta mahdollisuuttakaan.
Adoptio ei ole aina se 'huonompi vaihtoehto' vaan adoptiolapsi voi olla yhtä haluttu kuin biolapsikin. Ideaalisti näin olisi jokaisessa tapauksessa tietenkin -ja uskallanpa sanoa, että suurimmassa osassa tapauksia onkin.
Jos siis joku haluaa ehkäistä oikein varman päälle adoptio-odotuksen aikana, se on minusta enemmän kuin ymmärrettävää.
tiedoksi ettei ole olemassa adoptioneuvotteluja vaan adoptioneuvonta. Nämä kaksi sanaa antavat aika eri kuvan prosessista.
Tarkoitatko, ettei adoptioprosessin aikana ole neuvotteluja?
..todellakaan neuvotteluiksi voi kutsua minun mielestäni. Tässä prosessissa keskustellaan, neuvotaan, arvioidaan, hyväksytään ja tehdään tärkeitä päätöksiä matkan varrella, mutta sillä onko sinulla esim. neuvottelutaitoa ei ole mitään merkitystä sille lopputulokselle... Kutsu toki millä nimellä haluat, mutta muut ei sitä ehkä tunnista.
adoptioprosessia sinun mielestäsi käydään neuvotteluja?
Raskaus todellakin katkaisisi adoptioprosessin.
Kun adoption tiellä ollaan, adoptiolapsi on yhtä todellinen ja oma kuin biologinenkin. Häntä täytyy saada odottaa ihan omana itsenään, ei minään korvikkeena biologiselle lapselle. Yleensä biologinen lapsettomuus on tavalla tai toisella siinä vaiheessa jo hyväksytty, ja usko tai älä, kyllä raskaus ainakin adoptio-odotuksen edettyä jo pidemmälle olisi melkoinen kriisi.
Jos on kokenut pitkään lapsettomuutta ennen adoptioon ryhtymistä, se yleensä tarkoittaa myös erilaisia hoitoja ja lukuisia epäonnistumisia niissä. Silloin vaikuttaisi jo melko epätodennäköiseltä, että raskaus voisi edetä ongelmitta onnelliseen loppuun saakka. Itse en ainakaan missään tapauksessa haluaisi joutua keskeyttämään adoptioprosessia saadakseni kokea jälleen uuden keskenmenon.