Uusi tilanne.
Pitäisi keksiä mitä nelikymppinen ukko tekee yksin jussina?
Pitäisi keksiä mitä nelikymppinen ukko tekee yksin jussina?
Mitäs juhannuksena?
etäisä
8749
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muistan ekan yksinäisen jussini. Pistin kämpän kuntoon, avasin viiinipullon, grillailin vähän, saunoin, nautin kesäillasta. Lopuksi suuntasin lähimmälle lavalle tansseihin.
Olis ollut kivaa ilman niitä tanssejakin muutta kyllä sitä kaikenlaista löytyy kun on vaan valoisalla mielellä!
Mitä kolmevitonen nainen tekee kahden alakouluikäisen lapsensa kanssa juhannuksena, ku 15 vuonna naisen elämään ja juhannukseen on kuulunut mieskin (siis se sama)?
Onhan sulla siinä ne LAPSET! Me mennään rannalle, kalastamaan, mummua ja pappaa katsomaan, yms yms. Ja syödään ja herkutellaan!
Enpä ole ikinä huomannut, että jotenkin miestä näihin juttuihin tarvitsisin... Mutta asia on tietty eri, jos 15 vuotta elää toisen kautta.
asutte - ja tietysti säästä. Sateella on paras olla kotona, lueskella ja leipoa raparperipiirakkaa, katsella vanhoja valokuvia ja kertoa siitä, kun lapset olivat vauvoja yms. Eläin-, lintu- ja kasvikirjoja voi katsella.
Jos ei sada, menette tietysti luontoon ja keräätte 7 kukkaa tyynyn alle pantavaksi ja solmitte ehkä kukkaseppeleet.
Jos lähistöllä asuu sukulaisia, kutsutte heidät kylään tai menette itse kylään.
Keitätte uusia perunoita ja syötte niitä sillin tai savukalan tai vaikkapa kananmunakastikkeen kanssa. Jälkiruoaksi kiisseliä pakastimen pohjalta kaivetuista marjoista.
Lapset kannattaa panna aattona päiväunille, että jaksatte kaikki valvoa myöhään vuoden valoisimpana yönä. Vasta kun lapset nukkuvat, voi haikeuden päästää valloilleen.
Ajattele, että nyt on loppuelämäsi ensimmäinen juhannus. Tee siitä hauska ja luo onnellisia juhannusperinteitä lapsillesi!
Joo, kun sitten töistä pääsen lauantaina, niin lasten kanssa tehdään varmaan kaikki noi ja vielä enemmän, on se vain hieman outoa kun yksin juhannus lasten kanssa, kaikilla on niitä sukulaisia ym. ympärillä mutta oli mukava kun joku kirjoittaa tänne jotakin positiivistakin. Kaikki täällä on negatiivista ja provosoivaa, niin että yllensä tulee vain pahalle mielelle, mutta onneksi täällä on sentään fiksuja kirjoittelijoitakin, kiitos sinulle!
Mekin vietetään lasten kanssa juhannusta kolmistaan. Ei mökkireissua tai grillijuhlia tänä vuonna.
Mutta ei haittaa:) On ihanan rauhallista, ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa että mitä tehdään. Vaikka vaan olla möllötettäis ja syljeskeltäs kattoon! Jihuu! Hyvää juhannusta kaikille eronneille ja yksinäisille;)
Minä olen viettänyt nyt kaksi juhannusta lasten kanssa. Vuosi sitten oltiin kylpylässä ja nyt vuokrattiin mökki paikasta, jossa muitakin ihmisiä. Eron jälkeen olen luonut jokaiselle juhlalle uudet "kuviot", eli juuri tälle perheelle ominaisen tavan juhlia. Odotin kyllä tänä vuonna, että isä olisi halunnut lapset luokseen mutta eipä halunnut. Jos olisin ollut yksin, niin olisin saunonut kotona ja jatkoille lähtenyt lavatansseihin. Ja kenties tehnyt niitä juhannustaikojakin.
Pitää kai mainita etten ole yksin lasten kanssa siksi, että olis päästy eroon jostain kusipääisästä, josta olis haluttu eroon (niinku useimmat tuntuu yh-äideistä ajattelevan), vaan siksi että mies kuoli.
Että kun mennään mummua ja pappaa katsomaan, mennään katsomaan vasta poikansa menettäneitä ihmisiä... ei siinä riemu ole ylimmillään.
Me olis mielellämme edelleenkin otettu isä mukaan rannalle, kalastamaan, syömään ja herkuttelemaan.... Kun nyt en alunperinkään tehnyt lapsia minkään idiootti-ääliön kanssa, josta sitten hetken päästä olis pitäny hankkiutua eroon. Toisen kanssa eläminen ei tarkoita toisen kautta elämistä.