Miksi Evtekin rehtori vaihtui?

Mitä siellä Metropolian johdossa oikein tapahtui kun Evtekin rehtori noin vain vaihdettiin? Ja eikös Stadiankin rehtori vaihdettu aika vasta ja aika mystisen nopeasti, miksi muuten? Heijastuuko johdon riitelyt opetukseen tai ilmapiiriin?
12809
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Eikös Metropolialle tule ihan uusi rehtori, eli molemmat reksit "vaihdettiin" yhteen uuteen?

Äänestä
  • Joo, Metropolian reksi on valittu jo. Mutta miksi viime metreillä piti vaihtaa Evtekin reksi viimeisiksi kuukausiksi?

    Äänestä

Ei se nyt kesälomalla haittaa. Kiista taisi liittyä koulun tilojen vuokriin. Pitää olla sopiva reksi, joka tekee niin kuin politikot sanoo.

Äänestä
  • Tottakai se haittaa, vaikka on kesäloma. Tää rehtori olis nimittäin just alkutalvesta päässyt eläkkeelle ja nyt sille tehtiin näin paskasti ja hyllytettiin.

    Äänestä

Stadian entinen rehtori ehdotteli tuhmia alaiselleen ja kiinni jäätyään erosi. Kai tuosta nyt jonkun salaliittoteorian saisi väännettyä, jos siltä tuntuisi, mutta pohjimmiltaan taisi vain olla kyse siitä ihmisen ikävästä toisen luo.

Äänestä
  • Siis se Stadian reksi juttuhan oli jo pari vuotta sitten. Ok ...tuhmia ei saa ehdotella työpaikalla. Eikä sille kai lopulta huonosti käynyt. Eikös Stadian entinen reksi ole Arenen pääsihteeri.

    Mutta miksi nyt Evtekin reksi? Vähän tuulista taitaa olla?

    Äänestä

Siis on käynyt mielessä että oliko Stadian ja Evtekin yhdistäminen todellinen virhe?

Etenkin entisenä Evtekin oppilaana pidin opinahjoa suht hyvänä ja monet hallinnolliset asiat hoituivat mukavasti.

Nyt esim. Stadia hoitaa koko Metropolian opiskelijahaut, ja jatko-opiskeluihin hakiessani sain tapella pari viikkoa Stadian opintotoimiston kanssa.

Oliko sittenkin virhe yhdistää Evtek Stadian kanssa?

Äänestä
  • Stadian opintotoimisto on niin jäykkä ja typerä paikka kuin olla ja voi! Missään muualla ei olla niin sekunnintarkkoja hakuajoista kuin Stadiassa. Selityksenä on, että haku sulkeutuu sekunnilleen, keskeneräistä hakemusta ei saa jatkaa klo 16 asti tai sekuntia yli, vaan se pitää lähettää 15.55 jotta ehtii - kas kun se sama haku ei muualla sulkeudu! Oikea byrokratian kukkanen.

    Metropolia on liian iso. Hallinto tökkii niin että todellinen valta tulee olemaan klustereissa pikkupomoilla.

    Äänestä

  • ...koko AMK-järjestelmään siirtyminen - eli opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi ja siitä seurannut katteeton hypetys ja korkeakoulun leikkiminen tekotärkeällä byrokratialla (kun muuta ei osata) - oli virhe. Jokin Metropolia/Megalomania-hässäkkä on vain mitätön osa tätä surkeaa kokonaisuutta.

    Äänestä

  • Isomman virheen kaikuja kirjoitti:

    ...koko AMK-järjestelmään siirtyminen - eli opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi ja siitä seurannut katteeton hypetys ja korkeakoulun leikkiminen tekotärkeällä byrokratialla (kun muuta ei osata) - oli virhe. Jokin Metropolia/Megalomania-hässäkkä on vain mitätön osa tätä surkeaa kokonaisuutta.

    Samat opettajathan ne on entisissä opistoissa ja nykyisissä amkeissa. Ja muualla maailmassakin tämän tasoisia tutkintoja nimitetään alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. Miksi ei meillä?

    Opisto-taso on maailmalla tuntematon, ja siitä aiheutui vain pahaa mieltä, kun esim. suomalainen insinööri saikin Saksassa huonompaa palkkaa kuin saksalainen insinööri, joka oli suorittanut tutkintonsa amk:ssa. Turha vaatimattomuus ei siis ole tässä asiassa viisasta. Meillä on tosi hyvät tutkinnot, kyllä niille kuuluu korkeakoulustatus.

    Äänestä

  • samat opettajat kirjoitti:

    Samat opettajathan ne on entisissä opistoissa ja nykyisissä amkeissa. Ja muualla maailmassakin tämän tasoisia tutkintoja nimitetään alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. Miksi ei meillä?

    Opisto-taso on maailmalla tuntematon, ja siitä aiheutui vain pahaa mieltä, kun esim. suomalainen insinööri saikin Saksassa huonompaa palkkaa kuin saksalainen insinööri, joka oli suorittanut tutkintonsa amk:ssa. Turha vaatimattomuus ei siis ole tässä asiassa viisasta. Meillä on tosi hyvät tutkinnot, kyllä niille kuuluu korkeakoulustatus.

    ..."ammattikorkeakoulututkinnoiksi", eikö niin?

    Kirjoitit:

    "Ja muualla maailmassakin tämän tasoisia tutkintoja nimitetään alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. Miksi ei meillä?"

    Sekoitit tuossa alemman korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon. Ne ovat kaksi eri asiaa.

    Alempi korkeakoulututkinto on vakiintunut käsite, joka sekä perinteisesti että tuoreimmankin lainsäädännön mukaan tarkoittaa yliopistossa suoritettavaa kandidaatin tutkintoa. Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot EIVÄT ole alempia korkeakoulututkintoja vaan ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot voidaan tosin eräitä julkisen sektorin virkoja täytettäessä RINNASTAA alempaan korkeakoulututkintoon eli kandidaatin tutkintoon. Rinnastaminen tarkoittaa sitä, että jos virkaan vaaditaan pätevyysehtona alempi korkeakoulututkinto (eli kandin paperit), voidaan myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö huomioida virkaa täytettäessä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että amk-tutkinto olisi alempi korkeakoulututkinto. Amk-tutkinto on lain mukaan "ammattikorkeakoulututkinto", kun taas alempia korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistoissa ja niihin rinnastettavissa tiede- ja taidekorkeakouluissa.

    Ja mitä perusteluihisi tulee niin...
    ...jos joku peruskade suomalainen opistoinsinööri sai huonompaa palkkaa Saksassa kuin joku sikäläinen insinööri, niin koulun nimestähän se tietysti oli kiinni... tottakai, juujuu! :D Osaaminenhan ei vaikuta palkkaukseen, ei. :D
    Eiköhän se aina yhtä kustannustietoinen sakemanni osaa laskea palkallekin panos/tuotos -suhteen ja maksaa palkkaa osaamisen eikä koulun nimen mukaan siinä missä työnantajat kaikissa muissakin taloudellisesti menestyneissä maissa. Ja siinä suhteessa AMK-insinöörit häviävät vielä vanhoille kunnon opistoinsseillekin, koska insinöörien taso on amk-uudistuksen ja sisäänoton tuplaantumisen myötä laskenut kuin lehmän häntä. AMK-inssi tulee saamaan Saksassa sikäläiseen Fachhochschule-Ingenieuriin verrattuna vielä huonompaa palkkaa kuin joku vanha kunnon opistoinssi sai, nimittäpä amk-inssin käymä koulu itseään ihan miksi hyvänsä "Hyppelispyppelisuperhyperuniversity of Applied Science'iksi". Jos samaa paskaa laitetaan kilon pussiin kilon sijasta puoli kiloa ja kylkeen lätätään vähän koreampi etiketti, niin ei tarkka saksmanni siitä ainakaan ENEMPÄÄ maksa kuin ennen. Kas kun ei se inssien osaaminen siitä parane, että koululle annetaan suuruudenhullu nimi, sisäänotto tuplataan ja opetuksen määrä puolitetaan.

    Äänestä

  • Oikaisu kirjoitti:

    ..."ammattikorkeakoulututkinnoiksi", eikö niin?

    Kirjoitit:

    "Ja muualla maailmassakin tämän tasoisia tutkintoja nimitetään alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. Miksi ei meillä?"

    Sekoitit tuossa alemman korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon. Ne ovat kaksi eri asiaa.

    Alempi korkeakoulututkinto on vakiintunut käsite, joka sekä perinteisesti että tuoreimmankin lainsäädännön mukaan tarkoittaa yliopistossa suoritettavaa kandidaatin tutkintoa. Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot EIVÄT ole alempia korkeakoulututkintoja vaan ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot voidaan tosin eräitä julkisen sektorin virkoja täytettäessä RINNASTAA alempaan korkeakoulututkintoon eli kandidaatin tutkintoon. Rinnastaminen tarkoittaa sitä, että jos virkaan vaaditaan pätevyysehtona alempi korkeakoulututkinto (eli kandin paperit), voidaan myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö huomioida virkaa täytettäessä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että amk-tutkinto olisi alempi korkeakoulututkinto. Amk-tutkinto on lain mukaan "ammattikorkeakoulututkinto", kun taas alempia korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistoissa ja niihin rinnastettavissa tiede- ja taidekorkeakouluissa.

    Ja mitä perusteluihisi tulee niin...
    ...jos joku peruskade suomalainen opistoinsinööri sai huonompaa palkkaa Saksassa kuin joku sikäläinen insinööri, niin koulun nimestähän se tietysti oli kiinni... tottakai, juujuu! :D Osaaminenhan ei vaikuta palkkaukseen, ei. :D
    Eiköhän se aina yhtä kustannustietoinen sakemanni osaa laskea palkallekin panos/tuotos -suhteen ja maksaa palkkaa osaamisen eikä koulun nimen mukaan siinä missä työnantajat kaikissa muissakin taloudellisesti menestyneissä maissa. Ja siinä suhteessa AMK-insinöörit häviävät vielä vanhoille kunnon opistoinsseillekin, koska insinöörien taso on amk-uudistuksen ja sisäänoton tuplaantumisen myötä laskenut kuin lehmän häntä. AMK-inssi tulee saamaan Saksassa sikäläiseen Fachhochschule-Ingenieuriin verrattuna vielä huonompaa palkkaa kuin joku vanha kunnon opistoinssi sai, nimittäpä amk-inssin käymä koulu itseään ihan miksi hyvänsä "Hyppelispyppelisuperhyperuniversity of Applied Science'iksi". Jos samaa paskaa laitetaan kilon pussiin kilon sijasta puoli kiloa ja kylkeen lätätään vähän koreampi etiketti, niin ei tarkka saksmanni siitä ainakaan ENEMPÄÄ maksa kuin ennen. Kas kun ei se inssien osaaminen siitä parane, että koululle annetaan suuruudenhullu nimi, sisäänotto tuplataan ja opetuksen määrä puolitetaan.

    Totesin, että muualla maailmassa ne ovat alempia korkeakoulututkintoja. Muualla ei ole BA-tutkinnolle kahta eriliasta nimitystä sen mukaan, missä oppilaitoksessa se on suoritettu.

    Huonosti taitaa sitten mennä meidän insinööripuolella, jos suomalainen opistoinssi on siis huonompi kuin saksalainen insinööri ja insinööri (amk) on vielä huonompi. Voi, voi. En ota tähän kantaa, totean vain, että julkisella puolella tutkinnon taso vaikuttaa virkojen pätevyyksiin ja palkkoihin hyvinkin paljon. On hyvä, että asia on korjattu ja amk-tutkinto on korkeakoulututkinto.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ihmettelee vaan kirjoitti:

Mitä siellä Metropolian johdossa oikein tapahtui kun Evtekin rehtori noin vain vaihdettiin? Ja eikös Stadiankin rehtori vaihdettu aika vasta ja aika mystisen nopeasti, miksi muuten? Heijastuuko johdon riitelyt opetukseen tai ilmapiiriin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu