takaisin
en päästäsis luotani pois
ei elämää
voi selittää
lyököön salama
jyrisköön ukkonen
kai menyyn kestän
on aika rikkoo rajoja
puhkooa palloja
ei tunteet pelis siinä
maksa mitään
en päästäsis luotani pois
ei elämää
voi selittää
lyököön salama
jyrisköön ukkonen
kai menyyn kestän
on aika rikkoo rajoja
puhkooa palloja
ei tunteet pelis siinä
maksa mitään
Vastaukset 2
Vanhimmat
"en päästäsis luotani pois"
niin, haaveita...
Jos tunteensa osoittaa,
on siinä tarpeeksi
perustaa tulevalle
kun ketään ei voi pidätellä
eikä todellakaan
elämää voi selittää...
Ihanan suora ote runossasi!!
..josta pidin. Tässä on paljon ajatuksia, joita itsekin mietin usein. Tuo "menyyn kestän" ukkosenjylinöineen oli mukava. Rakkauden tähden näköjään sietokyky venyy hyvinkin pitkälle ja sen eteen haluaa tehdä sen mikä on omien mahdollisuuksien rajoissa. Helpompaa olisi olo, jos pystyisi omat rajansa kerran ylittämään, sen yhden kerran edes ja katsoisi sitten mitä sai. luulen kyllä että se olisi yrittämisen/ylittämisen arvoista.
Kiitos ajattelua antaneesta lukuhetkestä : )