Minua alkoi niin naurattamaan oma itseni tuossa äsken kun istuin uudessa lepotuolissani parvekkeellani.
Ostin vihdoinkin itselleni kunnon tuolin ja nyt en meinaa raskia istua siinä, ettei se vaan mene rikki. :)))
Siinä mieleeni tuli äitini. Äiti ei milloinkaan antanut käyttää mitään uutta vaikka se oli jo hankittu. Oli kyse sitten vaatteista, pöytäliinoista, kengistä tai leivästä.
Muistan äksyilleni äidille ainakin tuosta tuoreesta leivästä. Hän kielsi sitä syömästä, koska vanhaakin oli jäljellä. Uusi leipä syötäisiin vasta huomenna. Minua harmitti niin mahdottomasti ja sanoinkin, että huomenna sekin on sitten vanhaa.
Anoppini laittoi uudet lakanat pakkauksineen kaappiin ja piti niitä siellä vuoden-pari ennenkuin raski ottaa ne käyttöön.
Nyt kun itse alan olla samassa iässä kuin he silloin, huomaan imeneeni itseeni enemmän heidän tapojaan kun haluaisin edes muistaa. Luultavasti omat lapseni hymähtelevät minulle nyt yhtä paljon kuin minä aikoinani omalle äidilleni.
Ostin vihdoinkin itselleni kunnon tuolin ja nyt en meinaa raskia istua siinä, ettei se vaan mene rikki. :)))
Siinä mieleeni tuli äitini. Äiti ei milloinkaan antanut käyttää mitään uutta vaikka se oli jo hankittu. Oli kyse sitten vaatteista, pöytäliinoista, kengistä tai leivästä.
Muistan äksyilleni äidille ainakin tuosta tuoreesta leivästä. Hän kielsi sitä syömästä, koska vanhaakin oli jäljellä. Uusi leipä syötäisiin vasta huomenna. Minua harmitti niin mahdottomasti ja sanoinkin, että huomenna sekin on sitten vanhaa.
Anoppini laittoi uudet lakanat pakkauksineen kaappiin ja piti niitä siellä vuoden-pari ennenkuin raski ottaa ne käyttöön.
Nyt kun itse alan olla samassa iässä kuin he silloin, huomaan imeneeni itseeni enemmän heidän tapojaan kun haluaisin edes muistaa. Luultavasti omat lapseni hymähtelevät minulle nyt yhtä paljon kuin minä aikoinani omalle äidilleni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jotain samaa vikaa? Täytyi tehdä vähän siivousta. Kaapissa näytti olevan nätissä 8 v sitten kuolleelta äidiltäni saamia villasukkia kokonaan käyttämättä kymmenen paria ja 15 v sitten lähteneen isäni joululahjaksi antamia kerrastoja vielä avaamattomissa paketeissa.
Huippuna sitten viinavarastoni. Aloin muistelemaan, miltä ajalta ovat. Vanhimmat kahden vuoden takaiset Tallinnasta olivat unohtuneet juomatta. Tuo vika täytyy nyt pyhinä korjata, ei niitä roskiin. Vaikka ei näissä "parasta ennen" päiväystä ole, kai voi käyttää :)
vanha votka enää juomakelpoista? Tuppaa lasittumaan.
Taisi aikoinaan olla vähän joka taloudessa sama juttu. Eihän uusia raaskittu käyttöön heti ottaa, vaan vanhat kulutettiin ensin loppuun (vaatteet).
Isän kuoltua äiti kasvatti 5 lastaan yksin. Rahaa oli niukasti ja vaatteet ostettiin jo valmiiksi reilun kokoiset, etteivät heti jääneet pieniksi.
Kun kevät-ja joulujuhliin saimme aina uudet vaatteet, oli olo niin fiiniä ;)
Kesäksi saimme uudet kangaskengät "perhotossut", ne sentään saimme jalkaan jo heti laittaa.
Kyllä lapsuusaika köyhyydestä huolimatta, oli rikasta aikaa ;)
leivästä..Minäkin aina sanon miehelle,että pitää syödä vanhat leivät ekaksi..Hän kysyikin,että milloinkas meillä syödään sit tuoretta leipää? :)
tutulta tuntuu tuo hassu säästäminen joissain asioissa.
Ostin pyöräilyyn ym. kivat tarjouksessa olleet kengät. Nyt pelkään että ne venähtää ja käytän niitä vain välillä. Hah hah!
Sitten ostin työkengät , niitäkään en ota vielä töihin, ennenkuin on kesäaika mennyt, kesällähän saatetaan käydä työkengissä pihassa, käytetään vielä vanhoja hetki!
Uusia pöytäliinoja ei myöskään kannata kovin usein käyttää! Ollaankohan me viiskymppiset edelleen pula-ajassa mieleltämme?